Tampereen Teatteri

Tampereen Teatteri on toinen Tampereella toimivista suurista teattereista Tampereen Työväen Teatterin ohella. Teatteri aloitti toimintansa 1904. Aluksi sillä ei ollut omaa toimitilaa, ja teatteri joutui muuttamaan usein. Ennen nykyistä rakennusta teatteri toimi Raittiustalossa ja VPK:n talossa.^[1]

Tampereen Teatteri
Tampereen Teatterin päärakennus.
Osoite	Keskustori 2
Sijainti	Keskustori, Tampere
Koordinaatit	61°29′53″N, 023°45′45″E
Rakennustyyppi	teatteri
Valmistumisvuosi	1912
Suunnittelija	Kauno S. Kallio ja Oiva Kallio
Julkisivumateriaali	betoni
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OKNimi-testi OK

Oman rakennuksen Tampereen Teatteri sai 1912. Keskustorin teatterirakennuksen, joka toimii edelleen teatterin päänäyttämönä, suunnittelivat Kauno S. Kallio ja Oiva Kallio. Rakennus vihittiin 14. helmikuuta 1913. Teatterin toinen sali, 1982 valmistunut TT-Frenckell, sijaitsee vanhassa tehdaskiinteistössä lähellä Finlaysonia.^[1]

Teatteri Frenckell.

Tampereen Teatteria johti elokuusta 2010 heinäkuuhun 2020 Reino Bragge.^[2] Reino Braggen jäätyä eläkkeelle hänen seuraajakseen valittiin Mikko Kanninen.^[3]

Teatterinjohtajat

Kaarle Halme 1904–1905 Elli Tompuri 1905 Pontus Artti 1905–1906 Aarne Orjatsalo 1906 Hemmo Kallio 1906–1907 Pekka Alpo 1907–1912 Jalmari Hahl 1912–1915 J. A. Pärnänen 1915–1916 Valle Sorsakoski 1916–1917 Jalmari Lahdensuo 1917–1918 Mia Backman 1918–1921 Jalmari Lahdensuo 1921–1923 Teuvo Puro 1923–1924

Eino Salmelainen 1925–1934 Wilho Ilmari 1934–1937 Arvi Kivimaa 1937–1940 Kaarlo Aarni 1940–1942 Raoul af Hällström 1942–1943 Glory Leppänen 1943–1949 Jouko Paavola 1949–1955 Sakari Puurunen 1955–1959 Kalervo Nissilä 1959–1963 Rauli Lehtonen 1963–1988 Esko Roine 1988–1998 Heikki Vihinen 1998–2010 Reino Bragge 2010–2020 Mikko Kanninen 2020–

Näyttelijöitä

Aila Arajuuri (–1961)[4] Minna Aro (1965–1973)[5][6] Orma Aunio (1967–)[7] Tommi Auvinen (1981–)[8] Anneli Haahdenmaa (–1961)[4] Ilpo Hakala (1981–)[8] Kari Hakala (1979–)[9] Ahti Haljala (–1961)[4] Kauko Helovirta (–1961)[4] Kalevi Honkanen (1973-)[6] Kauko Hynninen (–1979)[9] Ritva Jalonen (1981–)[8] Martti-Mikael Järvinen (1977–1985, 1987–)[10][11] Yrjö Järvinen (–1963)[12], –1967)[7] Kalevi Kahra (–1963)[12] Timo Kankainen (1967–)[7] Salme Karppinen (1961–1963)[4][12] Eero Kosteikko (1961–)[4] Seppo Kulmala (1975–)[13] Ahti Kuoppala (1963–1967)[12][7] Mauno Käpyaho (1973-)[6] Pekka Laiho (1967–1971)[7][14] Teija Lappalainen (1981–)[8] Leo Lastumäki (1963–1969)[12][15] Harri Laurikka (1975–)[13] Tauno Lehtonen (1969–)[15] Lauri Leino (1961–1963)[4][12] Keijo Lindroos (1963–)[12] Eero Maijala (1965–1967)[5][7] Seppo Maijala (1969–1971)[15][14] Maija-Liisa Majanlahti (1963–1965)[12][5] Inkeri Mertanen (1975–2015)[13][16] Seppo Mäki (1963–)[12] Matti Mäntylä (1969–1973)[15][6]

