From Wikipedia, the free encyclopedia
Faistoksen kiekko (myös Faistoksen diskos) on Faistoksen palatsikeskuksesta Kreetalta löydetty pyöreä savilevy, jossa on molemmin puolin spiraalin muodossa kohti levyn keskustaa kulkevia kirjoitusmerkkejä. Kiekko on peräisin minolaiselta kaudelta, ajanjaksolta 1800–1625 eaa. Kiekon käyttötarkoitusta ei tiedetä eikä siinä olevaa kirjoitusta ole kyetty luotettavasti tulkitsemaan, mikä tekee siitä yhden arkeologian suurimmista arvoituksista. Tekstistä on esitetty useita eri tulkintoja.[1][2][3][4][5]
Kiekko löydettiin vuonna 1908 ja se on esillä Iraklionin arkeologisessa museossa.[6]
Kiekko on yleisimmin ajoitettu keskiselle tai myöhäiselle minolaiselle kaudelle noin vuosiin 1800–1625 eaa. Joidenkin arvioiden mukaan se saattaisi kuitenkin olla myös myöhemmältä ajalta, noin vuosilta 1500–1400 eaa. Kiekon katsotaan yleisesti olevan kreetalaista alkuperää.[7][8][9] Koska mistään Kreetalta ei ole löydetty toista vastaavanlaista esinettä, on kuitenkin mahdollista, että se on tuotu saarelle muualta. Kiekon kirjoitusmerkeissä saattaa olla tähän liittyviä viitteitä. Eräs merkeistä esittää harjaksella varustettua kypärää, jonka tyyppinen oli filistealaisten käytössä. Eräs toinen merkeistä puolestaan esittää sarkofagia, joka muistuttaa lyykialaisten käyttämää.[2]
Kiekon löysi eteläisellä Kreetalla sijaitsevan Faistoksen palatsikeskuksen kaivausten yhteydessä italialainen arkeologi Luigi Pernier 3. heinäkuuta 1908. Se löydettiin Faistoksen pääpalatsin koillispuolella sijaitsevan rakennuksen numero 101 huoneesta numero 8 (). Samasta huoneesta löydettiin myös lineaari-A-kirjoitusta sisältänyt savitaulu (PH1). Löytöjen perusteella kyseistä huonetta kutsutaan palatsin arkistoksi.[7][10] Löytö sai suurta huomiota ja nosti tuolloin muutoin Knossoksen ja Agía Triádan varjoon jääneen Faistoksen arvoa arkeologisena kohteena.[11]
Arkeologi Doro Levi löysi vuonna 1955 Faistoksen palatsin huoneesta numero 25 tuhansien muiden sinettileimasinten ohella leimasimen (HM 992), jossa on sama symboli kuin kiekon kirjoitusmerkissä numero 21. Symbolia ei tunneta muualta, joten löytö todistaa osaltaan Faistoksen kiekon aitouden puolesta[12] ja saattaa myös olla merkki siitä, että kiekko on valmistettu Faistoksessa.
Faistoksen kiekko on tehty terrakotasta eli poltetusta savesta. Kiekko on läpimitaltaan noin 16 senttimetriä, tarkemmin välillä 158–165 millimetriä. Sen paksuus on 16–21 millimetriä.[10]
Kiekossa on kaksi puolta, joista käytetään nimityksiä A ja B. Kummallakin puolella on kirjoitusta, joka kulkee spiraalin muotoisesti ja on mitä ilmeisimmin tarkoitettu luettavaksi ulkolaidalta kohti kiekon keskustaa ja oikealta vasemmalle. On mahdollista, että B-puoleksi nimetty puoli on todellisuudessa kiekon ”etupuoli”.[5][8]
Koska kaikki saman kirjoitusmerkin esiintymät ovat samanlaisia, merkit on todennäköisesti tehty leimasimilla, mikä tekee siitä vanhimman tunnetun vastaavanlaisen teoksen.[2] Leimasimet oli todennäköisesti tehty puusta, luusta tai kivestä. Merkit on painettu saveen ennen sen polttamista kovaksi.[10] Tarkoituksellinen polttaminen erottaa sen tavallisista minolais-mykeneläisistä savitauluista, jotka ovat palaneet koviksi tulipaloissa.[9]
Kiekko muistuttaa monin tavoin Maglianosta Italiasta viimeistään 1800-luvun lopulla löydettyä pyöreähköä lyijykiekkoa, jossa on spiraalin muodossa etruskinkielistä kirjoitusta. Minolaisista esineistä ainoa tunnettu, jossa on spiraalinmuotoista kirjoitusta, on Knossoksen Mávro Spílaion hautausmaalta vuonna 1926 löydetty kultasormus, jossa on lineaari-A-kirjoitusta.[11]
Kiekon kirjoituksessa on käytetty 45 eri kirjoitusmerkkiä ja siinä on yhteensä 241 (tai 242, sillä yksi on mahdollisesti tuhoutunut tai poistettu) merkkiä. A-puolella merkkejä on 122 tai 123 ja B-puolella 119. Merkit on ryhmitelty 61 ryhmään tai ”sanaan”. Kiekon A-puolella ryhmiä on 31 ja B-puolella 30. Kussakin ryhmässä on 2–7 merkkiä. Ryhmät on eroteltu toisistaan pystysuorin viivoin. Samoin kirjoituksen rivit on eroteltu toisistaan viivoin.[5][10][7] Joidenkin ryhmien viimeisen merkin alapuolella on vinoviiva. Kirjoituksessa on merkkejä siitä, että sitä on korjattu useissa kohdin.
Merkit eivät muistuta minkään muun tunnetun kirjoitusjärjestelmän merkkejä. Kyseessä ei esimerkiksi ole mikään minolaisista tai mykeneläisistä kirjoitusjärjestelmistä (kreetalaiset hieroglyfit, lineaari-A, lineaari-B), egyptiläiset hieroglyfit eikä mikään Lähi-idässä tai Anatoliassa käytetyistä kirjoitusjärjestelmistä.[2] Merkit saattavat kuitenkin edustaa samaa kirjoitusjärjestelmää kuin niin kutsutun Arkalochórin kirveen kirjoitusmerkit.[3]
Merkkien määrästä voi päätellä, että kyseessä on todennäköisesti lineaari-A:n ja lineaari-B:n kaltainen tavukirjoitusjärjestelmä tai jonkinlainen hieroglyfikirjoitus. Merkkejä on liian paljon, jotta ne muodostaisivat aakkoston, ja liian vähän, jotta ne muodostaisivat ideografisen kuvakirjoitusjärjestelmän.[8][13] Toisaalta merkeillä voi olla kokonaan muu tarkoitus kuin kielen äänteiden kirjoittaminen.[9] Tekstin lyhyys vaikeuttaa luotettavan tulkinnan muodostamista.[3]
(A1)       |
(A2)   |
(A3)    |
(A4)  |
(A5)   |
(A6)  |
(A7)   |
(A8)  [.] |
(A9)    |
(A10)   |
(A11) |
(A12)    |
(A13)   |
(A14)   |
(A15)  |
(A16) |
(A17)   |
(A18) |
(A19) |
(A20) |
| (A21) |
(A22) |
( A23)  |
(A24)  |
| (A25) |
(A26) |
(A27) |
(A28)  |
| (A29) |
(A30) |
(A31) |
(B1)  |
(B2) |
(B3)  |
(B4) |
(B5)  |
(B6)   |
(B7) |
(B8)  |
(B9)  |
(B10) |
(B11)  |
(B12) |
| (B13) |
(B14) |
(B15) |
(B16) |
(B17)  |
(B18) |
(B19) |
(B20) |
| (B21) |
(B22) |
(B23) |
(B24) |
| (B25) |
(B26) |
(B27)  |
(B28) |
| (B29) |
(B30) |
||
Faistoksen kiekon kirjoituksessa on käytetty yhteensä 45 eri kirjoitusmerkkiä. Monet niistä esittävät erilaisia ihmis- ja eläinhahmoja, kasveja sekä erilaisia esineitä. Merkkeihin viitataan numeroilla 01–45 Arthur Evansin käyttämän numeroinnin mukaan. Merkeille annetut nimet ovat peräisin Louis Godartilta (1995), mutta eivät välttämättä liity siihen, mitä merkit alun perin ovat kuvanneet. Osaa merkeistä on verrattu Arkalochórin kirveen merkkeihin sekä lineaari-A- ja lineaari-B-kirjoituksen merkkeihin (Werner Nahm 1975,[14] Torsten Timm 2004[15]).
