Apologetiikka tarkoittaa jonkin opin, erityisesti kristinuskon oppien järjestelmällistä ja periaattellista puolustamista.[1] Sana tulee kreikan kielen sanasta απολογια (apologia), joka tarkoittaa hyökkäyksen kohteena olevan näkökannan puolustamista. Apologetiikan harjoittajaa kutsutaan apologeetaksi, apologeetiksi tai apologistiksi.
Ennen kristinuskon leviämistä kirjoitettuihin apologeettisiin teoksiin kuuluvat Platonin Apologia eli Sokrateen puolustuspuhe, jonka aiheena on Sokrateen puolustus hänen oikeudenkäynnissään, sekä muut Sokrateen puolustuspuheet. Apologia-nimisen teoksen julkaisi myös kirjailija Apuleius puolustaakseen itseään noituussyytöksiä vastaan[2].
Nykyään apologetiikalla tarkoitetaan yleensä kristinuskon teologista puolustamista. Toisella vuosisadalla jälkeen ajanlaskun alun apologetiikkaa harjoitettiin puolustettaessa kristinuskoa roomalaisille ja juutalaisille. Nämä kirjoitukset oli usein laadittu oikeudessa esitettävän puolustuspuheen muotoon. Varhaiseen kristilliseen apologetiikkaan kuuluvat useiden varhaiskristillisten kirjailijoiden työt, kuten Justinus Marttyyrin Marcus Aureliukselle suunnatut apologit[3], sekä useiden kirkkoisien, kuten Origeneen ja Tertullianuksen teokset.
Keskiajalla kristityt teologit perustelivat uskon totuuksien luotettavuutta. Anselm Canterburylainen[4] ja Tuomas Akvinolainen[5] esittivät kuuluisat todistuksensa Jumalan olemassaolosta. Tuomas Akvinolainen kirjoitti myös islamilaisten filosofien esittämien ajatusten torjumiseksi. Hänen pääasiallinen apologeettinen teoksensa on Summa contra gentiles.
Reformaation jälkeen Blaise Pascal kirjoitti vuodesta 1656 alkaen teostaan, jonka katkelmat tunnetaan nimellä Mietteitä.[6]
Vahvistusvinouma vaikuttaa merkittävästi apologetiikkaan, sillä se viittaa taipumukseen painottaa tietoa, joka tukee aiempia uskomuksia, ja samalla sivuuttaa tai vähättelee ristiriitaisia todisteita.[7][8] Kristillisessä apologetiikassa tämä kognitiivinen vinouma voi ilmetä, kun apologeetat tulkitsevat uskonnollisia tekstejä tai todisteita tavalla, joka vahvistaa heidän uskoaan.[8][9] Tämä vinouma voi heikentää apologeettisten argumenttien tehokkuutta, erityisesti silloin, kun puolustetaan uskoa epäilijöitä tai uskonnottomia vastaan käydyissä keskusteluissa.[7]
Miten vahvistusvinouma vaikuttaa apologeettisiin menetelmiin?
Apologeetat usein käyttävät olemassa olevaa maailmankuvaansa käsitellessään ristiriitaisia todisteita. Esimerkiksi, kun he kohtaavat uskoaan haastavia todisteita, he saattavat painottaa tukevia tietoja ja samalla vähätellä ristiriitaisia löytöjä.[7][8] Tämä vahvistaa heidän asemaansa ja saa heidän argumenttinsa näyttämään johdonmukaisemmilta ilman kriittistä analyysia vastapuolen näkemyksistä. Tämä kognitiivinen prosessi ei ainoastaan vaikuta yksilön ajatteluun, vaan se myös lisää laajempaa polarisaatiota uskonnollisissa keskusteluissa.[7]
Nykyiset apologeettiset menetelmät, kuten klassinen, kokemuksellinen ja presuppositionaalinen apologetiikka, heijastavat vahvistusvinouman eri asteita. Klassiset apologeetat tyypillisesti katsovat, että historian oikea ymmärtäminen, erityisesti menneisyyden tapahtumien merkityksen osalta, edellyttää teistisen maailmankuvan omaksumista.[10] Kokemuksellisessa apologetiikassa painotetaan usein niitä henkilökohtaisia kokemuksia, jotka vahvistavat ja tukevat jo olemassa olevaa uskonnollista käsitystä todellisuudesta, samalla kun vastakkaiset tai haastavat kokemukset jätetään vähemmälle huomiolle.[11] Presuppositionalistit puolestaan lähtevät oletuksesta, että kristillinen maailmankuva on totta, ja rakentavat argumenttinsa tämän lähtökohdan ympärille, hyläten vastakkaiset todisteet merkityksettöminä tai virheellisinä.[7][8]Tätä oletusta esiintyy myös monilla teologian opiskelijoilla.[7] Presuppositionaalinen metodologia on vahvasti sidoksissa vahvistusvinoumaan, sillä se kehystää jokaisen keskustelun siten, että kristillinen usko on ainoa pätevä maailmankuva.[7][12]
|
Antiikin aikana:
|
Nykyaikana:
|
Gilbrant, Thoralf, Odeberg, Hugo, Saarisalo, Aapeli & Koilo, Toivo (toim.): Iso Raamatun Tietosanakirja, s. 10. (Osa 1) Tikkurila: Raamatun Tietokirja, 1988. ISBN 951-606-041-2 Justinos Marttyyri: Apologiat & Dialogi Tryfonin kanssa. (Suomentanut Matti Myllykoski ja Outi Lehtipuu, toimittanut Matti Myllykoski) Helsinki: Gaudeamus, 2008. ISBN 978-952-495-035-0 Anselm Canterburylainen: Ymmärrystä etsivä usko. ((Proslogion, 1077–1078.) Johdanto, suomennos, selitykset Paavo Rissanen. Hengen tie 13) Helsinki: Kirjaneliö, 1986. ISBN 951-600-698-1 Tuomas Akvinolainen: Summa theologiae. (Valikoiden suomentanut J.-P. Rentto) Helsinki: Gaudeamus, 2002. ISBN 951-662-765-X Pascal, Blaise: Mietteitä. ((Pensées, 1669.) Suomentanut ja selityksin varustanut Martti Anhava) Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-21208-3 Classical Apologetics: A Reasonable Faith (Classical apologists typically conclude that an accurate view of history, especially with regard to the significance of past events, requires adherence to a true worldview. In other words, one must have a theistic view of the world and of history to understand the past correctly.) bible.org. Viitattu 16.10.2024. (englanniksi)
- Ollilainen, Vesa: Järjen jälkeen: kristillinen apologetiikka 2000-luvun alussa. (IUSTITIA 39) Helsinki: Suomen teologinen instituutti, 2023. ISBN 978-952-9857-40-1
Antiikin apologioita suomeksi
Uuden ajan apologioita suomeksi
- Chesterton, G. K: Oikea oppi. ((Orthodoxy, 1908) Suom. Antti Nylén) Turku: Savukeidas, 2012. ISBN 978-952-268-039-6
- Copan, Paul: Onko Jumala moraalihirviö? Vai voiko Vanhaa testamenttia lukea myös toisin?. Päivä, 2016. ISBN 9789524758031
- Craig, William Lane: Valveilla: Uskon perusteltu puolustaminen. (On Guard: Defending your faith with reason and precision, 2010) Helsinki: Uusi tie, 2011. ISBN 978-951-619-550-9
- Dembski, William: Älykkään suunnitelman idea: Silta luonnontieteen ja teologian välillä. ((Intelligent design: The bridge between science and theology, 1999.) Suomeksi toimittanut Matti Leisola) Lahti: Datakirjat, 2002. ISBN 951-98558-1-5
- Eskola, Timo: Ateismin sietämätön keveys. Helsinki: Uusi Tie, 2009. ISBN 978-951-619-522-6
- Gustavsson, Stefan: Mihin uskomme perustuu. ((Kristen på goda grunder, 1997.) Suomennos: Teemu Haataja ja Pekka Nieminen) Helsinki: Uusi tie, 2007. ISBN 978-951-619-466-3
- Bentley Hart, David: Ateismin harhat. (Atheist delusions: The Christian revolution and its fashionable enemies, 2009) Helsinki: Perussanoma, 2010. ISBN 978-951-888-527-9
- Jolkkonen, Jari: Ymmärrystä etsivä usko. Kulttuurin tieteen ja uskon vuoropuheluja. Väyläkirjat, 2022. ISBN 9789523960541
- Keller, Timothy: Mihin Jumalaa tarvitaan? Uskon ja skeptisyyden vuoropuhelua. (The Reason for God: Belief in an Age of Scepticism, 2008) Suomentanut Marja Sevón. Päivä, 2011. ISBN 9789524755078
- Latvus, Päiviö: Ymmärryksen siivet: Miksi tiede on länsimaista?. Espoo: Omega-Kirjat, 2000. ISBN 951-98646-1-X
- Lewis, C. S: Tätä on kristinusko. (alkuteos Mere Christianity) Suomentanut Marja Liljeqvist. Kirjaneliö, 1978.
- Lewis, C. S: Kärsimyksen ongelma. (The Problem of Pain, 1940) Suomentanut Maritta Pesola. Pieksämäki: Kirjaneliö, 1979. ISBN 951-600-462-8
- McGrath, Alister: Dawkinsin jumala: Geenit, meemit ja elämän tarkoitus. ((Dawkins' God: Genes, memes, and the meaning of life, 2005.) Suomentanut Kirsi Nisula) Helsinki: Kirjapaja, 2006. ISBN 951-607-279-8
- McGrath, Alister & McGrath, Joanna Collicutt: Dawkins-harha? Ateistinen fundamentalismi ja jumalallisen olemassaolon kieltäminen. ((The Dawkins delusion? Atheist fundamentalism and the denial of the divine, 2007.) Suomentanut Jani Kurki) Hyvinkää: Cranite, 2008. ISBN 978-952-92-4259-7
- Puolimatka, Tapio: Usko, tieto ja myytit. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-26-5347-8
- Puolimatka, Tapio: Usko, tiede ja Raamattu. Helsinki: Uusi tie, 2007. ISBN 978-951-619-467-0
- Puolimatka, Tapio: Usko, tiede ja evoluutio. Helsinki: Uusi tie, 2008. ISBN 978-951-619-498-4
- Richardson, Alan: Usko ja ajattelu. Kristillinen apologetiikka. (julkaistu 1966 nimellä Uskon pääpuolustuslinjalla. Kristillinen apologetiikka) Suomentanut Mario Talaskivi. Pieksämäki: Suomen Lähetysseura, Kirjaneliö, 1980. ISBN 951-600-510-1
- Robertson, David: Kirjeitä tohtori Dawkinsille. ((The Dawkins letters: Challenging atheist myths, 2007.) Suomentanut Risto Mikkonen) Hämeenlinna: Päivä, 2008. ISBN 978-952-475-311-1
- Swinburne, Richard: Tuntematon tekijä: Jumalan olemassaolo ja tieteellinen maailmankuva. ((Is there a God?, 1996.) Suomennos: Tytti Träff. Asiatarkastus ja esipuhe: Reijo Työrinoja) Helsinki: Kirjapaja, 1997. ISBN 951-625-436-5
- Visala, Aku: Mitä tiede ei voi kertoa sinulle. Helsinki: Perussanoma, 2010. ISBN 978-951-888-536-1
Englanniksi
- Berlinski, David: The devil's delusion: Atheism and its scientific pretensions. New York: Crown Forum, 2008. ISBN 0-307-39626-6
- Collins, Francis S.: The language of God: A scientist presents evidence for belief. New York: Free Press, 2006. ISBN 0-7432-8639-1
- Craig, William Lane: Reasonable faith: Christian truth and apologetics. (3rd edition) Wheaton, Illinois: Intervarsity Press, 2009. ISBN 978-1433501159
- Geisler, Norman L. & Turek, Frank: I don't have enough faith to be an atheist. Wheaton, Illinois: Crossway Books, 2004. ISBN 978-1581345612
- Goetz, Stewart & Taliaferro, Charles: Naturalism. (Interventions) Grand Rapids, Michigan: Eerdmans, 2008. ISBN 9780802807687
- Moreland, J. P.: Scaling the secular city: A defense of Christianity. Revell, 1987. ISBN 978-0801062223