Juhani Niemelä (1971–1973)[14][6] Markku Niemelä (1973-1977)[6][10] Olavi Niemi (1961–)[4] Assi Nortia (1961–1963)[4][12] Heikki Nousiainen (1973-1975)[6][13] Voitto Nurmi (1965–1973)[5][6] Martti Palo (1975–)[13] Pertti Palo (1961–1975)[4][13] Martti Pennanen (1963–1969)[12][15] Rauli Pertti (1961–1963)[4][12] Tapani Perttu (1963–1987)[12][11] Anja Pohjola (–1961)[4] Aliisa Pulkkinen)[11] Esko Raipia (1979–)[9] Harri Rantanen (1973–1975)[6][13], 1977–)[10] Jarkko Rantanen (1971–1973)[14][6] Eila Rinne (–1963)[12] Liisa Roine (1963–)[12] Erkki Ruokokoski (1979–)[9] Laila Räikkä (1973-1981)[6][8] Anja Räsänen (1961–)[4] Riitta Selin (1969–1971)[15][14] Erkki Siltola (1971–1977)[14][10] Eira Soriola (–1973)[6] Marjut Sariola (1973-)[6] Rami Sarmasto (–1961)[4] Harri Tirkkonen (–1973)[6] Virpi Uimonen (1971–1973)[14][6] Ritva Valkama (1961–1975)[4][13] Matti Varjo (1961–1963)[4][12] Helinä Viitanen (–1961)[4] Lasse Viljas (–1963)[12] Tuija Vuolle (1965–)[5]

Lähteet

1. Tampereen kaupunkiopas: Tampereen teatteri, viitattu 29.10.2008 (Arkistoitu – Internet Archive)
2. Tampereen Teatterin uusi johtaja on Reino Bragge Aamulehti.fi. 22.12.2009. Arkistoitu 25.12.2009. Viitattu 3.1.2010.
3. Tampereen Teatterin uusi johtaja on näyttelijä, ohjaaja ja yliopistonlehtori Mikko Kanninen Yle Uutiset. Viitattu 6.3.2020.
4. Nayttelijävaihdosten vyöry kautta maan teattereitten. Kansanteatterista lähtee 13. Helsingin Sanomat, 17.3.1961, s. 25. Näköislehti (maksullinen).
5. Näyttelijämarkkinat kiivaina käyntiin Helsingistä Rovaniemelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
6. Pestikierros pyörii. Näyttelijävaihto runsasta. Helsingin Sanomat, 2.2.1973, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
7. Näyttelijäsiirtoja laajalla rintamalla. Helsingin Sanomat, 1.4.1967, s. 34. Näköislehti (maksullinen).
8. Teatterin korttipakka sekoittuu. Helsingin Sanomat, 1.2.1981, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
9. Näyttelijäkiinnitykset loppusuoralla. Helsingin Sanomat, 19.2.1979, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
10. Turusta suunta Helsinkiin. Näyttelijäkierros hitaasti liikkeelle. Helsingin Sanomat, 28.1.1977, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
11. Vaasan ristiriidat vilkastuttavat näyttelijävaihtoa. Helsingin Sanomat, 4.2.1987, s. 22. Näköislehti (maksullinen).
12. Näyttelijämarkkinat jatkuivat kiivaina. Helsingin Sanomat, 16.3.1963, s. 18. Näköislehti (maksullinen).
13. Näyttelijät muuttavat. Iso haavi Helsingissä, muualla hiljaisempaa. Helsingin Sanomat, 29.1.1975, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
14. Vaihto vilkasta maan teattereissa. Helsingin Sanomat, 2.2.1971, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
15. Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
16. 40 vuotta Tampereen Teatterissa näytellyt Inkeri Mertanen eläkkeelle (Arkistoitu – Internet Archive), Tampereen Teatteri 27.5.2015. Viitattu 26.8.2016.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tampereen Teatteri Wikimedia Commonsissa

• Tampereen Teatterin kotisivut
• Tampereoppaan kuvaus Tampereen Teatterista (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ilmapanoraamakuva Tampereen Teatterin päärakennuksesta – Virtuaalinen Tampereen kaupunkiopas: VirtualTampere.com
• Neljännesvuosisata teatteria, Suomen Kuvalehdelle kirj. maisteri O. Talvitie, Suomen Kuvalehti 30.11.1929, nro 48, s. 21, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tämä arkkitehtuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.