sorsalintujen lahkoon kuuluva lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Haapana (Mareca penelope) on yleinen ja laajalle levinnyt sorsalaji.
| Haapana | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Suku: | Haapanat Mareca |
| Laji: | penelope |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
Anas penelope |
|
 Haapanan levinneisyys Suomessa |
|
| Katso myös | |
Haapana on 42–52 cm pitkä, ja sen siipien kärkiväli on 73–87 cm.[3][4] Haapana painaa 600–850 grammaa.[4] Haapana on keskikokoinen ja lyhytkaulainen. Sillä on pyöreä ja suhteellisen suuri pää, korkea otsa, pieni nokka, kapea kaula ja terävät siivet ja pyrstö. Haapanalla on kaikissa puvuissa valkoinen vatsa ja epäselvärajaisen likaisenharmaat kainalot ja siiven alapeitinhöyhenet. Nokka on pieni ja vaaleansiniharmaa, ja siinä on tumma kärki.[3]
Juhlapukuisella koiraalla on punaruskea pää ja kaula ja kellanbeige päälaen etuosa. Rinta on punertava, kupeet ja selkä harmaat sekä peräpää mustavalkoinen. Siiven yläpuolella on suuri valkoinen laikku ja vihreä siipipeili. Naaraan värityksessä on pientä vaihtelua, mutta punaruskea tai harmahtava ovat kaksi päävärityyppiä. Naaras on epäselvästi täplikäs, mutta jotkut yksilöt ovat hyvin yksivärisiä. Siipipeili on tumma ja sisimmät kyynärsulat ovat usein vaaleareunaiset. Sulkasatoinen koiras muistuttaa naarasta, mutta sen puku on voimakkaamman punaruskea ja sen valkoinen siipilaikku säilyy.[3]
Vanhin suomalainen rengastettu haapana on ollut 9 vuotta 11 kuukautta ja 28 päivää vanha. Euroopan vanhin oli brittiläinen 34 vuotta ja 8 kuukautta vanha sorsa.
Haapana suorittaa pesimisen Siperiassa, Skandinaviassa, Pohjois-Englannissa tai Islannissa. Suomessa haapanaa tavataan koko maassa aina pohjoisinta Lappia myöten. Etelässä kanta on harvalukuista, pohjoisessa runsaampaa.[5]
Talven haapana viettää yleensä Keski-Euroopassa, Etelä-Euroopassa tai Pohjois-Afrikassa. Suomeen talveksi jääneet haapanat viettävät talviajan Etelä-Suomen rannikolla.[5] Maailman haapanapopulaatioksi arvioidaan 2,8–3,3 miljoonaa yksilöä, ja IUCN luokittelee lajin elinvoimaiseksi. Kanta on kuitenkin laskussa.[1] Suomessa arvioitiin 1990-luvun lopulla pesivän noin 70 000 haapanaparia, mutta kanta on taantunut 1990-luvulta lähtien.[6] Vuonna 2015 haapanan uhanalaisuusarvio Suomessa muutettiin elinvoimaisesta vaarantununeeksi.[7] Vuosina 2013–18 Suomen pesimäkannaksi arvioitiin 31 000 – 46 000 paria.[8] Euroopan pesimäkannaksi on arvioitu 225 000 – 367 000 paria, joista kolme neljäsosaa eli 175 000 – 275 000 Venäjän puolella. Venäjän jälkeen lajia pesii eniten Suomessa, Ruotsissa (10 000 – 24 000 paria), Norjassa (5 000 – 15 000 paria) ja Islannissa (4 000 – 6 000 paria). Lisäksi lajia pesii Isossa-Britanniassa 180–190 paria, Latviassa 0–100 paria, Virossa 50–80 paria, Saksassa 20–35 paria, Hollannissa 20–40 paria, Valko-Venäjällä 20 paria ja Belgiassa 0–2 paria.[9]
Haapana pesii hyvin monenlaisissa vesistöissä sekä sisämaassa että saaristossa. Karuimmissa järvissä ja lammissa se ei kuitenkaan viihdy hyvin, sillä se vaatii kasvillisuutta ruokailuun.[6] Syksyllä haapanat ruokailevat rehevillä lahdilla ja lintujärvillä suurina parvina. Keväisin haapanat ruokailevat tulvaniityillä ja jopa taajamien nurmikoilla.
Haapana rakentaa pesänsä ruoikon laitaan tai metsän reunaan, aluskasvillisuuden suojaan. Jotkut parit ovat alkaneet pesiä kaupunkien puistoissa ja pihoilla. Naaras munii huhti-kesäkuussa 7–9 munaa, joita se hautoo n. 24 vuorokautta. Naaras huolehtii poikasistaan noin kuusi viikkoa, jolloin poikasista tulee lentokykyisiä. Useiden muiden sorsalintujen tapaan myös haapanan poikaset ovat pesäpakoisia, eli ne etsivät ravintonsa ja varhaisessa vaiheessa itse mutta pysyttelevät silti tiiviinä poikueena naaraan seurassa.
Talvehtimaan jääneet haapanat voivat risteytyä sinisorsien kanssa.
Haapana on puolisukeltaja. Haapanan ravinto koostuu lähes yksinomaan kasvinosista[10], mutta se saattaa ajoittain syödä myös vesihyönteisiä. Suomessa rehevillä vesillä tehdyn tutkimuksen mukaan sen suosimia kasvilajeja ja kasvinosia olivat pikkulimaska, vesirutto, kilpukan talvehtimissilmut ja vesikasvien siemenet.[11]
Haapanan nimityksiä ovat olleet muun muassa Haapasorsa (Kälviä), Viusorsa (Kustavi) ja Kirnulintu (Enontekiö).[12] Historiallisia nimiä ovat olleet muun muassa haapana (Juslenius, 1745), Wiusuorsa (Lencqvist, 1760-l.) ja haapana, haapalo, viusuorsa (Lönnrot, 1861). [13]
Tieteellinen nimi Mareca tulee Brasilian portugalista ja tarkoittaa pientä ankkaa (marrecco). Sana juontuu roomalaisesta mytologiasta, jossa marica oli joen tai veden nymfi. [14] Lajinimi penelope tulee kreikan sanasta pēnelops. Näin kutsuttiin erästä vesilintua tarinan mukaan, joka kertoi tämän linnun pelastaneen Odysseuksen puolison Penelopen ja ruokkineen tätä. Näin tapahtui sen jälkeen, kun Penelopen vanhemmat olivat heittäneet tämän veteen. Sana pēnē tarkoittaa palmikkoa tai koristenauhaa ja ops ulkonäköä.[14] Haapanakoiraalla on otsassaan keltainen "koristenauha".
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
