Remove ads
Anakondat (Eunectes) on eteläamerikkalainen boakäärmeiden suku, johon kuuluu osittain vedessä eläviä, suurikokoisia käärmeitä. Lajeja tunnetaan neljä elossa olevaa ja yksi sukupuuttoon kuollut. Suurin ja laajimmalle levinnyt laji on viheranakonda (Eunectes murinus).
| Anakondat | |
|---|---|
 Viheranakonda (Eunectes murinus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Boakäärmeet Boidae |
| Alaheimo: | Boat Boinae |
| Suku: |
Anakondat Eunectes Wagler, 1830 |
 |
|
| Katso myös | |
Anakondat ovat väriltään kellertäviä tai vihreitä.lähde? Ne ovat suurikokoisia käärmeitä, ja viheranakonda on suurin elossa oleva käärmelaji.[2] Pituudeltaan verkkopyton kasvaa muutaman metrin pidemmäksi, mutta viheranakonda on huomattavasti painavampi. Pisin mitattu viheranakonda on ollut yli kymmenmetrinen, mutta nykyään yli kuusimetrisetkin yksilöt ovat erittäin harvinaisia. Suurimmat viheranakondat ovat naaraita, sillä urokset eivät juuri kasva kolmea metriä pitemmiksi.lähde? Muut anakondalajit ovat pienempiä: paraguaynanakondan (Eunectes notaeus) naaraat ovat yleensä kolmimetrisiä ja mustatäpläanakonda (Eunectes deschauenseei) jää kaksimetriseksi.[2]
Remove ads
Anakondien suku on levinnyt laajalle alueelle Etelä-Amerikassa.[2] Laajin levinneisyysalue on viheranakondalla, joka elää metsäisissä elinympäristöissä Boliviassa, Brasiliassa, Ecuadorissa, Guyanassa, Kolumbiassa, Paraguayssa, Perussa, Ranskan Guayanassa, Surinamessa, Trinidadilla ja Venezuelassa. Paraguaynanakonda elää Koillis-Argentiinassa, Boliviassa, Lounais-Brasiliassa, Paraguayssa ja Uruguayssa.[1][2] Savanneilla Brasilian koillisosissa ja Ranskan Guayanan rannikkoseuduilla tavataan mustatäpläanakondaa. Suvun huonoiten tunnettu laji, Eunectes beniensis, elää vain Bolivian koillisosissa.[1][2]
Remove ads
Anakondat ovat elintavoiltaan semiakvaattisia; ne elävät osittain maalla, osittain esimerkiksi joissa ja järvissä.[2] Anakondilla ei ole myrkkyhampaita, vaan ne saalistavat kuristamalla nisäkkäitä ja lintuja. Anakondat lamaannuttavat uhrinsa estämällä sen hapen saannin. Joka kerralla kuristusotteessa olevan uhrin hengittäessä ulos, käärme kiristää otettaan. Suuret, 6–8-metriset yksilöt voivat tappaa ja syödä jaguaarin, mutta useimmat jäävät sen verran pieniksi, että tyytyvät pienempään ravintoon.lähde?
Remove ads
Anakondien lähimmät sukulaiset ovat sateenkaariboat (Epicrates), joista ne erkanivat arviolta noin 25 miljoonaa vuotta sitten oligoseenilla.[3] Ainoa tunnettu fossiilinen anakondalaji on Eunectes stirtoni, joka eli keskisellä mioseenilla noin 16 miljoonaa vuotta sitten. Sen fossiiliset nikamat ovat samaa kokoluokkaa kuin nykyisen viheranakondan keskikokoisilla yksilöillä.[2]
Reptile Databasen mukaan anakondia on neljä lajia:[4]
- Eunectes beniensis
- Mustatäpläanakonda (Eunectes deschauenseei)
- Viheranakonda (Eunectes murinus)
- Paraguaynanakonda (Eunectes notaeus)
Vuoden 2024 vaihtoehtoinen näkemys
Vuonna 2024 julkaistuksessa tutkimuksessa Jesús Rivas kumppaneineen päätyi erilaiseen tulokseen anakondien lajimäärästä. He jakoivat viheranakondan kahdeksi lajiksi mitokondriaalisen DNA:n perusteella, ja pohjoisempana elävä laji sai nimen Eunectes akayima. Lajit on mahdotonta erottaa toisistaan morfologisesti, mutta tutkijoiden mukaan niiden välillä on merkittäviä eroja geeniperimässä. Sen sijaan kolme keltaista anakondalajia, Eunectes beniensis, mustatäpläanakonda ja paraguaynanakonda, olivat tutkijoiden mukaan geneettisesti niin samankaltaisia, että kyse on yhden lajin (Eunectes notaeus) ekotyypeistä. Näin ollen anakondalajeja olisi kolme: Eunectes akayima, Eunectes murinus ja Eunectes notaeus.[5]
Rivasin ja kumppaneiden tutkimus sai kritiikkiä muilta tutkijoilta.[6][7][8] Alain Dubois’n tutkijaryhmän mukaan kyseessä on ”uskomaton kokoelma taksonomisia ja nimistöllisiä virheitä”. Heidän mukaansa Rivasin ja kumppaneiden esittämät todisteet uuden lajin olemassaololle eivät ole riittävät. He kritisoivat muun muassa sitä, että uuden lajin kuvaus perustui mitokondriaaliseen DNA:han, vaikka tuman DNA ja morfologia eivät tätä tukeneet.[6] Jotkut tutkijat suhtautuivat uuden lajin kuvaukseen suopeammin, mutta ”Eunectes akayima” julkaistiin silti useita nimistösääntöjä rikkoen.[6][7][8] Dubois’n ja kumppaneiden mukaan ”Eunectes akayima” on niin sanottu nomen nudum, jota ei tule käyttää tieteellisenä nimenä.[6] Herpetologi Wolfgang Böhmen mukaan viheranakondan perimään liittyvä havainto on merkittävä, mutta kolmen keltaisen anakondalajin yhdistäminen oli ennenaikaista.[8]
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads