Remove ads
Aleksanterinkatu (ruots. Alexandersgatan, lempinimeltään Aleksi) on katu Kluuvin ja Kruununhaan kaupunginosissa Helsingin keskustassa. Se halkoo kaupungin liikekeskustaa itä–länsisuunnassa alkaen Katajanokan kanavan rannalta Päävartion takaa Meritullintorilta ja päättyen Kolmen sepän aukiolla Mannerheimintiehen.
| Aleksanterinkatu | |
|---|---|
| Alexandersgatan | |
 Aleksanterinkatu on joukkoliikennekatu, jolla liikennöivät vain raitiovaunut ja taksit. |
|
| Kaupunki | Helsinki |
| Tieluokka | katu |
| Alkupiste | Kolmen sepän aukio, Kluuvi |
| Päätepiste | Meritullintori, Kruununhaka |
| Katso myös | Aleksanterinkatu (Helsinki) Commonsissa |
Katu on ollut Suomen virallinen joulukatu vuodesta 1949 lähtien. Kadun yläpuolelle sijoitetut jouluvalaisinnauhat ovat nykyisin käytössä Unioninkadun ja Kolmen sepän aukion välisellä osalla Aleksanterinkatua vuosittain marraskuun loppupuolelta loppiaiseen saakka.
Remove ads
Aleksanterinkatu on Helsingin historiallinen pääkatu, jonka itäosa tunnettiin Ruotsin vallan aikana vaihtelevasti nimellä Suurkatu (Storgatan) ja Suuri pitkäkatu (Stora långa gatan). 1800-luvun alkupuolella käytettiin nimiä Kuninkaankatu (Kungsgatan), Pitkäkatu (Långa gatan), Uudenmaankatu (Nylandsgatan), Rauhankatu (Fredsgatan) ja Suuri Rauhankatu (Stora Fredsgatan). Nykyisen nimensä Alexandersgatan se sai vuonna 1833 keisari Aleksanteri I:n mukaan, ja suomenkielistä nimeä alettiin käyttää vuonna 1866.[1] Samoihin aikoihin katua jatkettiin täytetyn Kluuvinlahden poikki länteen nykyiseen pituuteensa. Kluuvinlahden entiset rantaviivat on nykyisin merkitty kadun poikki kulkevilla messinkilaatoilla Tuula Närhisen taideteoksessa Kluuvinlahden fossiilit.
Raitiovaunut ovat kulkeneet Aleksanterinkadulla Helsingin raitioliikenteen alusta lähtien. Toinen Helsingin ensimmäisistä 1890 rakennetuista hevosvetoisista raitiolinjoista kulki Aleksanterinkatua pitkin.[2] Katu oli aikoinaan varsin vilkasliikenteinen. Niinpä Helsingin ensimmäiset liikennevalotkin kytkettiin toimimaan Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmaan ennen Helsingin olympialaisia 5. lokakuuta 1951. 1980-luvulla Aleksanterinkadun länsiosa kuitenkin muutettiin joukkoliikennekaduksi, jolla sallitaan raitiovaunuliikenteen lisäksi vain huolto- ja taksiliikenne. Tässä vaiheessa jalkakäytäviä levennettiin tuntuvasti. Kun Mikonkatu myöhemmin muutettiin kävelykaduksi, nämä Helsingin ensimmäiset liikennevalot poistettiin.[3]
Kävelykatusuunnitelma
Arkkitehti Jorma Mänty esitteli suunnitelmansa Aleksanterinkadun muuttamisesta jalankulkukaduksi Helsinki-seuran järjestämässä tilaisuudessa vuonna 1967.[4] Tämän jälkeen erityisesti Liikennepoliittinen yhdistys Enemmistö r.y. ajoi kadun muuttamista kävelykaduksi. Aleksanterinkadulla suoritettiin kävelykatukokeilu 12. kesäkuuta – 12. lokakuuta 1970 Mannerheimintien ja Unioninkadun välisellä osuudella. Kokeilua jatkettiin 13. lokakuuta 1970 – 8. tammikuuta 1971 Mannerheimintien ja Fabianinkadun välisellä osuudella. Tällöin katu oli suljettuna yleiseltä ajoneuvoliikenteeltä. Huolto- ja tavaraliikenne sekä raitioliikenne sen sijaan sallittiin kadulla.[5]
Aleksanterinkadun kävely-ystävällisyyttä parannettiin Kolmen sepän aukion rakentamisella siirtämällä ajokaista Kolmen sepän patsaan ja Stockmannin väliin vuonna 1980.[6] Aleksanterinkadusta ei koskaan tullut kävelykatua, mutta sen jalkakäytävät levennettiin vuosina 1982–1986.[7]
Remove ads
- Mariankatu (vasemmalta raitiotiekiskot Katajanokalta; linjat 4 ja 5)
- Ritarikatu (oikealle)
- Helenankatu (vasemmalle)
- Katariinankatu (vasemmalta, yksisuuntainen); raitiovaunuliikennettä (2) / Snellmaninkatu (oikealle); raitiovaunuliikennettä (7).
