suomalainen kirjailija ja pappi From Wikipedia, the free encyclopedia
Heikki Arvi Järventaus (vuoteen 1908 Ockenström; 17. joulukuuta 1883 Oulu – 5. kesäkuuta 1939 Hartola) oli suomalainen kirjailija ja pappi.[1]
| Arvi Järventaus | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 17. joulukuuta 1883 Oulu |
| Kuollut | 5. kesäkuuta 1939 (55 vuotta) Hartola |
| Ammatti | pappi, kirjailija |
| Vanhemmat | Heikki Ockenström ja Kaisa Kreeta s. Hämet |
| Puoliso | Jenny Katarina s. Wisuri |
| Kirjailija | |
| Aikakausi | 1916-1939 |
| Aiheet | kertomuksia Lapista ja Unkarista sekä historian tapahtumista |
| Esikoisteos | Risti ja noitarumpu (1916) ja Synnin mitta (1917) |
| Pääteokset | Rummut I-IV (1929-1930) |
| Palkinnot | |
|
Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1919, 1920, 1928, 1930 ja 1932 |
|
| Muuta tietoa | |
|
Unkarilaisen Debrecenin yliopiston kunniatohtori 1938 |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Järventauksen vanhemmat olivat seppä Heikki Ockenström ja Kaisa Kreeta Hämet ja puoliso vuodesta 1908 Jenny Katarina Wisuri. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1904 ja vihittiin papiksi 1908.[2] Samana vuonna hän aloitti vt. kirkkoherrana Tervolassa ja solmi siellä avioliiton. Vuonna 1909 Järventaus toimi kirkkoherran apulaisena Ylitorniolla ja 1910–1916 kappalaisena Enontekiöllä. Lisäksi hän suoritti vuonna 1914 opintoja Hallen yliopistossa Saksassa. Loppuvuonna 1916 hän toimi v.t. vankilasaarnaajana Oulun lääninvankilassa ja joutui viemään aktivisti Taavetti Lukkariselle tiedon tämän teloittamisesta. Järventaus oli läsnä myös teloituksessa.[3] Suomen sisällissodassa Järventaus toimi länsiarmeijan esikunnassa pappina ja kenttäpappina.[2]
Vuosina 1918–1923 Järventaus toimi Sodankylän kirkkoherrana ja samalla myös vt. lääninrovastina Lapin rovastikunnassa vuosina 1919–1923. Vuodesta 1923 hän toimi kappalaisena Tuusulassa kuolemaansa saakka, mutta oli myös Keravan yhteiskoulun uskonnonopettaja vuosina 1923-1925.
Järventaus oli poliittisesti aktiivinen, ja varsinkin fennomania, suojeluskuntatoiminta ja heimoaate olivat lähellä hänen sydäntään.[4] Hän toimi muun muassa Pohjois-Uudenmaan suojeluskuntapiirin valistusohjaana kirjoittaen lukuisia artikkeleita piirin julkaisemaan Sarkatakki-lehteen.
Näyttelijä Mervi Järventaus[5] ja kenraaliluutnantti Jorma Järventaus[6] olivat Arvi Järventauksen lapsia.
Järventaus oli Suomen itsenäisyyden alkuajan huomattavimpia kertomakirjailijoita, mitä osoittaa myös, että hänelle myönnettiin Valtion kirjallisuuspalkinto vuosina 1919, 1920, 1928, 1930 ja 1932. Suurin osa hänen kirjallisesta tuotannostaan liittyy Lappiin. Lisäksi hänet muistetaan historiallisista romaaneistaan, erityisesti Suomen sodasta kertovasta neliosaisesta romaanista Rummut. Viimeisten teostensa aiheet Järventaus sai Unkarista, jonne hän teki useita matkoja 1930-luvulla. Järventaus sai unkarilaisen Debrecenin yliopiston kunniatohtorin arvon 1938. Hänen tuotantoaan on käännetty unkarin lisäksi ainakin ruotsiksi, viroksi ja saksaksi.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
