Dinaariset Alpit on maantieteellinen alue ja vuoristo, joka ulottuu Slovenian, Kroatian, Bosnia-Hertsegovinan, Kosovon, Serbian, Montenegron, Albanian ja Pohjois-Makedonian alueelle.[1] Vuoristo on 645 kilometriä pitkä, ja se sijaitsee Adrianmeren itäpuolella.[2] Vuoriston korkein vuori on Maja Jezercë, joka on 2 694 metriä korkea. Vuori sijaitsee Prokletijevuoristossa, Albanian, Montenegron ja Kosovon rajaseudulla.[3]
Geologia
Dinaariset Alpit ovat muodostuneet 50–100 miljoonaa vuotta sitten mesotsooisen ja kenotsooisen maailmankauden aikana dolomiitista, kalkkikivestä ja konglomeraatista muodostuneista sedimenttikivistä.[2]
Alue on karstimaata, joka syntyy, kun sadevesi liuottaa maa-aineksesta vesiliukoisen aineksen. Veden läpäistessä maan pinta-ainekset, se kerääntyy pohjavedeksi. Dinaarisilla Alpeilla onkin suuret määrät hyvälaatuista pohjavettä.[4]
Topografia
Dinaariset Alpit ovat Julisten Alppien jatke, jotka ulottuvat Adrianmeren rannan suuntaisesti Pohjois-Albaniaan asti. Dinaariset Alpit ovat karstimaan vuoksi ainutlaatuista aluetta. Karstimaa kattaa puolet vuoristosta. Vuoriston alueella on 130 erillistä karstialuetta. Vuoriston alueella on useita jäätikköjärviä.[2] Vuoriston joet, kuten Neretva, Cetina ja Trebišnjica, laskevat Adrianmereen. Dinaaristen Alppien itäpuoli on Savajoen valuma-aluetta.[4]
Ilmasto
Dinaarisilla Alpeilla on kolmea eri ilmastotyyppiä. Kapealla kaistaleella merenpinnan tasolla on välimerellinen ilmasto, jolle on tyypillistä kuivat ja kuumat kesät sekä kosteat ja sateiset talvet.[2]
Ylempänä vuoristossa on Alpeille tyypillinen ilmasto, jossa sataa paljon. Kesät ovat viileitä ja lyhyitä. Talvi on pitkä ja sen aikana sataa runsaasti lunta.[2]
Dinaaristen Alppien koillispuolella vallitsee mannerilmasto, jolle ovat tyypillisiä suuret lämpötilan vaihtelut. Kesät ovat kuivia ja lämpimiä, kun taas talvella saattaa olla erittäin kovia pakkasia.[2]
Kasvillisuus ja eläimistö
Dinaarisilla Alpeilla kasvaa tuhansia eri kasvilajeja, joista sadat lajit ovat endeemisiä.[5] Kasvillisuus on erittäin monipuolista ja vaihtelee pyökkimetsistä kuusimetsiin.[2] Kasvillisuusvyöhykkeet muuttuvat Välimeren kasvillisuudesta vuoristojen kasvillisuuteen. Ylimmillä huipuilla on alpiinista kasvillisuutta.[6]
Alueella eläviä nisäkkäitä ovat esimerkiksi karhu, ilves, susi ja gemssi. Alueen maanalaisissa luolissa ja järvissä elää sokeita salamantereihin kuuluvia olmeja.[2]
Lähteet
Aiheesta muualla
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