 |
 |
| Nro | Merkki | Nimi (Godart) | Kuvaus | Lkm | Huomautuksia | Vertailu | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Arkalochórin kirves |
Lineaari-A ja lineaari-B | ||||||
| 01 | |
PEDESTRIAN | Marssiva ihmishahmo | 11 | |||
| 02 | |
PLUMED HEAD | Ihmisen pää, jolla harjaksella varustettu kypärä | 19 | Yleisin merkki, aina sanan ensimmäinen merkki |  04, 07, 10 |
|
| 03 | |
TATTOOED HEAD | Kalju ihmisen pää sivukuvana, poskessa tatuointi tai koruja | 2 | Vain kahdesti A-puolella | ||
| 04 | |
CAPTIVE | Seisova ihmishahmo, jolla sidotut kädet | 1 | Vain kerran (A5) | ||
| 05 | |
CHILD | Lapsi | 1 | Vain kerran (B3) | ||
| 06 | |
WOMAN | Nainen | 4 | |||
| 07 | |
HELMET | Kellon muotoinen kypärä | 18 | |||
| 08 | |
GAUNTLET | Nyrkki hansikkaassa | 5 | |||
| 09 | |
TIARA | Päähine | 2 | Vain kahdesti B-puolella | ||
| 10 | |
ARROW | Nuoli | 4 | Vain A-puolella |  A079 ZU | |
| 11 | |
BOW | Jousi | 1 | Vain kerran (A13) | ||
| 12 | |
SHIELD | Kilpi | 17 | 12 kertaa ryhmässä 02-12 |  A078 QE | |
| 13 | |
CLUB | Nuija? | 6 | |||
| 14 | |
MANACLES | Käsiraudat tai kahleet | 2 | Vain kerran kummallakin puolella | ||
| 15 | |
MATTOCK | Kuokka | 1 | Vain kerran (B8) |  A364,  B232 | |
| 16 | |
SAW | Saha tai veitsi | 2 | Vain kahdesti B-puolella |  A074 ZE ? | |
| 17 | |
LID | Työkalu nahan leikkaamiseen | 1 | Vain kerran (A24) |  A322 | |
| 18 | |
BOOMERANG | Puusepän kulmamitta | 12 |  A037 TI | ||
| 19 | |
CARPENTRY PLANE | Y-kirjaimen muotoinen | 3 | Vain A-puolella |  11 |
 A031 SA |
| 20 | |
DOLIUM | Vaasi | 2 | Vain kahdesti B-puolella | ||
| 21 | |
COMB | Kampa? Palatsin pohjapiirros?[16] | 2 | Vain kahdesti A-puolella | ||
| 22 | |
SLING | ? | 5 | Vain B-puolella |  A318 | |
| 23 | |
COLUMN | Nuija | 11 |  13 |
 A005 TO,  A006 NA | |
| 24 | |
BEEHIVE | Pagodan kaltainen rakennus | 6 |  A054 WA | ||
| 25 | |
SHIP | Laiva pystysuunnassa[17] | 7 |  A086 | ||
| 26 | |
HORN | Häränsarvi | 6 | |||
| 27 | |
HIDE | Vuota (härän?) | 15 | |||
| 28 | |
BULLS LEG | Härän jalka | 2 | Vain kahdesti A-puolella | ||
| 29 | |
CAT | Kissaeläimen pää | 11 |  08 |
 A080 MA | |
| 30 | |
RAM | Pässin pää | 1 | Vain kerran (B27) |  A013 ME,  A085? | |
| 31 | |
EAGLE | Lentävä lintu | 5 | Vain A-puolella |  A081 KU | |
| 32 | |
DOVE | Istuva kyyhky | 3 | |||
| 33 | |
TUNNY | Kala | 6 | |||
| 34 | |
BEE | Hyönteinen (mehiläinen?) | 3 |  A039 PI | ||
| 35 | |
PLANE TREE | Puu tai muu kasvi (idänplataani?) | 11 |  09 |
 A004 TE | |
| 36 | |
VINE | Oliivipuun haara | 4 | Vain B-puolella |  A030 NI | |
| 37 | |
PAPYRUS | Kasvi, jossa viuhkamainen kukka (papyrus?) | 4 | |||
| 38 | |
ROSETTE | Kahdeksanterälehtinen kukka (päivänkakkara tai vuokko?) | 4 | |||
| 39 | |
LILY | Ψ-kirjaimen muotoinen kukka (lilja tai sahrami?) | 4 |  02 |
 A028 I | |
| 40 | |
OX BACK | Härkä takaapäin? | 6 |  A026 RU,  A027 RE | ||
| 41 | |
FLUTE | Huilu? | 2 | Vain kahdesti A-puolella | ||
| 42 | |
GRATER | Riivinrauta? | 1 | Vain kerran (B9) | ||
| 43 | |
STRAINER | ? | 1 | Vain kerran (B4) |  A066 TA2 | |
| 44 | |
SMALL AXE | Kirveen terä | 1 | Vain kerran (A7) | ||
| 45 | |
WAVY BAND | Vettä? | 6 |  A076 RA2 | ||
Merkkien esiintymistiheys on seuraava:
