Figaleia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Figaleia (m.kreik. Φιγαλεία tai Φιγάλεια, myös Figalea, Φιγαλέα, Fialia, Φιαλία tai Fialeia, Φιάλεια, lat. Phigalia) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Arkadiassa Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee Zacháron kunnassa lähellä nykyistä Figaleían kylää.[4]
| Figaleia | |
|---|---|
| Φιγαλεία | |
.jpg) Figaleian arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Figaleia |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Figaleía, Zacháro, Elis, Länsi-Kreikka |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri |
helladinen kulttuuri antiikki |
| Alue | Parrhasia, Arkadia |
| Aiheesta muualla | |
Figaleia sijaitsi Parrhasian alueella Arkadian lounaisosassa lähellä Messenian rajaa, suhteellisen erillään muista kaupungeista. Se oli rakennettu kukkuloille ja rinteeseen Neda-joen rotkon pohjoislaidalle noin 300 metrin korkeuteen, noin puoleen väliin jokea sen alkulähteiltä laskupaikkaan laskettuna. Rotko johti Trifylian rannikolle ja Joonianmeren rantaan noin 15 kilometriä lännempänä. Kaupungin itäpuolella virtasi Lymaks-virta, joka laski Nedaan.[2][3]
Figaleian ympärillä on vuoristoa, johon kuuluvat muun muassa Kotylion-vuori (nyk. Kotílio) kaupungin koillispuolella sekä Elaion-vuori (nyk. Koúvela) lounaispuolella.[3]
Figaleian paikka on ollut asuttu viimeistään keskisellä helladisella kaudella. Asutus säilyi paikalla mykeneläisellä kaudella sekä läpi antiikin ajan.[2][5] Kaupungin vanhin nimi oli Figaleia, mutta jossain välissä se tunnettiin erityisesti nimimuodossa Fialia. Kreikkalaisessa mytologiassa ensin mainitun nimen esitettiin tulleen kaupungin ensimmäisestä perustajasta Figaloksesta ja jälkimmäisen nimen toisesta perustajasta Fialoksesta. Kummatkin olivat Lykaonin poikia.[3]
.jpg)
Figaleian oli usein sodissa messenialaisten puolella Spartaa vastaan. Seurauksena spartalaiset valtasivat kaupungin usein arkaaisella kaudella 600- ja 500-luvuilla eaa. sekä klassisella kaudella noin vuosina 421–414 eaa. ja 401–395 eaa.[2] Spartalaisten vallattua kaupungin vuonna 659 eaa. figaleilaiset saivat sen takaisin Oresthasionin asukkaiden avulla. Nämä kaatuivat, oraakkelinlauseen mukaisesti, taistelussa.[3] Figaleista oli kotoisin muun muassa Arrhikhion (tai Arrakhion), joka on kenties tunnetuin pankration-ottelija. Hän voitti Olympian kisat vuosina 572, 568 ja 564 eaa., ja kuoli viimeisessä ottelussa. Kaupunki löi omaa rahaa.[6]
Vuonna 375 eaa. Figaleia kärsi puolueriidoista, ja kaupungista pois ajetut spartalaismieliset ottivat haltuunsa läheisen Heraian, josta he hyökkäilivät Figaleiaan. Hellenistisellä kaudella kaupunki kuului ensin Aitolian liittoon, toimien jonkin aikaa liiton joukkojen keskuksena, ja sitten Akhaian liittoon. Figaleia oli olemassa vielä roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa. Pausaniaan aikaan, vaikkakin kaupunki vaikuttaa olleen tuolloin jo taantunut.[2][3]
Bassai ja sen Apollon Epikurioksen temppeli kuuluivat Figaleian alaisuuteen.[7] Figaleilaiset rakensivat temppelin katsottuaan saaneensa Apollonilta apua ruttoa vastaan peloponnesolaissodan aikana. Kerrotaan, että figaleialaisilla oli muiden mielestä erikoisia tapoja muun muassa ruokailuun liittyen, jonka vuoksi Harmodios Lepreonlainen kirjoitti näistä erityisen teoksen.[3]
Figaleian arkeologiset kaivaukset on suorittanut Ateenan arkeologinen seura. Niitä on tehty muun muassa vuonna 1927 Anastásios Orlándoksen johdolla ja vuonna 1996 Xéni Arapogiánnin johdolla.[5]
