Enn Vetemaa

Enn Vetemaa (20. kesäkuuta 1936 – 28. maaliskuuta 2017) oli virolainen kirjailija^[1] ja säveltäjä. Hän kuvaa teoksissaan usein taiteilijoita ja pohtii ihmisen vastuuta ja suhdetta omaan aikaansa. Proosan lisäksi hän julkaisi runoja ja näytelmiä.^[2][3]

Enn Vetemaa esiintyi kirjallisuusfestivaali HeadReadissa 29. toukokuuta 2011.

Vetemaa oli Viron televisiossa toimittajana 1965–1969.^[3] Vetemaan näytelmistä on suomennettu ainakin Illallinen viidelle (Öhtusöök viiele), jota esitettiin Tampereen, Kemin ja Varkauden teattereissa vuonna 1974. Sitä seuraavana vuonna Tampereen Teatteri toi näyttämölle Vetemaan näytelmän Mestareiden Pyhä Susanna (Püha Susanna ehk Meistrite kool).^[4]

Suomennetut teokset

• Vedenneidot, suom. Eva Lille. Kirjayhtymä, 1983 (Neuvostokirjallisuutta). ISBN 951-26-2489-3
• Virolaiset painajaiset. Itämeri-kirjat, 1991. (Viron demonologisen seuran suursarja; 1. Kirja). ISBN 952-90-3071-1

Näytelmät ja kuunnelmat

• Illallinen viidelle (Öhtusöök viiele), suom. Eva Lille, Helsinki: TNL 1973 (näytelmämoniste)
• Mestareiden Pyhä Susanna (Püha Susanna ehk Meistrite kool), suom. Eva Lille, Helsinki: TNL 1975 (näytelmämoniste)
• Monumentti. Näytelmäksi dramatisoinut V. Fokin, dramaturgi: Ari Koskinen, kuunnelmaksi sov. Ben Hellman, Yleisradiolle viron kielestä suom. Jouko Vanhanen. Yleisradio, 1982

Novellit

Väsymys, antologiassa: Suomenlahden takaa: Viron uutta proosaa. Toim. Eva Hyvärinen ja Endel Mallene, Suom. Eva Hyvärinen, Aino Kaasinen & Kirsti Paukkunen. WSOY, 1968

Suomennettuja runoja

Runoja antologiassa 20 nykyvirolaista runoilijaa, toim. Raili Kilpi-Hynynen & Arvo Turtiainen, Helsinki: Tammi 1969. Runot on suomentanut Väinö Kirstinä.^[5]

• Harmaaseen graniittikallioon
• Niin kuin on yleensä tapa
• Pseudopastoraali
• Romanssi
• Yleinen suojasään pyhäpäivä