Anglit

Anglit (saksaksi: Angeln, muinaisenglanniksi: Englas, latinaksi: yks. Anglus, mon. Anglii) olivat germaanikansa, joka asui alun perin Angelnissa, nykyisessä Schleswig-Holsteinissa. Sieltä he muuttivat 200-luvulla Pohjois-Ranskaan ja 300-luvulla Englantiin.^[1] Roomalaisten vetäydyttyä Britanniasta anglit valloittivat saaren itäosat 400-luvulla.^[2] Eteläistä ja itäistä Britanniaa ryhdyttiin heidän mukaansa kutsumaan Englalandiksi eli Englanniksi, joka merkitsee ”Anglien maata”.^[3]

Anglien, saksien ja juuttien asuinalueet Englannissa vuonna 600.

Anglit mainitaan ensimmäisen kerran Tacituksen teoksessa Germania, jossa hän kertoo anglien palvoneen Nerthus-jumalatarta. Beda Venerabilis mainitsee heidät teoksessaan Historia Ecclesiastica Gentis Anglorum, jonka mukaan anglit asuivat alun perin Angelnissa ja siirtyivät sieltä Englantiin.^[2]

Britanniassa anglit muodostivat Northumbrian, Itä-Anglian ja Mercian kuningaskunnat.

Lähteet

• Paavo Castrén ja Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Otava 2000. ISBN 951-1-12387-4.

Viitteet

1. Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 38
2. Angle Encyclopædia Britannica Online. Encyclopædia Britannica. Viitattu 6.8.2010. englanti
3. Patrick J. Cassidy: Angles Webster 1913 Dictionary.. Answers.com. Viitattu 6.8.2010.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Anglit Wikimedia Commonsissa