Remove ads
David Byron (s. David Garrick, 29. tammikuuta 1947 Epping – 28. helmikuuta 1985 Reading) oli brittiläinen rock-laulaja, joka tunnetaan parhaiten urastaan hard rock/progressiivinen rock -yhtye Uriah Heepissä.
| David Byron | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. tammikuuta 1947 Epping, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Kuollut | 28. helmikuuta 1985 (38 vuotta) Reading, Yhdistynyt kuningaskunta |
| Ammatti | muusikko |
| Muusikko | |
| Aktiivisena | 1966–1985 |
| Tyylilajit | rock, hard rock, progressiivinen rock, heavy metal |
| Yhtyeet | The Stalkers, Spice, Uriah Heep, Rough Diamond, The Byron Band |
| Levy-yhtiöt | Bronze Records |
| Aiheesta muualla | |
| www.david-byron.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tunnusomaista Byronin laulussa oli herkkä tulkinta, laaja sävyasteikko, muun muassa korkean falsetin käyttö ja hidas vibrato. Byron tunnettiin myös hyvin teatraalisesta lavaesiintymisestä.
Remove ads
Uriah Heep (1966–1976)
Laulaja aloitti uransa liityttyä The Stalkers -yhtyeeseen, joka vuonna 1967 muuttui Spiceksi. Yhtye soitti klubikeikkoja Lontoon ympäristössä, kunnes sai levytyssopimuksen vuonna 1969. Ken Hensleyn liityttyä yhtyeeseen Spicesta tuli Uriah Heep. Yhtyeen kaksi ensimmäistä levyä menestyivät Manner-Euroopassa ja Pohjoismaissa hyvin, mutta todellinen tähteys antoi odottaa itseään vuoteen 1971 asti. Yhtye julkaisi tuolloin Look at Yourself -levyn, josta tuli maailmanlaajuinen myyntimenestys. Levyn myytyä hyvin laulaja lopetti vuonna 1968 alkaneen työskentelyn Avenue Records -levy-yhtiössä. Byron oli rahaa ansaitakseen levyttänyt nimettömänä Avenuelle cover-versioita useista ajan top20-hiteistä. Uriah Heep -yhtyetoverit Mick Box ja Paul Newton toimivat muusikkoina samoissa levytyssessioissa.
Uriah Heepin suosio kasvoi seuraavina vuosina, mutta sillä oli vaikutuksensa Byroniin: laulajan alkoholinkäyttö oli hyvin runsasta ja lavakäytös alkoi olla osa Byronia myös keikkojen ulkopuolella. "Tähtikäyttäytyminen" johti yhä useampiin riitoihin pääosan Uriah Heepin kappaleista säveltäneen Ken Hensleyn kanssa. Lopulta tilanne oli kärjistynyt niin pitkälle, että Byron erotettiin Uriah Heepistä kesäkuussa 1976 lisääntyneen alkoholin käytön ja sen mukanaan tuomien ongelmien takia. Julkisuuteen annettiin ilmoitus, jonka mukaan Byronin asenne poikkesi liikaa yhtyeen muista jäsenistä.
Sooloura ja muita projekteja (1977–1985)
Byronin ensimmäinen sooloalbumi Take No Prisoners oli julkaistu vuonna 1975 laulajan ollessa vielä Uriah Heepissä. Erottamisen jälkeen hän perusti Dave "Clem" Clempsonin ja Geoff Brittonin kanssa rock-yhtyeen nimeltä Rough Diamond. Yhtyeen jäsenet olivat kansainvälisesti menestyneitä artisteja. Rough Diamond ehti julkaista yhden nimeään kantaneen albumin alkuvuonna 1977, mutta siitä ei tullut suurmenestystä.[1] Yhtyeen ensimmäinen esiintyminen oli huhtikuussa 1977, mutta Byron erotettiin yhtyeestä jo saman vuoden syyskuussa. Syynä olivat samat ongelmat kuin Uriah Heepin kanssa. Byronin lähdön jälkeen yhtye vaihtoi nimensä Championiksi ja äänitti yhden albumin uuden laulajan kanssa ennen hajoamistaan 1979.
Rough Diamondin jälkeen laulaja palasi soolouralle. Byronin toinen soololevy Baby Faced Killer ilmestyi vuonna 1978. Levyn musiikissa on selviä vaikutteita useista eri musiikkityyleistä, muun muassa diskomusiikista.[2] Levyn vaisuun menestykseen vaikutti osittain nouseva punk-aalto.
Vuonna 1981 Byron perusti yhdessä kitaristi Robin Georgen kanssa rock-yhtyeen nimeltä The Byron Band. Yhtyeeltä ilmestyi samana vuonna albumi On the Rocks, joka ei saavuttanut enää mainittavaa suosiota.
Alkoholiongelma ja viimeiset ajat
Byronin kasvaneella alkoholinkulutuksella oli vaikutuksia terveyteen ja lauluääneen. Laulaja romahti täysin keikan aikana Lontoon Marquee-klubilla vuonna 1984.[3] Tämän jälkeen Byronia hoitaneet lääkärit kehottivat laulajaa lopettamaan kokonaan alkoholinkäytön, koska se tappaisi hänet kuuden kuukauden sisällä. Byron noudatti neuvoa jonkin aikaa, kunnes lääkäri salli alkoholin kohtuukäytön. Se oli kohtalokasta Byronille.
David Byron kuoli liiallisen alkoholin käytön aiheuttamaan sydänkohtaukseen vuonna 1985 38-vuotiaana. Uriah Heep julkaisi vuoden 1998 Sonic Origami -albumillaan kappaleen, joka on omistettu edesmenneille Byronille ja Gary Thainille.
Remove ads
Uriah Heepissä
- Very ’eavy... very ’umble (UK) / Uriah Heep (US) – 1970
- Salisbury – 1971
- Look at Yourself – 1971
- Demons and Wizards – 1972
- The Magician’s Birthday – 1972
- Uriah Heep Live – 1973
- Sweet Freedom – 1973
- Wonderworld – 1974
- Live at Shepperton ’74 – Äänitetty 1974, julkaistu 1986
- King Biscuit Flower Hour Presents In Concert – Äänitetty 1974, julkaistu 1997
- Return to Fantasy – 1975
- High and Mighty – 1976
- The Lansdowne Tapes (äänityksiä Spicen ajoilta sekä julkaisemattomia kappaleita Uriah Heepin kolmelta ensimmäiseltä levyltä – nauhoitettu vuosina 1968–1971, julkaistu 1994
- A Time of Revelation (neljän levyn kokoelma, jossa paljon ennenjulkaisematonta Uriah Heep -materiaalia myös Byronin ajalta) Äänitetty 1968–1995, julkaistu 1996
Soololevyt
- Take No Prisoners – 1975
- Baby Faced Killer – 1978
Rough Diamond
- Rough Diamond – 1977
The Byron Band
- On the Rocks – 1981
- Lost And Found (kokoelma, jossa mukana paljon ennenjulkaisematonta live- ja studiomateriaalia, 2CD) – Nauhoitettu 1980–82, julkaistu 2003
Muut kokoelmat
Remove ads
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads