From Wikipedia, the free encyclopedia
Allerød-kausi tai Alleröd-kausi oli viime jääkauden päättymisen aikainen lämmin kausi, jota seurasi kylmä nuorempi dryas-kausi. Kausi oli noin 13 450–12 600 kalenterivuotta sitten. Tänä aikana mannerjäätikkö vetäytyi Suomessa Salpausselille asti. Alleröd-kautta luonnehtivat Euroopassa Federmesserin ja Azilin myöhäispaleoliittiset metsästäjäkulttuurit.
| Sarja | Vaihe | Alivaihe | Kronozooni | Aika vuotta sitten |
|---|---|---|---|---|
| Holoseeni | Preboreaali | 10 640–11 560 | ||
| Pleistoseeni | Veiksel-jääkausi | Jääkauden loppuvaihe | Nuorempi Dryas | 11 560–12 700 |
| Allerød | 12 700–13 350 | |||
| Vanhempi Dryas | 13 350–13 480 | |||
| Bølling | 13 480–13 730 | |||
| Vanhin Dryas | 13 780–13 860 | |||
| Meiendorf | 13 860–14 500 | |||
| Keski-Veiksel-kausi | ||||
| LGM | 18 000–28 000 | |||
| Denekamp | 28 000–32 000 | |||
| Hengelo | 36 900–38 700 | |||
| Moershoofd | ||||
| Glinde | 48 000–51 000 | |||
| Ebersdorf | ||||
| Oerel | 55 400–57 700 | |||
| Schalkholz | ||||
| Varhaisjääkausi | Odderade | ±74 000 | ||
| Rederstall | ||||
| Brørup | ||||
| Herning | -116 000 | |||
| Eem | 116 000–128 000 | |||
| Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä | ||||
Noin 14 700 eaa. maapallon ilmasto alkoi lämmetä nopeasti, mikä tiesi viimeisen Veiksel-jääkauden päättymisen alkua. Tämä oli Bölling-kausi. Koettiin lyhyt, kylmä vanhempi dryaskausi, jonka jälkeen tuli taas lämmin kausi Eurooppaan, tosin ei niin lämmin kuin Bölling. 13 450 vuotta sitten alkanut lämmin Allerød-kausi päättyi nuoremman dryas-kauden nopeaan viilenemiseen noin 12 600 vuotta sitten. Grönlannista kairatuista näytteistä on havaittu, että lämpeneminen on ollut lähes hyppäyksenomaista ts. alle sadassa vuodessa 10 °C luokkaa. Ensimmäistä lämmintä kautta jääkauden päätösvaiheessa sanotaan Bölling-Allerød-interstadiaaliksi.
Alleröd-kaudella metsä valtasi suuren määrän ennen aroa ja muita avoimia kasvillisuusvyöhykkeitä käsittäviä alueita Euroopassa. 13 000 vuotta sitten oli metsää Etelä-Espanjassa ja Itä-Euroopassa. Keski- ja Länsi-Eurooppa olivat metsättömiä. Etelä-Ruotsi oli jäätön, jään raja kulki Äänisen eteläpuolella. Alpeilla jäätikkö oli yhä olemassa, samoin Pohjois-Irlannissa oli pieni jäätikkö. Jää vetäytyi tällä kaudella Ruotsissa hieman, Vänernin eteläosista järven pohjoisosiin. Jää vetäytyi Pohjois-Virosta Suomenlahden yli suunnilleen Jyväskylä-Turku-linjalle. Laatokka vapautui jäästä, ja jään raja kulki kauden lopussa Karjalassa jossain Joensuun seuduilla. Laaja Laatokasta Vienanmereen ulottuva alue vapautui jäästä. Kauden lopussa jäätikön reuna oli Vienanmeren rannoilla jossain Belomorskin seuduilla. Etelä-Norjan rannikolla suuri alue vapautui jäästä, nyt myös eteläisin Norjan rannikko ja jää vetäytyi Pohjois-Norjassakin. Jää vetäytyi Karjalan - Suomenlahden seuduilla noin 300 km laajalla alalla.[1].
Jää oli vetäytynyt Norjassa sisämaahan ja sen reuna kulki Ruotsissa Vänernin poikki, Vätternin pohjoispuolelta Tukholman seuduille sekä Suomessa Turun ja Lahden, Savonlinnan sekä Joensuun seuduilla. Metsänraja kulki aivan Pohjois-Saksassa[2][3] ja idempänä Laatokan ja Äänisen eteläpuolella eli Britteinsaarten seuduilla 45 leveysasteella, Pohjois-Saksassa 50 leveysasteella ja Laatokan seudulla 60 leveysasteella sekä Uralilla 63 leveysasteella. Alpeilla kasvoi pensastoa. Suomessa Alleröd-kauden lopulla ennen suurta kylmenemistä oli jo vaivaiskoivikoita.
Alleröd-kaudella Pohjois-Ranska oli avoimen, harvapuisen metsämaan peitossa. Joillain alueilla oli eniten koivua, toisilla mäntyä. Molempien seassa kasvoi lauhkeamman vyöhykkeen lajeja, mm. poppelia ja hasselpähkinäpensasta. Peura ja muut kylmän vyöhykkeen eläimet levisivät pohjoiseen, mutta kylmää sietämättömät hevoset ja sarvekkaat eläimet jäivät. Kasvien ja eläinten biomassan määrä kasvoi. Usein väitetään jääkauden päättymisen olleen ekokatastrofin, vaikka asia voidaan nähdä päinvastoin.
Alleröd oli Böllingin kautta kylmempi. Heinäkuun keskilämpötila oli Alleröd-kaudella arvioiden mukaan Melekhovossa ja Virustissa lähellä nykyistä, vain 0–2 astetta alempi[4] ja Schwarzes Moorissa jopa asteen verran korkeampi. Tammikuun keskilämpötilat olivat näissä paikoissa 6–14 astetta alempia[4]. Puolan tammikuun keskilämpötila oli 4 °C[5]. Sekä Ranskassa että Latviassa näkyy kerrostumissa kolme Allerödin alikautta. Ranskassa Allerödin varhaisvaihe oli kostea ja kohtalaisen lämmin, keskivaihe hyvin kylmä ja kostea ja loppuvaihe lämmin ja kostea[6]. Latviassa varhais-Allerödin aikana kasvoi mäntyä ja hieman koivuakin, keskivaiheilla puusto väheni ja pensaat yleistyivät. Samoihin aikoihin mannerjäätikön reuna pysähtyi joksikin aikaa suunnilleen paikoilleen tai jopa hieman eteni. Tämä kylmä kausi oli radiohiiliajoitusten mukaan noin 11 100–11 300 +/-350 radiohiilivuotta sitten[5]. Allerödin loppuvaiheessa mänty yleistyi uudestaan ja koivu ja ruohot harvinaistuivat. Siperiassa Allerödin viimeinen lämpimähkö vaihe oli kylmempi kuin lämmin alkuvaihe[7].
Mammuttia ei enää tavattu suuressa osaa Eurooppaa Alleröd-kaudella, koska se oli hävinnyt laajoilta Euroopan alueelta 14 000 kalenterivuotta sitten, mikä vastaa
12 000 radiohiilivuotta[8][9].
Täysin mammutti ei vielä tällöinkään Euraasian mantereelta hävinnyt. On kiistelty siitä, johtuiko mammutin häviäminen enemmän kasvillisuuden muutoksista vai lisääntyneestä ihmisen harjoittamasta metsästyksestä. Siperian Baralehkh-joen mammuttihautausmaan viimeiset mammutit ajoittuvat eräiden tietojen mukaan Allerödiin.
Nykyisessä Saksassa 40 kilometriä nykyisestä Bonnista etelään ollut Laacher See -tulivuori purkautui rajusti noin 12 900 vuotta sitten. Purkaus autioitti laajan alueen[10]. Tuhka ulottui sellaisille alueille asti, jotka kuuluvat nykyisiin Italiaan, Ruotsiin, Belgiaan ja Puolaan. Yli 1 m:n paksuinen tuhka kerros syntyi Pinatubon purkausta vastaavassa kuukausia kestäneessä vulkaanisessa tapahtumassa noin 1 400 km2 alalle. Arkeologien mukaan Federmesser-kulttuuriin liittynyt ihmisasutus hävisi tuhkan kohdalta. Purkauksen jälkeen nousi pohjoisessa Brommen kulttuuri, jossa ei joidenkin mukaan tunnettu jousta ja nuolta, vaan käytettiin keihäänheitintä[11]. Koillis-Euroopassa alkoi Perstunian kulttuuri. Tulivuoren lähellä asuttiin taas 500–600 vuotta myöhemmin.
Bölling-Alleröd-kauden kulttuureja noin 15 000–13 000 vuotta sitten:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
