Isojoki
kunta Etelä-Pohjanmaan maakunnassa From Wikipedia, the free encyclopedia
Remove ads
Isojoki (ruots. Storå[9]) on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 1 775 ihmistä ja väestötiheys on 2,76 asukasta neliökilometriä kohden. Pinta-ala on 647,43 neliökilometriä, josta vesistöjä 5,05 neliökilometriä.
Isojoki on Etelä-Pohjanmaan eteläisin kunta ja se sijaitsee Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajamailla sijaitsevassa Isojokilaakson kultturimaisemassa. Kulttuurimaisemaan kuuluu useita joenvarren kyliä perinteisine talonpoikaisrakennuksineen. Kirkonkylän maisemaa hallitsee keltaisen Isojoen empirekirkon kupoli.[10]
Remove ads
Nimen synty
Kunnan nimi Isojoki vakiintui alueelle 1600-luvulla.[11]
Historia
Esihistoria ja asutuksen syntyminen
Isojoelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Vesijärveltä, Villamosta ja Vanhakylästästä löydetyt hioinkivet viittaavat myös asuinpaikkoihin. Keskiaikainen eräreitti Satakunnasta Etelä-Pohjanmaalle kulki luultavimmin Isojoen kautta. Pysyvästi Isojoen seutu asutettiin 1500-luvulla.[11] Kustaa Vaasan aikana Isojoelle levisi maanviljely. Taloja rakennettiin viljavien jokilaaksojen reunoille. Metsät olivat kylän yhteistä omaisuutta isojakoon asti.[12]
Isojoki kuului alkuaan Närpiön ruotsinkieliseen emäpitäjään. Alueet kuuluivat Närpiöstä eronneeseen Lapväärttiin vuonna 1607, jolloin Isojoella oli neljä taloa. Tervanpoltto houkutteli asukkaita Isojoelle, ja taloluku nousi 1700-luvulle tultaessa. Isojoen asutus oli suurimmaksi osaksi suomenkielistä ja kieliraja oli kunnan länsirajan tuntumassa.[11]
Perimätiedon mukaan Isojoelta käytiin kirkossa aina Karkussa asti, mutta enimmäkseen Lapväärtissä. Vuonna 1710 Isojoki sai oman kirkon, ja samana vuonna Isojoesta tuli Lapväärtin rukoushuonekunta.[11] Vuonna 1725 Isojoelle muutti oma pitäjänapulainen.[12]
Itsenäistyminen seurakuntana (1732–1868)
Isojoki tuli kappeliseurakunnaksi vuonna 1732 ja itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1855.[13] 1820-luvulla Isojoelle ryhdyttiin uuden kirkon rakennustöihin, joka valmistui vuonna 1833. Suomessa säädettiin vuonna 1865 ensimmäinen kunnallishallintoa säätelevä asetus, joka mahdollisti maaseutupitäjissä seurakuntien hallinnosta erillisen kunnallishallinnon maallisissa asioissa. Isojoen ensimmäinen itsenäinen kuntakokous pidettiin pappilassa vuonna 1868.[12][11]
Kehittyminen kuntana (1868–)
Isojoen väestönkasvu kiihtyi 1800-luvulla, ja vuonna 1880 sen väkiluku oli 4 016.[11]
Isojoki eriytyi omaksi nimismiespiiriksi vuonna 1884 ja omaksi käräjäkunnaksi vuonna 1888.[12]
1900-luvun vaihteen jälkeen Isojoen kasvua hidasti jonkin verran siirtolaisuus.[11]
Isojoelle asutettiin jatkosodan jälkeen Jaakkiman siirtoväkeä.[14] Kunnan syrjäisen sijainnin vuoksi väkiluku alkoi 1960-luvulla vähentyä voimakkaasti, ja muuttoliike suuntautui kaupunkeihin ja Ruotsiin.[15]
Vuonna 2017 Lauhanvuoren kansallispuistoon Isojoella istutettiin metsäpeuroja, joista toivotaan muodostuvan elinvoimainen kanta.[16]
Remove ads
Maantiede
Isojoki sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan lounaiskulmassa, ja sen naapurikunnat ovat Karijoki, Kankaanpää, Kauhajoki, Kristiinankaupunki, Merikarvia ja Siikainen. Entisiä naapurikuntia ovat Kankaanpäähän liitetty Honkajoki sekä Kristiinankaupunkiin liitetyt Lapväärtti ja Siipyy. Matkaa maakuntakeskukseen Seinäjoelle on 101 kilometriä.
Liikenne
Isojoki sijaitsee melko kaukana pääteistä, ja lähin rautatieasema on Seinäjoella. Isojoen kirkonkylän kautta kulkevat seututie 661 Merikarvian Kuvaskankaalta Kauhajoen Päntäneelle ja seututie 664 Honkajoelta Kristiinankaupunkiin.[15]
Luonto
Lauhanvuoren kansallispuisto on Isojoen ja Kauhajoen rajalla sijaitseva kansallispuisto. Lauhanvuoren rinteillä on näkyvissä jääkauden jättämiä merkkejä. Näyttävimpiä näistä ovat Kivijata eli pirunpelto sekä Aumakivi.
