From Wikipedia, the free encyclopedia
Metropoliitta Arseni, siviilinimeltään Jorma Heikkinen, (s. 14. heinäkuuta 1957 Lapinlahti)[1] on Suomen ortodoksisen kirkon piispa [2], ikonimaalari sekä Jyväskylän yliopiston taidehistorian tohtorikoulutettava. Hän toimii tällä hetkellä Kuopion ja Karjalan hiippakunnan metropoliittana. Aiemmin hän on toiminut mm. Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispana.
| Metropoliitta Arseni | |
|---|---|
 Metropoliitta Arseni joulukuussa 2009 |
|
| Kuopion ja Karjalan metropoliitta | |
|
2018-
|
|
| Edeltäjä | Leo (Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa) |
| Kuopion ja Karjalan hiippakunnan apulaispiispa | |
| Valamon luostarin varajohtaja | |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Jorma Heikkinen |
| Syntynyt | 14. heinäkuuta 1957 Lapinlahti, Suomi |
| Vanhemmat | Antti ja Sirkka Heikkinen |
| Muut tiedot | |
| Koulutus |
teologian lisensiaatti (Itä-Suomen yliopisto) tohtorikoulutettava (Jyväskylän yliopisto) |
| Uskonto | Ortodoksinen kristinusko |
Arseni (Jorma Heikkinen) syntyi Pajujärven Koivuharjussa Sirkka ja Antti Heikkisen perheeseen. Antti-isä oli kirvesmies ja Sirkka-äiti hoiti kotia. Hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon vuonna 1978.[3] Suurena vaikutteena oli ystävyys taiteilija Ina Collianderin kanssa. Vuosina 1979–1983 hän opiskeli Suomen ortodoksisessa pappisseminaarissa. Kuopion opintojensa päätyttyä hän opiskeli Leningradin hengellisessä akatemiassa vuosina 1983–1989. Arkkipiispa Johanneksen siunauksesta hän opiskeli Ateenan yliopiston filosofisessa tiedekunnassa kreikan kieltä vuosina 1996–1998.lähde?
Arseni vihittiin opiskeluaikanaan vuonna 1985 munkiksi ja sai nimekseen Arseni pyhittäjä Arseni Konevitsalaisen mukaan. Leningradin ja Novgorodin metropoliitta Antoni vihki hänet saman vuoden helmikuussa munkkidiakoniksi. Seuraavana vuonna Karjalan ja koko Suomen arkkipiispa Paavali vihki Arsenin papiksi Kuopion Pyhän Nikolaoksen katedraalissa.lähde?
Arkkipiispa Johannes myönsi hänelle arkkimandriitan arvon vuonna 1997. Suomen ortodoksisen kirkon apulaispiispaksi hänet valittiin kirkolliskokouksessa lokakuussa 2004. Tammikuussa 2005 Tuhlaajapojan sunnuntaina eli suuren paaston valmistusviikkojen toisena sunnuntaina hänet asetettiin virkaansa nimikkeellä Joensuun piispa. Piispaksi vihkimisen toimitti arkkipiispa Leo avustajinaan Helsingin metropoliitta Ambrosius, Oulun metropoliitta Panteleimon sekä hiippakunnan papisto, vanhimpana Kuopion kirkkoherra, isä Mikko Kärki. Uuden piispan saattajina toimivat silloinen Valamon luostarin johtaja, arkkimandriitta Sergei (nyk. Haminan piispa) ja Lintulan luostarin rippi-isä, arkkimandriitta Herman. Kanoninen virkaan asettaminen toimitettiin edellisenä iltana vigilian lopuksi.lähde?
Piispa Arseni hoiti vuosina 2013–-2014 väliaikaisesti Oulun metropoliitan tehtäviä.[4]
Uuden apulaispiispan erääksi tärkeäksi tehtäväksi määrättiin Suomen ortodoksisen kirkon julkaisutoiminnan johtaminen. Siihen asti tehtävää oli hoidettu väliaikaisin ratkaisuin, mutta arkkipiispa Leo sanoi uuden apulaispiispan vihkimisen yhteydessä antamassaan haastattelussa tarjoavansa tätä tehtävää uudelle piispalle. Samoin vaikea ja haastava yhteydenpito Suomeen asettuneisiin siirtolaisortodokseihin kuuluisi apulaispiispan uusiin tehtäviin. Julkaisutoiminnasta syntyneiden erimielisyyksien johdosta Arseni erosi ortodoksisen kirjallisuuden julkaisuneuvoston puheenjohtajuudesta vuonna 2007.
