Artefakti

Artefakti (latinan sanoista arte + factum ’taidolla tehty’) tarkoittaa keinotekoista esinettä (vastakohtana luonnon muodostamalle kohteelle, luonnonesineelle eli ekofaktille). Arkeologiassa sanalla tarkoitetaan mitä tahansa ihmisen tekemää esinettä tai rakennelmaa.

Esimerkiksi faarao Psusennes I:n kuolinnaamio on arkeologinen artefakti.

Lääketieteessä artefaktilla tarkoitetaan tutkimuslöydöstä, joka ei johdu tutkittavasta kohteesta vaan esimerkiksi tutkimusmenetelmän virheestä tai näytteen saastumisesta.

Tietotekniikassa artefaktilla viitataan usein näkyvään tai kuultavaan virheeseen. Käsite on käytössä etenkin häviöllisten pakkausmenetelmien yhteydessä.

Tuotantotaloudessa artefaktilla viitataan jonkin toimijan tietoisesta ja suunnitelmallisesta toiminnasta seuraavaan tulokseen.^[1]

Sanalle artefakti on ehdotettu varsinkin estetiikan alalla kotoperäisiä vastineita tekoesine,^[2] teennös^[3] ja tekotuote.^[4]

Katso myös

• Ekofakti
• Taideteos

Lähteet

1. Lehtonen, Juha-Matti., Dark): ”Artefaktit – suunnitelmallisen toiminnan tulokset”, ”7.2 Tekninen laatu”, Tuotantotalous, s. 142. Helsinki: WSOY, 2004. 58377369 ISBN 9510281042 Teoksen verkkoversio.
2. Lång, Markus: Teksti metakognitiivisena artefaktina: sanataiteen ja säveltaiteen ontologiaa. Synteesi, 1998, nro 4, s. 82–94. Artikkelin verkkoversio.
3. Nykysuomen sanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 32. Helsinki: WSOY, 1989. ISBN 951-0-09108-1
4. Nienstedt, Walter (päätoim.): Lääketieteen termit: Duodecimin selittävä suursanakirja, s. 50. (5., uudistettu painos) Helsinki: Duodecim, 2007. ISBN 978-951-656-194-6

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Artefakti Wikimedia Commonsissa

• Siipi, Helena: Artefakti Logos-ensyklopedia. Filosofia.fi.

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.