Blues Section oli suomalainen rock-yhtye, joka toimi vuosina 1967–1968. Blues Sectionin tunnettuja kappaleita ovat muun muassa "Hey Hey Hey" ja "Call Me On Your Telephone".
| Blues Section | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1967–1968, 1984, 1996 |
| Tyylilaji | blues rock, poprock, psykedeelinen rock |
| Kotipaikka | Helsinki |
| Laulukieli |
englanti suomi |
| Entiset jäsenet |
Hasse Walli, kitara |
| Levy-yhtiö | |
Blues Section lauloi englanniksi ja ulkomaisista hiteistä tehtyjen käännösversioiden esittämisen sijaan sävelsi itse omat kappaleensa. Tämä oli suomalaisen rockmusiikin kentällä melko uutta. Blues Sectionin musiikissa erottuivat vaikutteet muun muassa sellaisilta 1960-luvun suosikkiyhtyeiltä kuin The Jimi Hendrix Experience, The Who, Cream ja John Mayall & the Bluesbreakers. Nimestään huolimatta yhtye ei soittanut puhdasta bluesia.
Blues Section ehti levyttää Love Recordsille melko monilla nimillä. Vaikka yhtyeen albumi julkaistiin nimellä Blues Section, singlet julkaistiin laulajasta riippuen nimillä Blues Section & Jim Pembroke, Blues Section & Frank Robson ja Ronnie & Blues Section. Kirka Babitzin & Blues Section -nimellä julkaistiin Kirkan ensisingle, jolla yhtye säestää laulajaa. Yhtye säesti myös Pepe Willbergiä kappaleella "Kuka kertoisi minulle", joka tehtiin vuonna 1968 Timo Bergholmin Punahilkka-elokuvaan.
Blues Section ehti levyttää uransa aikana vain yhden albumin, Blues Section (1967). Yhtyeen hajoamisen jälkeen on julkaistu monia kokoelmia, jotka on koostettu pääosin singleillä julkaistusta materiaalista.
Yhtyeen tunnetuimpaan kokoonpanoon kuuluivat englantilaissyntyinen laulaja Jim Pembroke, kitaristi Hasse Walli, basisti Måns Groundstroem, saksofonisti Eero Koivistoinen ja rumpali Ronnie Österberg, joka myös lauloi pari yhtyeen singlekappaletta. Heidän lisäkseen yhtyeessä soittivat loppuvuodesta 1967 Groundstroemin korvannut Pekka Sarmanto ja yhtyeen loppuvaiheessa Pembroken korvannut britti Frank Robson. Aivan yhtyeen alkuaikana rumpuja soitti aluksi Edward Vesala ja hieman myöhemmin Raikka Rautarinne, joka ehti soittaa vain neljä keikkaa yhtyeen kanssa. 1980- ja 1990-luvuilla yhtyeen comeback-keikoilla Pembroken, Wallin, Groundstroemin ja Koivistoisen kanssa ovat soittaneet Vesa Aaltonen rumpuja ja Robson urkuja.
Lyhyeksi jäänestä urastaan huolimatta Blues Section ehti muodostua yhdeksi aikansa vaikutusvaltaisimmista suomalaisista rock-yhtyeistä. Ryhmän jäsenistä Jim Pembroke ja Ronnie Österberg alkoivat soittamaan Blues Sectionin hajoamisen jälkeen Wigwam-yhtyeessä, johon myös Måns Groundstroem liittyi myöhemmin vuonna 1975. Ennen Wigwamiin liittymistään Groundstroem soitti Tasavallan Presidentti -yhtyeessä, jossa Frank Robson lauloi. Hasse Walli tunnetaan suomalaisen maailmanmusiikin edelläkävijänä ja muun muassa Piirpauke-yhtyeen alkuperäisenä kitaristina. Yhtyeen oli määrä soittaa reunion-keikkoja vuonna 1976, mutta nämä peruuntuivat.[1][2] Vuonna 1984 yhtye esiintyi Ylen ruotsinkielisessä televisio-ohjelmassa Fråck rumpalinaan Vesa Aaltonen.[1][2] Vuonna 1996 yhtye teki kolme reunion-konserttia.[1][2]
Albumit
- Blues Section (1967)
- Some of Love (1969, kokoelma)
- Once More for the Road (1980, kokoelma)
- Classics – The Ultimate Collection (1990, kokoelma)
- Blues Section 2 (1995, kokoelma)
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