Arseni on tunnettu ikonimaalari ja ikonografian tuntija.[5] Hän on toiminut taidenäyttelyissä myös kuraattorina.[6]
Arseni on julkaissut paljon taideaiheista, tunnetuimpana teoksena Ikonikirjan.[2] Hän piti yhteisnäyttelyn Kuutti Lavosen kanssa vuonna 2013 Lapinlahden taidemuseossa.[7]
Metropoliitta Arseni on ostanut Lapinlahden Pajujärveltä vanhan kansakoulun ja kunnostanut sen vapaa-ajan asunnokseen ja työtilakseen. Siellä järjestetään kesäisin taidenäyttelyjä ja talvikaudella luentotilaisuuksia. Hän on tehnyt muiden töiden ohessa lisensiaattitutkimusta Itä-Suomen yliopistoon, aiheenaan Laatokan Valamon kahden pääkirkon ikonostaasit ja se valmistui 2011.[8] Tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaa.[8]
Arseni kuratoi vuosina 2014–2017 Valamon luostariin useita taidenäyttelyitä, joiden teosten sanottiin tulevan “itäsuomalaisen taidekeräilijäsuvun” kokoelmista. Näyttelyt vetivät luostariin enemmän väkeä kuin koskaan aiemmin sen historiassa. Arsenin mukaan teokset olivat “museotasoisia”. Viimeinen näyttely, “Via Finlandia”, jolla luostari halusi juhlistaa Suomen satavuotista itsenäisyyttä, oli myyntinäyttely. “Tällä kokoelmalla voisi perustaa museon”, kehui Arseni näyttelyä.[9]
Helsingin Sanomien mukaan kyseessä oli tunnettujen taiteilijoiden teoksia, jotka kuitenkin olivat laadultaan vaatimattomia ja suuresti ylihinnoiteltuja. Vuonna 2024 Helsingin Sanomat kirjoitti, että kyse oli siitä, että “luostarissa myytiin ‘salaperäisen suvun’ tusinataidetta törkeään ylihintaan”.[10] Lisäksi ainakin osa näyttelyssä olleista grafiikantöistä oli väärennettyjä. Metropoliitta Arseni ei ollut epäiltyjen joukossa.[11][12]
Arkkipiispa Leo antoi lausunnon Savon Sanomille, jossa hänen mielestään sekä hänet että luostari oli “harhautettu”. “Olen äärimmäisen vihainen asiasta. Monet ovat tulleet asiassa harhautetuiksi. Kaikki eivät ole voineet tulla asiassa nimellään edes esille”, hän sanoi. Hän toivoi, että poliisi tutkisi asian loppuun, jotta selviäisi, “miten ortodoksisen kirkon mainetta päädyttiin käyttämään yksittäisen taideliikkeen myyntitoiminnassa. … Tulin itse harhautetuksi, kun olin Valamon luostarissa avaamassa näyttelyt.” Hän kertoo olevansa hyvin pahoillaan teoksia ostaneiden tai näyttelyihin luottaneiden puolesta. Hän korosti, että hän ja arkkimandriitta Sergei olivat luottaneet siihen, että kuratointi oli asianmukaista, teosten taustat kunnossa ja hinnat asiallisia. Asiasta on ollut vahinkoa kirkolle ja luostarille, Leo totesi.[13]
Arkkimandriitta Sergei ilmoitti Savon Sanomille, että jatkossa Valamon luostari selvittää tarkemmin yhteistyökumppaneidensa taustat ja selvittää huolellisesti, ettei sen nimeä jatkossa liitetä epärehellisiin hankkeisiin. Hän sanoi, että[14]
»Sekä luostari että näyttelyssä vierailleet ja niistä teoksia ostaneet ovat joutuneet näyttelyn yhteydessä huijatuiksi.»
