lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Alli (Clangula hyemalis) on keskikokoinen musta-ruskea-valkea sorsalintu. IUCN on luokitellut sen vuodesta 2012 lähtien vaarantuneeksi lajiksi.[1][3][4] Suomessa alli on luokiteltu silmälläpidettäväksi.[5]
Alli | |
---|---|
Koiras. |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
Heimo: | Sorsat Anatidae |
Suku: | Clangula |
Laji: | hyemalis |
Kaksiosainen nimi | |
Clangula hyemalis |
|
Katso myös | |
Aikuisilla alleilla on valkea vatsapuoli, selkäpuoli on ruskean-mustan ja valkean kirjava sukupuolen ja vuodenajan mukaan. Koiraalla on keväällä pitkä pyrstöjouhi.
Sen pituus 38–60 cm, siipien kärkiväli 75 cm, paino 500–1 100 g. Sen ääntely kuulostaa huudolta ”a-al-li, a-al-li”, josta se on saanut nimensäkin.
Vanhin suomalainen rengastettu alli on ollut 22 vuotta, 7 kuukautta ja 9 päivää vanha.[6] Se on samalla myös Euroopan vanhin alli.[7]
Alli on muuttolintu, joka viettää kesänsä Pohjois-Atlantin rannoilla, Alaskassa, Pohjois-Kanadassa, Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Venäjällä. Suomessa alli pesii Tunturi-Lapin pienten järvien ja jokien rannoilla ja palsasoilla, yksittäisiä pesimishavaintoja on Perämeren rannikolta ja Pohjanmaan edustan saarilta.
Talveksi alli muuttaa etelämmäksi. Tärkein talvehtimisalue on Itämeri, jossa talvehtii noin 4,5 miljoonaa allia. Suomen Lapissa pesii noin 1 500 paria[3], mutta alleja havaitaan paljon enemmän, koska Pohjois-Venäjän allit levähtävät täällä muuttomatkoillaan, ja lauhoina talvina osa talvehtijoista jää Suomen etelärannikolle. Euroopan pesimäkannaksi arvioidaan 8 000–18 000 paria, Venäjän 350 000–500 000 paria. Maailman allipopulaation koko on 7,2–7,8 miljoonaa yksilöä.
IUCN luokitteli allin vaarantuneeksi lajiksi[1] ja pilkkasiiven erittäin uhanalaiseksi keväällä 2012, sillä niiden Itämerellä talvehtivien määrä romahti kymmenessä vuodessa alle puoleen. Aiemmin alleja ammuttiin syksyisin esimerkiksi Suomessa noin 10 000 kappaletta. Syy kannan romahtamiseen on poikastuotannon huonous, minkä arvioidaan johtuvan ilmastonmuutoksesta. Myyrien vähentymisen vuoksi pedot syövät pohjoisessa merilintujen poikasia.[3] Suomessa alli on luokiteltu vuodesta 2015 lähtien silmälläpidettäväksi[5].
Lajin elinympäristöä ovat tundran ja tunturien pienet järvet ja joet.
Alli rakentaa pesänsä kasveista maalle, lähelle vesirajaa, toisinaan pesä voi kuitenkin sijaita jopa kilometrinkin päässä lähimmästä vesialueesta. Pesä vuorataan untuvilla. Pesintä alkaa kesä-heinäkuussa ja naaras munii 5–11 munaa, joita se hautoo 23–24 päivää. Haudonnan alkuvaiheessa koiras on pesän lähettyvillä, mutta naaras huolehtii jälkeläisistä käytännössä yksin tai lyöttäytyy yhteen muiden naaraiden kanssa. Emot hoitavat poikasia noin viisi viikkoa, jonka jälkeen emo jättää lentokykyiset poikaset. Allit tulevat sukukypsiksi kaksivuotiaina.
Alli syö simpukoita, kotiloita, äyriäisiä ja pikkukaloja, sekä muita pieniä mereneläviä, joita se löytää joko vedestä tai maalta.
K.E. Kivirikko on kirjannut seuraavia allin kansanomaisia nimiä: tunturialli (valkeapäinen koiras), tavallinen alli (ruskeapäinen koiras), isompialli, upseerialli, allisorsa.[8] Historiallisia nimiä ovat olleet tohtaja (Schroderus, 1637, Lönnrot 1861), jääsuorsa (Lencqvist, 1760, Ganander, 1787, Helenius, 1838), kirsisuorsa (Ganander, 1787, Sadelin, 1810, Lönnrot, 1861) ja myös kirsipartti, jokisuorsa, jääpurri, hankelo ja allitelkkä.[9]
Tieteellinen nimi Clangula hyemalis viittaa latinan sanoihin "kaikua" (lat. clangere) ja "talvi" (lat. hiems).[10][11]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.