Asmo Alho
suomalainen sarjakuvapiirtäjä, taittaja ja kuvittaja From Wikipedia, the free encyclopedia
suomalainen sarjakuvapiirtäjä, taittaja ja kuvittaja From Wikipedia, the free encyclopedia
Asmo Armas Alho (2. elokuuta 1903 Helsinki – 26. lokakuuta 1975 Helsinki)[1][2] oli suomalainen sarjakuvapiirtäjä, taittaja ja kuvittaja. Alhon tunnetuin sarjakuva oli Kieku ja Kaiku, jota hän piirsi vuosina 1931–1975. Sarjaa julkaisi vuodesta 1934 Kotiliesi-lehti ja sen riimiteltyjen tekstien pääasiallinen kirjoittaja oli Mika Waltari.
Alhon vanhemmat olivat räätäli Frans August Alho ja Hilma Kulmala.[1] Alho kirjoitti ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta reaalilyseosta vuonna 1923 ja opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa. Käytyään armeijan hän oli vuosina 1924–1925 Elanto-lehden mainostoimittajana ja samalla Pekka Puupään piirtäjän Ola Fogelbergin kisällinä.[1][3] Alho työskenteli taittajana ja kuvittajana Otavan lehdissä vuosina 1927–1936, Uudessa Suomessa vuosina 1936–1943 ja Yhtyneiden Kuvalehtien julkaisuissa vuosina 1943–1968.[1][4] Hän taittoi pitkään Suomen Kuvalehteä ja Kotiliettä. Alho teki kuvituksia aikakauslehtiin sekä lasten- ja oppikirjoihin. Lisäksi hän teki joitain kirjojen kansikuvia, muun muassa Joel Lehtosen romaaniin Henkien taistelu (1933) ja Aarni Penttilän Aapiskukkoon (1938). Hän signeerasi työnsä kirjaimilla AO.[5][1]
Alhon piirtämä Kieku ja Kaiku alkoi ilmestyä vuonna 1931 uudessa Oma Koti -lehdessä, mistä se siirtyi vuonna 1934 Kotilieteen. Puhekuplien sijasta jokaisessa ruudussa on yleensä kaksirivinen riimi, joiden laatimisesta vastasi pääasiassa kirjailija Mika Waltari, mutta toisinaan myös Valentin (Ensio Rislakki), Frans Ruotsalainen ja Viljo Kajava.[1] Tapahtumat sijoittuivat kahden kukkopojan talouteen, jonne myöhemmin muuttaa asumaan myös Possu.
Alho piirsi muitakin sarjakuvia, joista tärkein oli Suomen Kuvalehdessä vuosina 1940–1975 ilmestynyt Matti Melkonen.[1] Lasten Maailmassa puolestaan ilmestyi 1940-luvulla Jyry ja Pyry, joka kertoo kahdesta keskiajalla seikkailevasta pojasta. Vuonna 1952 Suomen Kuvalehti alkoi julkaista Alhon piirtämää ja Raul Roineen kirjoittamaa Heikku ja Hipsu -sarjakuvaa, jossa on sekä ihmis- että eläinhahmoja.[6][1] Alho piirsi myös Veli Giovannin toimittamiin lehtiin Pilajuttuja ja piirroksia ja Joulukärpänen.[1] Alhon piirrostyyli muistutti hyvin paljon Olavi Vikaisen käyttämää tyyliä.
Alho osallistui talvisotaan Jalkaväkirykmentti 11:n eli niin sanotun Ässärykmentin riveissä, jolloin hän piti taukoa Kieun ja Kaiun piirtämisestä. Sodan jälkeen hän taittoi ja kuvitti rykmenttinsä historiikit. Hän osallistui uuden Ässäykmentin mukana myös jatkosodan hyökkäysvaiheeseen ja kesän 1944 torjuntataisteluihin. Jatkosodan asemasotavaiheen aikana hän oli siviilissä.[1]
Alho toimitti yhdessä H. J. Viherjuuren (Veli Giovanni) kanssa historiateoksen Vuosisatamme kuvissa, oman aikamme historiaa (1935–1936), Veikko Karumon kanssa kaksiosaisen teoksen Aikamme kuvissa (1953, 1955) sekä Karumon ja eversti Valo Nihtilän kanssa sotavuosia käsittelevän kirjan Ankarat vuodet (1955). Alhon muuhun tuotantoon kuuluvat Helsingin historiaa ja rakennuksia käsittelevät tietokirjat Helsinki ennen meitä (1947) ja Tutustumme Helsinkiin (1963).[1]
Alho oli Suomen Taidepiirtäjäin Liiton puheenjohtaja vuosina 1950–1952.[1] Hän sai Suomen sarjakuvaseuran Puupäähattu-palkinnon vuonna 1975.[1][4]
Alho oli naimisissa Helmi Vannaksen kanssa vuodesta 1930. Pariskunnalla oli kolme lasta.[1] Alho on haudattu Maunulan uurnalehtoon Helsingissä.[7]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.