Rederstall-jäätiköityminen

Rederstall-jäätiköityminen 105 000/93 000–85 000 vuotta sitten oli viime jääkauden varhaisvaiheen toinen suuri jäätiköityminen, jolloin jäätikkö peitti Skandinavian ja koko Lapin.^[1] Keski- ja Etelä-Suomi olivat luultavasti jäättömiä, tosin jäätikön on ajateltu levinneen Pohjanmaalle asti ja jään reunan kulkenee jostain Porin seuduilta. ^[2]. Tundran eteläraja kulki Pohjois-Saksan pohjoisrajan, Puolan itämeren rannikon ja Etelä-Liettuan läpi. Skandinaviassa ei kasvanut metsiä missään. Laajoilla alueilla Keski-Euroopan pohjoisosissa kasvoi koivumetsiä.^[3].

Sarja	Vaihe	Alivaihe	Kronozooni	Aika vuotta sitten
Holoseeni			Preboreaali	10 640–11 560
Pleistoseeni	Veiksel-jääkausi	Jääkauden loppuvaihe	Nuorempi Dryas	11 560–12 700
			Allerød	12 700–13 350
			Vanhempi Dryas	13 350–13 480
			Bølling	13 480–13 730
			Vanhin Dryas	13 780–13 860
			Meiendorf	13 860–14 500
		Keski-Veiksel-kausi
			LGM	18 000–28 000
			Denekamp	28 000–32 000
			Hengelo	36 900–38 700
			Moershoofd
			Glinde	48 000–51 000
			Ebersdorf
			Oerel	55 400–57 700
			Schalkholz
		Varhaisjääkausi	Odderade	±74 000
			Rederstall
			Brørup
			Herning	-116 000
	Eem			116 000–128 000
Sinertävä: kylmää, punertava: lämmintä

Alankomaissa oli heinäkuun keskilämpötila 8 °C^[4] ja tammikuun keskilämpötila -16 astetta. Suomessa oli jäättömillä alueilla tundraa, ja Etelä-Suomen vuoden keskilämpötila noin -6 C°^[5].

Pohjois-Saksassa oli kylmää aroa eli polaariaavikkoa.^[6] Nämä ovat lämpimähkön tundran lämpötiloja. Jää lienee ollut laajimmillaan 95 000 vuotta sitten. Jään raja saattoi kulkea Ruotsissa linjaa Vänernin eteläpuoli-Norrköping, Ahvenanmaan eteläpuolelta ja Suomessa hieman Turusta luoteeseen Jyväskylä-Kuopio -linjaa Venäjälle Vienanmeren eteläosaan. Pohjois-Siperian yllä oli jäätikkö neliössä Huippuvuoret- Sevarnaja Zemlja- Keski-Siperian ylänkö-Pohjois-Ural. Muurmanskin ja Arkangelin seudun rannikot olivat tämän valtavan jääkuvun alla. Länsi-Siperian alanko oli veden alla, samoin mm Vienanjoen ympärillä olevat alavat alueet pohjoisessa. Aivan Uralin länsipuolella olevassa joessa oli myös jääjärvi.^lähde?

Lähteet

• Ehlers J: Quaternary and glacial geology. J. Wiley & Sons, 1996. ISBN 9780471955764
• Lunkka J P: Maapallon ilmastohistoria. Gaudeamus, 2009. ISBN 9789524950831
• Nilsson T: The Pleistocene: geology and life in the quaternary Ice Age‎. D. Reidel Pub. Co., 1983. ISBN 9789027714664

Viitteet

1. Ice Age development and Human Settlement in northern Eurasia (ICEHUS) Universitetet i Bergen. Arkistoitu 6.12.2012. Viitattu 6.1.2008. (englanniksi)
2. Lena Morén: Climate and shoreline in Sweden during Weichsel and the next 150,000 years (sivu 56) TR-01-19. August 2001. Svensk Kärnbränslehantering AB Tore Påsse, Sveriges Geologiska Undersökning.
3. Hanna Lokrantz, Gustav Sohlenius: Ice marginal fluctuations during the Weichselian glaciation in Fennoscandia, a literature review December 2006. Geological Survey of Sweden (SGU). (englanti)
4. Tage Nilsson, The Pleistocene, sivu 258
5. Maapallon ilmastohistoria, Juha Pekka Lunkka, sivu 237
6. Ehlers 1996, s. 290