Etelä-Pohjanmaan maakunnan alueella puhuttava murre From Wikipedia, the free encyclopedia
Etelä-Pohjanmaan murre on suomen kielenlänsimurteisiin kuuluva murre. Eteläpohjalainen murrealue sijoittuu pääosin Etelä-Pohjanmaan maakuntaan mutta ulottuu myös Pohjanmaan maakunnan alueelle ja KarviaanSatakunnassa. Se on varsin yhtenäinen murre, joka murretieteellisessä kirjallisuudessa ainoana mainitaan tavallisesti yksikössä. Useimmista muista murteista poiketen Etelä-Pohjanmaan murteen maantieteelliset rajat ovat melko selvät.
Eteläpohjalaisten murteiden alue. Myös SatakunnanKarviassa puhutaan eteläpohjalaista murretta, vaikka suurin osa Satakunnan asukkaista puhuukin hämäläisiä ja lounaisia murteita.
yleiskielen d:n tilalla on sanan sisällä r
Mä taharonuuren puukoon lahajaks.
Älä ny täräjä, siälä mettäs on niitä marollakkia kyllä.
jälkitavun vokaalienvälinen h on säilynyt
Me tairetahan (tairethan) saaras saretta ehtoolla.
Me mennähän (menhän) uimahan.
Kaikkehen tottuu paitti puukkohon seliäs, ja siihenki tottuu jos makaa vattallansa
yleiskielen vokaaliyhtymissä ea, eä, oa ja öä ensimmäiset vokaalit suppenevat
M'oon ylypiä.
Se kaksfooninkinen taloo on korkia.
Emmä keriinnys sanuas sillem mihinkä Antti meni.
yleiskielen ensitavun avautuvat diftongit avautuvat vielä enemmän (ei eteläisissä pitäjissä eikä Suupohjassa)
Tua hiano tyämiäs
konsonanttien välinen välivokaali, eli ns. švaa-vokaali kuten savolaismurteissa
On komia ilima (ilama).
M'oomma lähärös kalahan.
On se ny helevetti ku ei aikuunen ihiminen osaa eres puukkoja teroottaa.
inessiivin päätteenä -s tai omistusliitteen edellä ja eräissä pronomineissa -hna/-hnä
Mihinä se kiria on?
Taloos on kaks koriaa flikkaa.
Mun taloohnani ei riirellä.
sanan- ja tavunloppuinen s on muuttunut h:ksi ennen soinnillista konsonanttia
Mennehnänsä.
sananloppuiset konsonantit
Sem mettäpöyröön emännän hames om punaanen.
e-vartaloisten verbien yksikön 3. persoonan päätteen labiaalistuminen kuten savossa, kaakkoismurteissa ja karjalan kielessä
Jussi tuloo nyk kotua.
Teköö häjyä kattuak ku isoo miäs itköö.
alkuperäisten jälkitavujen i-loppuisten diftongien tilalla on pitkä vokaali
Mannoon sillekkik kaks rehupaalia.
Nuos taloos asuu kunnov väkiä.
Isoon taloon Antti (< *isoi, *taloi)
äiteen tyttöö (< *äitei, *tyttöi)
monikon 1. ja 2. persoonan päätteet ovat samat kuin paikoin itämurteissa ja karjalan kielessä
Etelä-Pohjanmaalla, kuten useimmilla muillakin Suomen murrealueilla kun jokaisessa kylässäkin on oma puhetapansa. On laskettu, että maakunnassa on ainakin 25 täysin erilaista tapaa puhua ja kirjoittaa. Yllä olevat mallit soveltuvat parhaiten Seinäjoen, Ilmajoen, Kurikan, Kauhajoen ja Teuvan kuntiin. Kaksi jälkimmäistä kuntaa on asutettu Hämeen sekä Satakunnan suunnalta, ja murteestakin sen huomaa. Lisäksi on muistettava ruotsalaisasutuksen sekä Pohjanlahden rannikon läheisyyden vaikutus murteeseen. Vaasan alueella murretta puhutaan hyvin vähän, mikä johtuu ruotsalaisasutuksen lisääntymisestä.
Etelä-Pohjanmaan murre ei laajuudeltaan täysin vastaa Etelä-Pohjanmaan nykyistä tai historiallista maakuntaa. Laurosela (1913)[1] toteaa murteen levinneisyyden vastaavan paremmin keskiaikaisen Pohjan Kyrön pitäjän aluetta ja ehdottaakin sille rinnakkaisnimeä Kyrönmaan murre.
Suluissa olevat kunnat ovat kuuluneet myös Etelä-Pohjanmaan murrealueeseen. Ne ovat tehneet kuntaliitoksen niitä edellä mainittujen kuntien kanssa 2000- ja 2010-luvuilla.
Dik Browne: Haaraltti Häjympi-Piremmän puukoon päällikkö - Eli Harald Hirmuinen paremmalla suomella praatattuna, käänt. Juha Kykkänen, Egemont Kustannus 2001
Walt Disney: Isoon taloon ankka - Roope-tarinoota Etelä-Pohjanmaan murteella, käänt. Jaakko "Joose" Tammelin, Helsinki Media 1998
Pöyrööt - Rakkautta kärestä pitäen. Avot design Oy, 2013
Pöyrööt - Yritystä meillä piisaa! Avot design Oy, 2013
Musiikkia
Etelä-Pohjanmaan murteella tehtyä musiikkia on parin kokoonpanon verran. Rehupiikles soittaa rock'n'rollia, jazzia, bluesia, kantria ja kansanmusiikkia.[2] Uudella vuosituhannella tutuksi monelle pohjalainen murre on tullut myös Lauri Tähkä ja Elonkerjuu -yhtyeen kautta.
Harri Harju on levyttänyt hengellistä musiikkia Etelä-Pohjanmaan murteella ja julkaissut albumit Likempänä taivasta (Eila Media 2010) ja Tällä tiällä (2011).