Arseni itse yritti kiistää osuutensa skandaalissa. Hän väitti, että hän oli huomannut tulosteiksi osoittautuneet vedokset vasta kesken näyttelyn. Hänellä ei kuulemma ollut mitään osuutta niihin ja hän oli pyytänyt heti huomattuaan ne poistamaan ne.[13]
Asta Tenhusen Kommentti-artikkelista Savon Sanomissa syntyy aivan toisenlainen kuva. Kun tämä oli kysynyt “hänen vastuutaan näyttelystä”, Arseni vastasi tälle:[13]
»En ole tehnyt yhteistyötä heidän [taidekauppiaspariskunnan] kanssaan muuta kuin Valamossa enkä sielläkään heidän kanssaan, vaan Valamon luostarin kanssa.»
Toimittaja kertoi kirjoittavansa, että Arseni on tehnyt yhteistyötä kuopiolaispariskunnan kanssa ainakin kymmenen vuotta, jolloin hän “uhkasi Julkisen sanan neuvostolla, kielsi koko haastattelunsa käytön ja syytti toimittajaa valheellisista tiedoista.” Sittemmin hän sähköpostitse myönsi “tuntevansa toisen henkilöistä… pitkältä ajalta”. Hän kiisti tienneensä väärennetyistä Picasson töistä mitään. Kuitenkin hän oli esiintynyt kirkkokunnan lehdessä Aamun Koitossa näyttelyä mainostaneessa lehtijutussa yhdessä “väärennetyn Picasson työn ja muiden poikkeuksellisen huonolaatuisten taulujen kanssa”.[13]
Toisessa yhteydessä, joskin samana päivänä julkaistussa eri artikkelissa Arseni myönsi tienneensä, että mitään omistajasukua ei ollut olemassa, vaan että kyseessä oli pariskunta:[15]
»Kyllä oli tiedossa. Se on eri asia, miten asiaa markkinoitiin. Siitä en vastannut, vaan Valamon luostari tietää, miten päädyttiin sellaiseen markkinointiin.»
Arseni myös puolusti teosten hinnoittelua:[15]
»Ei tarvitse mennä kuin johonkin taideliikkeeseen, niin ne myyvät teoksia aivan samoilla kertoimilla… Luotin, että teokset ovat aitoja ja hankittu huutokauppataloista. Sitähän ajattelee, etteivät Bukowski ja Hagelstam myy väärennettyjä.»
Jupakasta ei koitunut Arsenille oikeudellisia seuraamuksia.
Elokuussa 2020 Arseni sai kirkollishallituksen huomautuksen. Arkkipiispa Leo oli syyttänyt häntä työpaikkahäirinnästä ja ikärasismista. Arseni oli sanonut haastattelussa, että Leolla on työtarmo vähissä ja eläkkeen aika, ja perustellut: "Jos piispa ei ole penaalin terävin kynä, niin se on ongelma." [16] Lokakuussa patriarkka Bartolomeos sovitteli Suomen kolmen piispan välejä Konstantinopolissa. Bartolomeos kehotti myös täyttämään apulaispiispan toimen. Samalla piispat sitoutuivat asettamaan Leoa arvostelleen ylidiakoni Jyrki Härkösen puolen vuoden kirkollisten toimitusten toimituskieltoon kanonien rikkomisesta. Moskovan patriarkaatti asettui Härkösen puolelle ja käytti tapausta propagandavälineenään. Metropoliitat Arseni ja Elia kiistivät vaatineensa Leon eroa tai vastustavansa Leoa.[17] Tämä oli arvovaltatappio Arsenille.[16]
Arsenin sihteeri Kaj Appelberg erotettiin tehtävästään esittämiensä uhkailujen vuoksi. Myös hänen sosiaalisessa mediassa esittämänsä kommentit ovat herättäneet huomiota. Kommentoinnilla voi emerituspMetropoliitta Arseni jättäytyi pois ortodoksisen kirkon arkkipiispan valinnasta – kritisoi kovin sanoin arkkipiispa Leoarofessori Matti Tolvasen mukaan olla vaikutusta Arsenin mahdollisuuksiin arkkipiispan valinnassa Leon jäädessä eläkkeelle. Tolvanen on mukana kirkon toiminnassa.[18] Odotuksista huolimatta Arseni ei asettunut ehdolle arkkipiispan valintaan 15. joulukuuta 2024.[19]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