| Esiintymien lkm | 19 | 18 | 17 | 16 | 15 | 14 | 13 | 12 | 11 | 10 | 9 | 8 | 7 | 6 | 5 | 4 | 3 | 2 | 1 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tiheys | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 4 | 1 | 6 | 3 | 6 | 3 | 8 | 9 | Yhteensä 45 eri kirjoitusmerkkiä | ||||||
| Yhteensä | 19 | 18 | 17 | 15 | 12 | 44 | 7 | 36 | 15 | 24 | 9 | 16 | 9 | Yhteensä 241 merkkiä |
Tekstistä on vuosikymmenten varrella tehty useita tulkinta- ja jopa käännösehdotuksia. Tekstin on ehdotettu olevan esimerkiksi hymni, rukous, kirous, kirje, lakiteksti, matemaattinen, tähtitieteellinen tai historiallinen dokumentti, kalenteri ja lautapeli.[3][9][12] Kiekon tunnettuus on houkutellut monen alan tutkijoita ja lukuisia harrastelijoita esittämään omia tulkintojaan. Osa tulkinnoista perustuu kielelliseen analyysiin ja pyrkii samalla selvittämään sen kielen, jota kirjoitusmerkeillä on kirjoitettu; osa puolestaan perustuu merkkien ei-kielelliseen ideografiseen tulkintaan. Monet tulkinnoista ovat selvästi pseudotieteellisiä ja osa lähestyy esoteriaa (kuten ehdotus siitä, että kyseessä on Atlantiksen kieli[9][18]). Alla on esitelty tunnetuimpia tieteellisiä tulkintoja.
Mikään esitetyistä tulkinnoista ei ole ainakaan toistaiseksi saavuttanut yleistä hyväksyntää, koska mitään niistä ei voida sen paremmin todistaa oikeaksi kuin vääräksikään.[3] Tämä johtuu tunnetun tekstin lyhyydestä. Siksi tutkimus saattaa olla umpikujassa, ellei samalla kirjoistusjärjestelmällä kirjoitettuja tekstejä löydetä enemmän. Monet tutkijat ovatkin todenneet, että kirjoitus saattaa jäädä ikuiseksi arvoitukseksi.[12]
George Hempl (1911) esitti kirjoituksen olevan joonialaisella kreikalla kirjoitettu uskonnollinen teksti.[19] F. Melian Stawell (1911) esitti kirjoituksen olevan homeerista kreikkaa.[20] Benjamin Schwartzin mukaan se on mykeneläistä kreikkaa.[21] Kevin ja Keith Masseyn (1998) mukaan teksti olisi kreikkaa ja sisältäisi tavaraluettelon, jossa esiintyvät myös kreikkalaiset lukusanat.[22] Kreikaksi tekstin ovat tulkinneet myös mm. Steven Fischer (1988),[23] Derk Ohlenroth (1996)[24] ja Marco Corsini (2008).[25] Jean Faucounau (2002) on tulkinnut tekstin proto-joonialaisella kreikalla kirjoitetuksi Arionin Argoksen pojan (hauta)hymniksi.[26]
Kaikissa näissä tulkinnoissa teksti on nähty kreikankielisenä tavukirjoituksena. Adam Martin (2000) on ehdottanut tekstin olevan kaksikielinen minolais-kreikkalainen teksti, joka on kirjoitettu aakkoskirjoituksella.[27]
Vladimir Georgiev (1976) on esittänyt tekstin olevan heetin kielellä kirjoitettua tavukirjoitusta,[28] Kjell Aartun (1992) puolestaan seemiläisellä kielellä tehtyä tavukirjoitusta.[29]
Winfried Achterbergin (2004) tulkinnan mukaan kiekon merkit on johdettu anatolialaisista hieroglyfeistä ja sen teksti on luvialainen kirje koskien maiden omistusta. Kirje on osoitettu henkilölle nimeltä na-sa-tu (”Nestor”, datiivissa na-sa-ti) heimossa hi-ya-wa (Ahhiyawa eli akhaijit). Tulkinnan mukaan tekstissä esiintyvät myös paikannimet pa-ya-tu (Faistos), ra-su-ta (Lasithi), mi-SARU (Mesara), ku-na-sa (Knossos), sa3-har-wa (Skheria) ja ri-ti-na (Rhytion), sekä henkilönnimi i-du-ma-na (”Idomeneus”), Mesaran hallitsija.[30]