Figaleian koko on ollut noin 1,5 x 2,5 kilometriä. Kaupungin alueella on raunioita pääasiassa arkaaiselta, klassiselta ja roomalaiselta kaudelta.[2]
Akropolis ja Artemiin temppeli
Kaupungin akropolis eli linnavuori sijaitsi kaupungin pohjoispuolella (). Kukkulan korkeus on noin 720 metriä. Akropoliin huipulla oli linnoitus, jonka pituus oli noin 70 metriä ja johon kuului suuri pyöreä torni. Akropoliilla oli myös Artemis Soteiralle omistettu temppeli. Nykyisin sen paikalla on profeetta Elialle (Profítis Ilías) omistettu kirkko.[2][3]
.jpg)
Kaupunginmuurit
Kaupungin ympäröi noin 4,5 kilometriä pitkä kaupunginmuuri, joka oli varustettu neliskulmaisin ja pyörein tornein. Muuri oli rakennettu alun perin 400-luvulla eaa., mutta osa rakennettiin uudelleen 300-luvun eaa. puolessa välissä. Muuria ja torneja on säilynyt noin kilometrin matkalta erityisesti akropoliin pohjoisrinteessä sekä siitä kaakkoon kohti kaupungin aluetta. Osin muuri on säilynyt suhteellisen hyvässä kunnossa ja parhaimmillaan jopa kymmenen metrin korkeudelta. Muurista on joitakin jäänteitä myös akropoliin lounaispuolella.[2][8]
Athenen ja Zeuksen temppeli
Athenelle ja Zeukselle omistettu pyhäkkö sijaitsi nykyisin nimellä Kourdoumpoúli tunnetulla kukkulalla kaupungin lounaispuolella (). Pyhäkköön kuului 300-luvulla eaa. todennäköisesti varhaisemman, arkaaisen temppelin paikalle rakennettu temppeli, jossa oli pronaos sekä naos eli cella. Temppeli oli rakennettu itä-länsisuunnassa ja sen koko oli noin 15,7 x 7,7 metriä.[5][6]
Temppelin naoksessa oli kuvapatsas. Sieltä on löydetty myös suuri määrä piirtokirjoituksia, jotka kertovat pyhäkön poliittisesta merkityksestä paitsi Figaleiassa myös laajemmalla alueella. Pausanias ei mainitse temppeliä jostakin syystä. Temppelin alttari sijaitsi tavan mukaan sen itäpuolella.[5][6]
Temppelin rauniot ovat nykyisin merkittävin kaupungista esiin kaivettu kohde.[6] Samalta kukkulalta on löydetty varhais- ja keskihelladisen kauden asutuksen jäänteitä.[5]
Lähdekaivo
Lähdekaivo sijaitsi kaupunginmuurien ulkopuolella, nykyisen kylän itäpuolella tien varressa (). Se oli rakennettu 300-luvun eaa. lopulla tai 200-luvun eaa. alussa. Lähdekaivorakennuksessa oli temppeliä jäljittelevä julkisivu, jossa oli neljä doorilaista pylvästä. Rakennukseen kuului suuri vesisäiliö. Lähdekaivo on edelleen käytössä.[9][2]
Muut rakennukset
Kaupungissa oli myös gymnasion ja teatteri, Dionysos Akratoforokselle, Hygieialle ja Asklepiokselle omistetut pyhäköt sekä Lepreonin ja Spartan vastaisessa taistelussa kuolleiden oresthasionilaisten heroon-haudat.[2][7][3] Dionysoksen temppeli on sijainnut mahdollisesti Stavroúlin bysanttilaisaikaisen kirkon raunioiden paikalla. Yksi temppeli on sijainnut lähdekaivon lähellä nykyisen kylän hautausmaalla sijaitsevan Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen (Koimísis Theotókou, Panagía) kirkon paikalla.[8]
Kaupungin agora sijaitsi nykyisen kylän Stavroúlissa. Sen laidalla oli pitkä stoa eli pylväshalli. Agoralla oli Hermeen ja Arrhikhionin patsaat. Viimeksi mainittu on todennäköisesti sama kuros-veistos, joka löydettiin vuonna 1890 ja on nykyisin Olympian arkeologisessa museossa. [2][7][3]
Hautausmaat sijaitsivat kaupungin länsipuolella. Kukkuloilta on löydetty useita kallioon kaiverrettuja kammiohautoja, joista osassa on ollut temppelinkaltainen julkisivu. Niitä rakennettiin erityisesti 200-luvulla eaa. Noin 12 stadioninmitan päässä kaupungista oli kuumat lähteet ja kylpylä. Bassai ja sen Apollon Epikurioksen temppeli sijaitsivat Kotilion-vuorella noin seitsemän kilometriä koilliseen Figaleiasta.[2][7][3][8]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
