italialainen munkki, matkailija ja kartanpiirtäjä From Wikipedia, the free encyclopedia
Cristoforo Buondelmonti (noin 1385 Firenze, Italia – 1430) oli italialainen matkailija, munkki, pappi ja kartanpiirtäjä.[1][2][3]
Guarino da Verona opetti Buondelmontille kreikkaa ja Niccolò de' Niccoli koulutti hänet. Buondelmonti toimi vuonna 1414 pappina ja kirkkoherrana eräässä firenzeläisessä kirkossa. Hän oli kiinnostunut esimerkiksi kreikkalaisesta runoudesta ja historiasta ja saman vuoden lopulla hän lähti Välimerelle. Buondelmontin perheen suhteet helpottivat matkantekoa. Niccolò de' Niccoli pyysi Buondelmontia tuomaan matkalta kreikkalaisia kirjoja ja Cosimo de' Medici puolestaan halusi kreikkalaisia koodekseja. Ainakin yksi Buondelmontin Kreetalta hankkima koodeksi onkin päätynyt Firenzeen saakka.[2]
Buondelmonti matkusti yhteensä seitsemän vuotta Välimerellä. Ródoksen saari toimi hänen ”tukikohtanaan”. Vuonna 1415 Buondelmonti lähti kiertelemään Egeanmerelle. Hän vieraili erilaisten laivojen, jopa merirosvolaivojen, mukana muun muassa Kreetalla vuonna 1415, Ándroksella ja Ímbroksella vuonna 1419 sekä Athoksella. Kreetan saarella hän vietti miltei 11 viikkoa[4]. Kreetalle hän palasi vielä vuosina 1417 ja 1418. Ollessaan kerran matkalla Ródokselta Chíokselle, haaksirikkoutui Buondelmonti matkakumppaneineen autiolle Foúrnoin saariryhmän saarelle. Buondelmonti palasi takaisin Ródokselle vuonna 1420. Vuonna 1422 tai toisen lähteen mukaan jo vuonna 1420[5] Buondelmonti kävi Konstantinopolissa. Hän palasi jälleen vuonna 1423 Ródokselle. Buondelmonti jatkoi matkailua saaristossa, kunnes vuonna 1430 hän kuoli.[2]
Buondelmonti kirjoitti Ródoksella matkoistaan teoksen, joka tunnetaan nimellä Librum insularum Archipelagi. Hän lähetti käsikirjoituksen vuonna 1422 italialaiselle kardinaali Giordano Orsinille. Kuitenkaan käsikirjoitusta ei julkaistu vielä pitkiin aikoihin ja sitä kopioitiin 1400- ja 1500-lukujen aikana useita kappaleita. Vasta vuonna 1824 sveitsiläinen Gabriel Rudolf Ludwig von Sinner julkaisi teoksen.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