Gareth Owensin (2014) tulkinnan[13] mukaan teksti olisi minolaisen uskonnon äitijumalattarelle esitetty rukous. Toinen puoli olisi tarkoitettu raskaana olevalle naiselle ja toinen juuri synnyttäneelle naiselle. Tulkinta perustuu merkkien vertailuun kreetalaisiin hieroglyfeihin sekä lineaari-A- ja lineaari-B-kirjoituksiin. Merkkien äännearvo perustuu eräiden lineaari-A-merkkien alustavaan oletettuun tulkintaan. Owensin tulkinnan mukaan eräät usein toistuvat merkit muodostavat toistuvat sanat iqekurja (”odottava äiti/jumalatar”), iqe (”äiti/jumalatar”) ja iqepaje / iqephae (”loistava äiti/jumalatar”).[2][5][31] Owens katsoo merkeillä kirjoitetun minolaisen kielen olleen indoeurooppalainen kieli.[32]
Owensin tulkintaa ei ole kuitenkaan yleisesti hyväksytty. Vaikka lineaari-A:ta voidaan tulkita jonkin verran lineaari-B:n avulla, lineaari-A:n ongelmaa itseään ei ole vielä ratkaistu, puhumattakaan kreetalaisista hieroglyfeistä. Näin eteneminen näistä Faistoksen kiekon merkkien tulkintaan edustaa kriitikoiden mukaan liian suurta hyppyä tuntemattomaan. Lisäksi ei ole todistettua, että kirjoitus edustaisi samaa kieltä kuin lineaari-A. Ei myöskään ole syytä olettaa, että yhteneväisyydet eri kirjoitusjärjestelmien merkkien ulkonäössä tarkoittaisivat yhtenevyyttä ääntämisessä. Näin Owensin tulkinta ei eroa aiemmista siinä, että se jää edelleen sekä todistamattomaksi että kumoamattomaksi.[3][33]
Edellisten lisäksi kiekosta on tehty lukuisia tulkintoja, jotka eivät perustu kielen analyysiin vaan merkkien sekä esimerkiksi niiden lukumäärän ja ryhmittelyn tulkitsemiseen muulla tavalla. Osassa tulkinnoista on luovuttu kokonaan siitä ajatuksesta, että kyseessä olisi jotakin kieltä oleva kirjoitus.[12]
Esimerkiksi Leon Pomerance (1976)[34] ja Hermann Wenzel (1998)[35] ovat tulkinneet kiekon tähtitieteelliseksi dokumentiksi. Wolfgang Reczkon (2009) mukaan se liittyisi auringonpimennysten ajoittamiseen.[36] Andis Kaulins (1980) tulkitsi kiekon matemaattiseksi dokumentiksi.[37]
Ole Hagen (1988) on puolestaan tulkinnut kiekon kalenteriksi.[38] Alan Butlerin (1999) mukaan kyseessä olisi 366-päiväiseen vuoteen perustuva kalenteri.[39] Peter Aleff (1982)[40][41] ja Helène Whittaker (2005)[42] ovat nähneet kiekon pelilautana. Axel Hausmann (2002) on yhdistänyt kiekon myyttiin Atlantiksesta.[43]
Kiekkoa pidetään yleisesti aitona, koska sekä sen että merkkiä 21 vastaavan sinettileimasimen löytöhistoria tunnetaan.[12] Taideasiantuntija Jerome Eisenberg (2008) on kuitenkin ehdottanut kiekon olevan sen löytäjän Pernierin tekemä väärennös. Eräänä perusteluna ovat kiekon ainutlaatuisuus sekä sen rakenne, joka poikkeaa muista minolaisista kirjoitukseen käytetyistä saviesineistä. Toisaalta erot voivat selittyä sillä, että esineen tekstityyppi ja käyttötarkoitus ovat erilaisia. Museoviranomaiset eivät ole suostuneet kiekon ajoittamiseen teknisin menetelmin särkymisvaaran vuoksi.[9][44] Tutkijat eivät ole jakaneet Eisenbergin näkemyksiä[12] ja muun muassa Pavol Hnilan mukaan todisteet aitouden puolesta ovat edelleen vahvemmat kuin todisteet sitä vastaan.[11]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
