Eksessiivi eli eronto eli yleinen erosija on suuntasija, joka ilmaisee muutosta jostakin olotilasta, jonakin olemisen päättymistä. Eksessiiviä ei pidetä osana suomen yleiskieltä, mutta sitä tavataan eräissä murteissa. Eksessiivi ilmaisee abstraktia eli käsitteellistä eroamista samaan tapaan kuin yleinen olosija eli essiivi abstraktia olemista (lapsena, äitinä) ja yleinen tulosija eli translatiivi abstraktia tulemista (lapseksi, äidiksi). Eksessiiviä voidaan verrata suomen kielessä havainnollisempiin elatiiviin (-stA) ja ablatiiviin (-ltA), eli sisäiseen ja ulkoiseen erosijaan.
Tyypillinen eksessiivimuoto pakotettuna nykysuomeen olisi: "Poliisinta rikolliseksi, hänestä ei enää ollut viranomaiseksi." Eksessiivin pääte siis olisi tyyppiä (-ntA). Muoto on kuitenkin kielihistoriallisesti typistynyt, niin että nykyään yleisimmin käytetään elatiivia: "Poliisista rikolliseksi."
Eksessiivi esiintyy harvinaisena mm. itämerensuomalaisissa kielissä. Eksessiivin käyttö on yleisintä inkeroisessa ja suomen kaakkoismurteissa. Eksessiivimuotoja esiintyy tai on esiintynyt myös karjalan, liivin, vatjan ja viron kielissä.[1][2][3]
Kantasuomessa eronto ilmaistiin nykyisellä partitiivilla, josta jäännöksenä suomen yleiskielessä muutama muoto: esim. luota, takaa ja kotoa. Kun kantasuomen partitiivi siirtyi eronnon tehtävästä muun muassa runsaskäyttöiseksi subjektin ja objektin sijaksi (nykyiseksi partitiiviksi), mahdollisuudet käyttää partitiivia erontona kaventuivat ja joihinkin kantasuomen murteisiin alkoi kehittyä eksessiivi.[1]
Suomi
Suomen kielessä eksessiivi esiintyy harvinaisena pohjalaismurteissa, kaakkoismurteissa ja savolaismurteiden eteläosissa. Kaakkoismurteissa ja savolaismurteissa sen sijapääte on -nta/-ntä ja pohjanmaalla -ta/-tä. Merkitys liittyy essiiviin ja translatiiviin: Valittiin presidentiksi, toimi presidenttinä, erosi presidentintä. Tässä tapauksessa yleiskielessä joudutaan käyttämään kiertoilmaisua: erosi presidentin virasta, toimesta, asemasta tms.. Eksessiiviä on aika ajoin yritetty suosittaa käyttöön suomen kielessä, mutta vailla menestystä. Eräiden sanojen yhteydessä se ilmaisee paikkaa.[1]
Esimerkkejä[4]:
- kotonta
- opettajanta
- ihmisentä
- ulkonta
- takanta
- siintä
Pohjalaisissa ja eteläkymenlaaksolaisissa murteissa eksessiivi on yksinomaan käytössä paikkojen yhteydessä. Merkitys on identtinen yleiskielen "kotoa, takaa, ulkoa" muotojen kanssa, eli se ilmaisee siirtymistä paikasta toiseen: ”Hain repun kotoonta”, ”Auto ajoi eteen kolmion takaanta”, ”Opettelin sen ulkoonta”. Yllä olevan listan esimerkeistä poiketen kantasanan loppuvokaali pidentyy:
- kotoonta / kotoota
- ulkoonta / ulkoota
- takaanta / takaata
Karjala
Karjalan kielessä eksessiivin pääte on sama kuin essiivin eli -na tai toisinaan pelkkä -n. Eksessiiviin perään liittyy usein postpositio päi.[5] Esimerkki:
- Poiga heitettih taloin vanhimina (päi) ’...erotettiin talon isännyydestä’
Viro
Viron kielessä eksessiivi esiintyy harvinaisena mm. adverbeissa. Sen pääte on -nt. Esimerkki:
- tagant ’takaa’
- kodunt ’kotoa’ – Esimerkki: Ta läks kodunt ära: Hän läksi kotoa pois.
- Särkkä, Tauno: Itämerensuomalaisten kielten eksessiivi, Helsinki 1969.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