Isojoen muita Natura-kohteita ovat runsaslajinen suoalue Haapakeidas, Lapväärtinjokilaakso, vanhaa metsää kasvava Lassinharju, Kodesjärvi runsaine vesilintuineen ja valtakunnallisesti merkittävä hyvin tyypillinen ja edustava keidassuo Hanhikeidas.[17]
Kylät
Heikkilä, Iivarinkylä, Kirkonkylä, Kodesjärvi, Kortteenkylä, Kärjenkoski, Koppelonkylä, Leppikylä, Möykky, Peurala, Polvenkylä, Sakara, Sarviluoma, Suojoki, Piikkilänkylä, Vanhakylä, Vesijärvi, Villamo, Viitakoski, Pettukylä.
Palvelut ovat keskittyneet Isojoen kirkonkylään.
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Isojoella oli 2 032 asukasta, joista 792 asui taajamassa, 1 230 haja-asutusalueilla ja 10:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Isojoen taajama-aste on 39,2 %.[18] Kunnassa on vain yksi taajama, Isojoen kirkonkylä.[19]
Väestö
|
|
| Lähteet:[20] |
Isojoen asukasluku on yhteensä 1 775 asukasta. Kunnan asukasluku on laskenut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Isojoella ei ole toteutettu kuntaliitoksia. Oheisessa kuvaajassa on esitetty Isojoen väestönkehitys vuosittain vuodesta 1972 lähtien. Käytetty kuntajako vastaa nykyisin voimassa oleva jakoa.
Tilastokeskuksen vuoden 2024 väestöennusteen mukaan Isojoen asukasluku jatkaa laskua. Väestöennusteen mukaan Isojoen väkiluku olisi vuonna 2030 noin 1 629 asukasta, vuonna 2035 noin 1 537 asukasta, vuonna 2040 noin 1 472 asukasta ja vuonna 2045 noin 1 419 asukasta.[21]
Asuminen
 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Asuntokuntien jakauma korjattava kaaviossa ja tekstissä, prosentit väärin (ilmeisesti pitäisi olla luokat "3 henkilöä" ja "4-6 henkilöä") |
Asuntokuntien jakauma Isojoella (2024)[22]
1 henkilö (45,3 %)
2 henkilöä (35,5 %)
3 henkilöä tai yli (8,7 %)
4 henkilöä tai yli (10,5 %)
7 henkilöä tai yli (0.000000 %)
Isojoen suosituin asumismuoto on omakotitalo, jossa asuu valtaosa kunnan asuntokunnista (75,8 % vuonna 2024). Toiseksi suosituin asumismuoto on rivitalo, jossa asuu noin 22,1 prosenttia asuntokunnista. Kerrostaloissa asuu noin 2,1 prosenttia asuntokunnista.[22]
Yksinasuvien osuus Isojoen asuntokunnista on 45,3 prosenttia eli noin 400 asuntokuntaa. Kahdestaan asuvien osuus 35,5 prosenttia eli noin 320 asuntokuntaa. Yli kolmen asukkaan asuntokuntia on 8,7 prosenttia eli noin 80, yli neljän asukkaan asuntokuntia 10,5 prosenttia eli noin 95.[22]
Kieli ja etnisyys
Isojoki on pääsääntöisesti suomenkielinen kunta. Vuoden 2024 lopussa Isojoen väestöstä enemmistönä 94,4 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 0,8 prosenttia puhuu ruotsia. Vieraskielisten osuus väestöstä on 4,7 prosenttia.[4]
Isojoella asui vuoden 2023 lopussa 75 ulkomaan kansalaista, mikä on 4,1 prosenttia kunnan väestöstä. Suurin yksittäinen ulkomaalainen väestöryhmä on ukrainalaiset, joita asuu Isojoella 25 henkeä. Seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovat virolaiset (23) ja latvialaiset (13).[23]
Uskonto
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Isojoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[24]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Isojoen alueella toimii Vaasan ortodoksinen seurakunta.[25]
Remove ads
Talous
Isojoen työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[26]
Muut sektorit (1,6 %)
Talousalueena Isojoki kuuluu Suupohjan seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 37 027 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa pienempi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa 40. suurin.[27]
Isojoella oli vuonna 2022 yhteensä 652 työpaikkaa ja kaupungissa asui 750 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 67,2 prosenttia. Isojoen työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 48,5 prosenttia, jalostuksen 30,4 prosenttia ja alkutuotannon 19,5 prosenttia.[26]
Isojoen työpaikkaomavaraisuus on 86,9 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 78,5 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 6,3 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Isojoella on 146,9 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[26]
Elinkeinorakenne
Isojoen yrityksistä suuri osa toimii maatalousalalla, maanrakennusalalla ja metsätaloudessa. Suurimpia ovat Isojoen Saha, Maanrakennus Hautala, Kuljetus Viitalähde sekä Luontomatkailukeskus Lauhansarvi.[28] Isojoen suurimpiin yritystuloverojen maksajiin kuuluivat vuonna 2021 myös Lankoski Oy sekä Isojoen Osuuspankki.[29]
Isojoen ja Karijoen rajalle, molempien kuntien alueelle rakennetaan vuosina 2026–2027 kaikkiaan 54 voimalan tuulipuisto[30].
Matkailu
Lauhanvuoren kansallispuiston ulkopuolella on matkailupalveluja, kuten Lauhansarven luontomatkailukeskus, Kangasjärven leirintäalue sekä Kauhajoen puolella Muurahaisen luontomatkailukeskus. Kaikkia yhdistää Lauhanvuoren kansallispuiston maisemat.
Lauhansarven luontomatkailukeskus avattiin 6. tammikuuta 2000, joskin toiminta alkoi jo syksyllä 1999. Arto Koiviston hiihtomuseo, Suomen sahtiopisto sekä turvehoitosauna palvelevat koko vuoden ajan.
Kangasjärven kesäleirintäalueen kymmenen mökkiä, teltta- ja asuntovaunupaikat palvelevat kesäkuukaudet.
Remove ads
Kulttuuri
Tapahtumat
Isojoella järjestettäviä tapahtumia ovat keväisin järjestettävät Isojoki-viikot, heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävä Isojoen Raitilla-tapahtumaviikonloppu sekä heinäkuun lopussa järjestettävät Lauhan spelit.[31]
Museot ja nähtävyydet
Kyllikki Saaren suohauta sijaitsee kahden kilometrin päässä Isojoen keskustasta Kauhajoelle päin. Paikalle on pystytetty muistomerkki vuonna 1953 surmatun nuoren tytön, Kyllikki Saaren, löytymispaikalle. Isojoen keskustassa sijaitsee perunankuorimaveitsipatsas, joka pystytettiin Isojokisten maailmanennätystempauksen muistoksi, kun kuntalaiset kuorivat perunoita yli 50 tunnin ajan Guinnesin ennätysten kirjaan.[32]
Isojoen pappilassa sijaitsee Isojoen kotiseututalo ja -museo. 1800-luvun puolivälissä rakennettu vanha pappila on ollut Isojoki-seuran omistuksessa vuodesta 1981 lähtien. Rakennus toimi pappilana vuoteen 1955 saakka.[33]
Isojoen puukirkon on suunnitellut Carl Ludvig Engel.[34] Kirkko valmistui vuonna 1833 kirkonrakentaja Erik Kuorikosken johdolla.[34] Kellotapuli valmistui vuonna 1854.[35]
Ruoka
Isojoen pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla kalaperunat.[36]
Luontokohteet
Isojoella sijaitsee Lauhanvuoren kansallispuisto, joka kuuluut Lauhanvuori–Hämeenkangas Geoparkiin, joka on lisätty Unescon ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostoon vuonna 2020. Lauhavuoren laki kohoaa 231 metrin korkeuteen, noin sata metriä ympäristöä korkeammalle.[37]
Urheilu ja liikunta
Isojokelaisia urheiluseuroja ovat Isojoen Urheilijat. Isojoella sijaitsevia ulkoliikuntapaikkoja ovat yleisurheilukenttä, Koulukolmion monitoimikenttä, frisbeegolfrata ja monitoimipuisto. Isojoella sijaitsevia uimapaikkoja ovat Kangasjärven, Kodesjärven, Sarvijärven, Suojoen ja Vesijärven uimarannat. Sisäliikuntatiloja Isojoella ovat monitoimitalo, Koulukolmion liikuntasali sekä Isojoen sisäampumarata.[38]
Remove ads
Hallinto ja politiikka
Hallinto
Isojoen kunnanjohtaja, Linda Leinonen, valittiin kaupunginjohtajaksi Kauhajoelle syksyllä 2017.[39][40] Viransijaisena toimi Juha Mattila. Uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin 19. tammikuuta 2018 Juha Herrala.[41]
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[8] Valtuuston puheenjohtajana toimii Esa Saarinen.[7]
Kunnanhallituksessa on yhdeksän jäsentä, ja sen puheenjohtajana toimii Pia Jaakkola.[6]
Politiikka
Annetut äänet viimeisimmissä kunnallisvaaleissa.[42] (Lähde: Yle, Vaalitulospalvelu)
Remove ads
Tunnettuja isojokelaisia
- Aulis J. Alanen (1906–1987), historioitsija
- Elias Robert Alcenius (1796–1875), pappi ja sukututkija
- Antero Arho (1870–1929), poliitikko
- Hilla Blomberg (s. 1959), toimittaja
- Markus Kajo (s. 1957), toimittaja, käsikirjoittaja ja televisiojuontaja
- Arto Koivisto (s. 1947), maastohiihtäjä
- Alma Mattila (1888–1973), kirjailija
- Ulla Norrbo (s. 1965), kuntajohtaja
- Kari Ovaska (1945–1995), kuvanveistäjä
- Portion Boys, musiikkiyhtye
- Reino Ryhänen (1922–1999), maatalous- ja metsätieteiden tohtori
- Kyllikki Saari (1935–1953), henkirikoksen uhri
- Elisa Valkama (1861–1937), arkkiveisujen tekijä
Remove ads
Katso myös
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand - on
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Remove ads