Erik Drake

Erik Drake af Hagelsrum (8. tammikuuta 1788 Kisa – 9. kesäkuuta 1870 Tukholma) oli ruotsalainen säveltäjä, musiikintutkija, musiikkipedagogi ja musiikkielämän hallinnollinen vaikuttaja. Hän kuului Drake af Hagelsrum -aatelissukuun.^[1]

Erik Drake

Drake opiskeli vuosina 1804–1809 Uppsalan yliopistossa. Hän loi tänä aikana tärkeitä yhteyksiä Vitterhetens vänner -kulttuuriliikkeen vaikuttajiin. Drake sai harmonian, kontrapunktin ja soitinnuksen opetusta ystävältään Joachim Nicolas Eggertiltä. Johan Peter Cronhamnin mukaan hän sai sävellysopetusta myös Carl Schwenckeltä. Drakesta tuli Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian äänioikeudeton jäsen vuonna 1818 ja täysjäsen vuonna 1822. Hänet nimitettiin Pehr Frigelin avustajaksi musiikin teorian ja sävellyksen opettajana kuninkaallisen musiikkiakatemian oppilaitokseen vuonna 1826. Vuonna 1830 hän siirtyi pysyvästi tähän työhön professorin arvonimellä. Vuodesta 1834 Drake toimi myös akatemian oppilaitoksen tarkastajana sekä vuodesta 1841 akatemian sihteerinä ja kirjastonhoitajana. Hän erosi näistä tehtävistään vuonna 1859 näköongelmien takia. Vuonna 1861 Drake sai vuosittaisen 2 000 kruunun eläkkeen. Hän oli vuodesta 1820 naimisissa Elisabet Katarina Printzenskiöldin kanssa ja sai kuusi lasta.^[1]

Drake laati systemaattisen ja täydellisen luettelon Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian hallinnoimasta musiikista ja kirjallisuudesta vuonna 1839. Hän loi laajan kirjallisen tuotannon musiikin historian, estetiikan ja teorian aiheista. Erityisen merkittävä teos on Biografiska anteckningar öfver namnkunnige tonkonstnärer. Draken laatimista harmonian ja kontrapunktin oppikirjoista tehtiin monia uusia painoksia pitkään hänen kuolemansa jälkeen. Drake kirjoitti moniin aikansa lehtiin. Suurella osalla Ruotsin 1800-luvun muusikoista oli taustalla opintoja hänen johdollaan.^[1]

Draken vokaali- ja kamarimusiikkisävellyksistä suuri osa on vuosien 1810–1820 väliseltä ajalta. Monet näistä hän julkaisi vuonna 1834 Tukholmassa laaditussa painoksessa. Kahta luonnosmuodossa säilynyttä jousikvartettoa pidettiin aiemmin Draken laatimina Wilhelm Bauckin merkinnän pohjalta, mutta nykyään molempia pidetään Joachim Nicolas Eggertin teoksina. Draken soitinsäestyksetön Stabat mater esitettiin Draken muistojuhlassa Kuninkaallisessa musiikkiakatemiassa vuonna 1871. Drake sävelsi myös pianomusiikkia ja lauluja. Lisäksi hän keräsi ja editoi Eggertin, Leonhard Fredrik Rääfin ja Arvid August Afzeliuksen kanssa kansanlauluja. Drake sai Vasa-ritarikunnan ritarin arvon vuonna 1852.^[1]

Lähteet

1. Erik Drake (1788−1870) Swedish Musical Heritage, viitattu 18.2.2024 (englanniksi)