Cozumelsaarensupi
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Cozumelsaarensupi tai cozumelinsupi[2] (Procyon pygmaeus) on Meksikon Quintana Roon osavaltion rannikolla sijaitsevalla Cozumelsaarella tavattava supi. Se on esimerkiksi mantereen pesukarhua huomattavasti pienempi. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt sen äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.
| Cozumelsaarensupi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
| Heimo: | Puolikarhut Procyonidae |
| Suku: | Supit Procyon |
| Laji: | pygmaeus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Procyon pygmaeus |
|
 Levinneisyyskartta. |
|
| Katso myös | |
|
|
|
_P._lotor_&_P._pygmaeus.png)
Lajin kuvaili tieteelle Clinton Hart Merriam vuonna 1901. Cozumelsaarensupia pidetään omana pesukarhusta (Procyon lotor) erillisenä lajina alun perin sen koon ja kallon erojen takia. Sen on todettu poikkeavan lähimmistä sukulaisistaan Jukatanin niemimaan pesukarhuista myös myöhemmissä DNA-tutkimuksissa. Cozumelsaarensupi on myös koko Karibian saarilla tavattavista pesukarhuista ainoa oma taksoninsa.[1]
Molekyylikelloon perustuvien tutkimusten perusteella cozumelsaarensupi on erkaantunut mantereen pesukarhuista arviolta 47 570–21 510 vuotta sitten.[3] Pieni koko saattaa olla keino sopeutua saaren vähäisempiin resursseihin.[1]
Cozumelsaarensupi on supien suvun pienin laji. Mantereen pesukarhuihin verrattuna se on 45 % kevyempi ja mitoiltaan 15–37 % pienempi. Vuonna 2004 julkaistussa tutkimuksessa koko keskipituus oli 755,4 mm ja hännän pituus 243,2 mm. Paino oli 3 530 grammaa. Urokset ovat naaraita kookkaampia. Turkki ja sen väritys ovat samanlaiset kuin pesukarhulla. Turkki on selkäpuolelta pääosin vaaleanharmaa, ja karvoituksen seassa on myös mustaa karvaa. Naamassa on silmät ympäröivä musta naamiokuvio. Kuonon sivuilla, huulilla ja leuassa on valkoista karvoitusta. Kallo on pieni, lyhyt ja litteä.[3]
Cozumelsaarensupi on nimensä mukaisesti Cozumelsaaren endeeminen laji. Saari sijaitsee Meksikon Quintana Roon osavaltiossa noin 17,5 kilometriä osavaltion koillisrannikosta merelle. Saaren pinta-ala on arviolta 478 km².[3] Suurin osa kannasta esiintyy saaren rannikolla. Sisämaassa niitä ei esiinny ollenkaan tai vain hyvin harvaan.[1]
Cozumelsaarensupi suosii elinympäristönään mangroveja ja hiekkaisia alueita. Sitä esiintyy niiden ohella maatalousalueilla ja trooppisissa metsissä. Lajia esiintyy myös lähellä ihmisasutusta sekä teiden varsilla.[1]
Cozumelsaarensupi on pääosin yöaktiivinen. Havainnot lajista päivisinkään eivät kuitenkaan ole harvinaisia. Se liikkuu pääosin yksin tai pienissä perheryhmissä.[1]
Cozumelsaarensupi on kaikkiruokainen. Ravintonaan se suosii taskurapuja. Muita ravinnonlähteitä ovat hedelmät, hyönteiset, ravut ja pienet selkärankaiset. Ravinnonlähde vaihtuu vuodenajan ja paikan mukaan. Myös esimerkiksi ajoittaiset hurrikaanit voivat vaikuttaa saatavilla oleviin ravinnonlähteisiin merkittävästi.[1]
Tiettävästi cozumelsaarensupi synnyttää marraskuun ja tammikuun välillä. Mahdollisesti niillä on myös toinen synnytyskausi heinäkuun ja elokuun aikana.[3]
Lajilla ei ole lainkaan luonnollisia petoeläimiä.[3] Lajilla esiintyviä loisia ovat Eimeria nutalli, Placoconus lotoris, Capillaria procyonis, Physaloptera, Listrophoridae ja Heterophyidae.[1]
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on määritellyt cozumelsaarensupin äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi. Koko kannan suuruus on arviolta alle 250 täysikasvuista yksilöä. Kannan uskotaan myös olevan edelleen pienenemässä.[1]
Lajin pääasiallisia uhkia ovat elinympäristön häviäminen ja pirstoutuminen esimerkiksi kaupungistumisen, matkailun kehittämisen ja teiden rakentamisen takia. Matkailualaa on kehitetty etenkin vuodesta 2005 lähtien, ja se uhkaa lajin asuttamaa rannikkoa. Levenevät tiet eristävät puolestaan eri alueita toisistaan. Liikenne on lajin yksilöiden yleisin kuolinsyy. Saarelle on myös tuotu tulokaslajeja. Kuningasboat ja koirat saattavat saalistaa cozumelsaarensupia. Tulokaslajit voivat myös levittää tauteja ja loisia.[1]
Luonnollisen uhan muodostavat hurrikaanit. Hurrikaani voi saarelle osueessaan tarkoittaa kannan rajua pienenemistä. Hurrikaanien on puolestaan ennustettu lisääntyvän alueella tulevaisuudessa.[1]
Ihmiset eivät nykyisin juuri metsästä lajia.[1] Jäänteiden perusteella tiedetään, että mayat käyttivät niitä ruuaksi klassisella ja jälkiklassisella kaudella 1 900–500 vuotta sitten.[3] Saaren nykyiset asukkaat tuntevat lajin hyvin, ja se on hyvin pidetty. Paikalliset ruokkivat usein supeja, jotka myös kerjäävät ruokaa. Ihmisten niille syöttämä ruoka ei kuitenkaan välttämättä ole terveellisimmästä päästä.[4]
Cozumelsaarensupi on suojeltu Meksikossa, ja se kuuluu maan uhanalaisten lajien luetteloon. Suojelutoimina esimerkiksi saaren tulokaslajeja on pyritty hävittämään.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
