Alxa
From Wikipedia, the free encyclopedia
Alxa (mong. ᠠᠯᠠᠱᠠᠠᠶᠢᠮᠠᠭ, Alaša ayimaγ, kiin. 阿拉善盟, Ālāshàn Méng) on liitto (prefektuuritason alueyksikkö) Kiinan Sisä-Mongolian länsiosassa. Liiton pinta-ala on 270 244 neliökilometriä ja väkiluku 231 334 (2010).[1] Liiton päähallintopaikka on piirikuntatason Alxan vasen lippukunta, joka sijaitsee linnuntietä noin 570 kilometriä Sisä-Mongolian pääkaupunki Hohhotista länsilounaaseen.
| Alxa (mong. ᠠᠯᠠᠱᠠᠠᠶᠢᠮᠠᠭ, Alaša ayimaγ) kiin. 阿拉善盟, Ālāshàn Méng |
|
|---|---|
 Alxa (punaisella) Sisä-Mongoliassa (oranssilla). |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Kiina |
| Autonominen alue | Sisä-Mongolia |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Liitto |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 270 244[1][2] km² |
| Väkiluku (2010) | 231 334[1][2] |
| Aikavyöhyke | UTC+8 |
| Postinumero | 750300 |
| Suuntanumero(t) | 0483 |
| Rekisterikilpi | 蒙M |
Alxa rajoittuu pohjoisessa Mongoliaan, idässä Bayannurin, Ordosin, Wuhain, Shizuishanin, Yinchuanin, Wuzhongin, etelässä Zhongwein, Baiyinin, Wuwein, Jinchangin, Zhangyen, sekä lännessä Jiuquanin prefektuuritason kaupunkeihin.[1]
Jiuquanin avaruuskeskus sijaitsee Alxan liiton Ejinin lippukunnassa.
1000-luvulta 1200-luvulle Alxan aluetta hallitsi läntinen Xia-dynastia, joka jätti jälkeensä hautamonumentteja Helan-vuoristoon ja hyvin säilyneen linnakkeen Khara-Khotassa (Heishui). Vuonna 1686 oiraattiruhtinas Khorolt loikkasi Qing-dynastian puolelle ja hänet palkittiin Alašan lippukunnan suuriruhtinaan arvolla. Vuonna 1704 kalmukkiruhtinas Arabjur sai vastaavalla tavalla suuriruhtinaan arvon siirtyen alamaisineen Sertengiin eli nykyiseen Aksayhyn Gansun maakunnassa. Hänen poikansa Danjüng muutti alamaisensa Alxan Ejinin alueelle. Vuonna 1928 Kiinan kansallismielinen hallitus siirsi Alašanin ja Ejinin vastaperustetun Ningxian maakunnan alaisuuteen. Kiinan sisällissodassa Alxa oli viimeisiä kommunistien valtaamia ja Demchugdongrubin alaisuudessa olleita nykyisen Sisä-Mongolian alueita. Kommunistit siirsivät vuonna 1956 Alašanin ja Ejinin lippukunnat Sisä-Mongolian alaisuuteen ja Alašanin lippukunta jaettiin oikeaan ja vasempaan lippukuntaan vuonna 1961. Lippukunnat olivat hetkellisesti Sisä-Mongolian ulkopuolella vuosina 1969-1979 Kiinan mongolien vastaisen politiikan aikana.[3]
Piirikuntatasolla Alxan liitto jaetaan kolmeen lippukuntaan.
| Kartta | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
|
Alxan vasen
lippukunta Alxan oikea
lippukunta Ejinin
lippukunta | ||||||
| Nimi | Mongoli | Kiinan kieli | Pinyin | Väkiluvu (2010) |
Pinta-ala (km²) |
Tiheys (/km²) |
| Alxan vasen lippukunta | mong. ᠠᠯᠠᠱᠠ ᠵᠡᠭᠦᠨ ᠬᠣᠰᠢᠭᠤ, Alaša Jegün qosiɣu | 阿拉善左旗 | Ālāshàn Zuǒ Qí | 173,494 | 80,412 | 2.15 |
| Alxan oikea lippukunta | mong. ᠠᠯᠠᠱᠠ ᠪᠠᠷᠠᠭᠤᠨ ᠬᠣᠰᠢᠭᠤ, Alaša Baraɣun qosiɣu | 阿拉善右旗 | Ālāshàn Yòu Qí | 25,430 | 72,556 | 0.35 |
| Ejinin lippukunta | mong. ᠡᠵᠡᠨᠡ ᠬᠣᠰᠢᠭᠤ, Ejen-e qosiɣu | 额济纳旗 | Éjìnà Qí | 32,410 | 114,606 | 0.28 |
Vuonna 2010 Alxan väkiluku oli 231 334.[1][2] Mongolit ovat nykyisin alueen vähemmistö, mutta suurin osa heistä puhuu edelleen mongolin kieltä. Alueen mongolit olivat alun perin taustaltaan oiraatteja, mutta oiraatin kieli on väistynyt halhamongolin tieltä muiden Sisä-Mongolian mongolien kielen mukaiseksi.[3]
Luostari Alxan liitossa.
Vuoristomaisemaa.
Guangzong-temppeli.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
