Auroraliiga
naisten jääkiekon korkein sarjataso Suomessa From Wikipedia, the free encyclopedia
naisten jääkiekon korkein sarjataso Suomessa From Wikipedia, the free encyclopedia
Auroraliiga on naisjääkiekon korkein sarjataso Suomessa. Sitä on pelattu kaudesta 1982–1983 lähtien.[1] Vuoteen 2017 asti sarjan nimi oli Naisten SM-sarja,[2] jonka jälkeen sarjan nimi oli vuoteen 2024 asti Naisten Liiga.[3][4]
Auroraliiga | |
---|---|
Laji | Jääkiekko |
Maa(t) | Suomi |
Perustettu | 1982 |
Joukkueita | 9 |
Hallitseva mestari | HIFK |
Eniten mestaruuksia | Kiekko-Espoo (16) |
Sarjataso | 1 |
Alempi taso | Naisten Mestis |
Sivusto | https://www.leijonat.fi/index.php/sarjat/auroraliiga |
Eniten mestaruuksia, 16, on Kiekko-Espoolla, joka on hallinnut sarjaa lähes koko 2000-luvun: se voitti ennätykselliset seitsemän perättäistä mestaruutta 1999–2005 ja vei nimiinsä kultamitalit myös 2007–2009, 2013–2015 sekä 2019, 2021–2022. Muina vuosina ovat mestaruuksia voittaneet myös Ilves (10), JYP (3), Kärpät (3), HIFK (1) ja HPK (1) sekä sittemmin sarjasta pudonneet Keravan Shakers (3), Helsingin Jääkiekkoklubi (2) ja Etelä-Vantaan Urheilijat (1).[5]
On huomattava, että Kiekko-Espoolla on ollut lisäksi kaksi muuta nimeä, Espoon Blues ja Espoo United.[5]
Naisten Liigassa pelaa kaudella 2023–2024 yhdeksän joukkuetta.[1]
Kauden 2021–2022 lopulla HPK ja KalPa putosivat alempaan loppusarjaan, josta ne kuitenkin nousivat mitalipeleihin. Muita vastustajia olivat RoKi, Sport sekä Naisten Mestiksestä haastamaan nousseet APV ja Rauman Lukko. Kauden lopuksi Vaasan Sport putosi Naisten Mestikseen. Tilalle kohosi Rauman Lukko. Lukko ei kuitenkaan ottanut liigapaikkaa vastaan, joten sarjan joukkuemäärä laski yhdellä.[6]
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: Paljon lähteetöntä tietoa |
Ensimmäiset naisten jääkiekkojoukkueet perustettiin Suomessa 1970-luvun alussa. Kesti kuitenkin kauan ennen kuin harrastus levisi niin laajalle, että järjestelmällinen sarjatoiminta voitiin aloittaa.
Vuonna 1978 pelattiin ensimmäinen Lipstick-turnaus, josta muodostui eräänlainen epävirallinen SM-turnaus muutamaksi vuodeksi. Turnausten mitalisteista ei kuitenkaan ole tiettävästi säilynyt lähteitä.
Lopulta 1982 aloitettiin SM-sarja 10 joukkueen voimin. Ensimmäisen mestaruuden voitti HJK. Alkuun sarjaa pelattiin kahdessa viiden joukkueen lohkossa, joita olivat pääkaupunkiseudun lohko ja muun Suomen lohko, joista kummastakin kaksi parasta pääsi lopputurnaukseen.
Vuonna 1985 perustettiin SM-sarjan alapuolelle I-divisioona. Samalla SM-sarja muutettiin yksilohkoiseksi, ja runkosarjan voittajasta tuli suoraan Suomen-mestari. Vuonna 1989 sarjajärjestelmää uudistettiin jälleen ja käyttöön otettiin tavanomaiset pudotuspelit. Tätä aikaa naisten SM-sarjassa hallitsi Tampereen Ilves, joka voitti neljä perättäistä mestaruutta 1985–1988 ja yhden hopeakauden jälkeen toiset neljä 1990–1993.
Alkuun naisten jääkiekossa pelattiin kolme 15 minuutin erää. Kansainvälisissä otteluissa siirryttiin kuitenkin pian miesten tapaan 20-minuuttisiin eriin, mutta SM-sarjassa tämä tapahtui vasta vuonna 1992.
Seuraava sarjauudistus tapahtui kaudelle 1999–2000, jolloin kaksinkertaisen runkosarjan jälkeen neljä parasta joukkuetta pelasivat keskenään nelinkertaisen jatkosarjan. Neljä muuta seuraa joutuivat karsintasarjaan I-divisioonan neljää parasta joukkuetta vastaan.
Kaudelle 2004–2005 joukkuemäärä supistettiin kuuteen, kunnes se laajennettiin taas 2008 kahdeksaan. Kausina 2005–2007 SM-sarjajoukkueet pelasivat kukin kaksi ottelua kaudessa myös Kiinan maajoukkuetta vastaan, ja näiden otteluiden pisteet luettiin mukaan sarjataulukkoon.
Keväällä 2011 Kanadan suomalaisyhteisö lahjoitti sarjan kiertopalkinnoksi Naisten SM-sarjan voittopokaalin, Aurora Borealis-maljan.[7] Voitettuaan vuonna 2016 Suomen-mestaruuden Jyväskylän JYP ei saanut enää kasatuksi uutta joukkuetta, sillä varsin moni JyP:n avainpelaaja lähti pelaamaan Ruotsiin, kuten Luulajaan ja HV71:een. JYP:n tilalle sarjaan nousi Rauman Lukko. JYP voitti kaikki pelaamansa ottelut täysin pistein, eli se sai 3 pistettä joka ottelusta.
Aiemmin varsin menestynyt joukkue, JYP Naiset Jyväskylästä[8], joutui vetäytymään sarjasta syksyllä 2016. Tämä tapahtui vuoden 2016 NMSL:n voiton jälkeen, koska joukkue hajaantui.[9] Myöhemmin talousvaikeuksissa pyörinyt JYP lopetti naisjoukkueen toimintansa kokonaan.[10]
Kaudella 2017–2018 SM-sarjan nimeksi vaihdettiin Naisten Liiga.[2] Kaudeksi 2018–2019 sarjaan nousivat sekä Vaasan Sport että TPS.[11] Liiga laajeni siten kahdeksasta joukkueesta kymmeneen.
Vaasan Sport putosi kaudeksi 2022–2023 Naisten Mestikseen. Sen tilalle Naisten Liigaan palasi Rauman Lukko.
Toukokuussa 2023 Rauman Lukko ilmoitti, että se ei aio ottaa vastaan sarjapaikkaa Naisten Liigassa kaudelle 2023–2024. Lukko hävisi 36 pelaamastaan ottelusta 30 ja joutui puolustamaan paikkaansa liigatasolla karsintasarjassa. Karsinnoissa Lukko sijoittui RoKin jälkeen toiseksi ja olisi ollut oikeutettu paikkaan korkeimmalla sarjatasolla. Päätös vetäytyä liigasta johtui pelaajapulasta.[12]
Vuonna 2024 sarja vaihtoi nimeksi Auroraliiga. Päätös tehtiin halusta päästä sukupuoleen viittavasta nimestä pois.[3][13]
Lähde:[5]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.