- Sofiankatu (vasemmalle)
- Unioninkatu; raitiovaunuliikennettä vasemmalle, Kauppatorille (2) – tästä Aleksanterinkatu jatkuu joukkoliikennekatuna: raitiovaunut 2, 4, 5 ja 7, taksit
- Fabianinkatu
- Kluuvikatu (kävelykatu)
- Mikonkatu (kävelykatu, Aleksanterinkadun pohjoispuolella kävelykatu, jolla liikennöi kuitenkin myös raitiolinja 7 molempiin suuntiin ja linja 5 Katajanokan suuntaan päin ajettaessa)
- Keskuskatu (kävelykatu)
Aleksanterinkatu päättyy Kolmen sepän aukiolle, jonka keskellä on Kolmen sepän patsas (Felix Nylund, 1932). Aukion etelälaidassa on Stockmannin tavaratalo (Sigurd Frosterus, 1930), pohjoislaidassa Vanha ylioppilastalo (Hampus Dalström, 1870) sekä Tallbergin liiketalo (Elia Heikel, Stefan Michailow, 1899).
Remove ads
Aleksanterinkadun varrella on runsaasti huomattavia historiallisia rakennuksia, aukioita ja muistomerkkejä.
Katu alkaa Pohjoisrannasta Päävartion (Carl Ludvig Engel, 1834) takaa. Sitä vastapäätä kadun pohjoispuolella on kantakaupungin toiseksi vanhin rakennus, Vanha tulli- ja pakkahuone (1765). Talo on vinossa muihin rakennuksiin nähden, koska se oli ainoa valmistunut osa Augustin Ehrensvärdin suunnittelemasta Helsingin puolustuslinjasta, jonka oli tarkoitus koostua kaupunkia kiertävästä muurista ja siihen sovitetuista rakennuksista.
Tulli- ja pakkahuoneen jälkeen Aleksanterinkadun pohjoispuolella, Mariankadun ja Ritarikadun välissä on Ritaripuistikko ja uusgoottilainen Ritarihuone (Georg Theodor von Chiewitz, 1862), jossa aatelissääty kokoontui säätyvaltiopäivien aikana. Sen jälkeen Ritarikadun ja Snellmaninkadun välissä on Valtioneuvoston linna (Carl Ludvig Engel, 1822), jossa toimivat pääministerin kanslia ja valtiovarainministeriö. Snellmaninkadulta Unioninkadulle Aleksanterinkatu kulkee pitkin Senaatintorin eteläreunaa, ja myös Valtioneuvoston linnan pääjulkisivu on torin puolella. Torin pohjoisreunassa on Helsingin tuomiokirkko (Carl Ludvig Engel, 1852), ja sen keskellä on keisari Aleksanteri II:n patsas (Walter Runeberg, 1894). Kadun eteläpuolella on vanhoja 1700-luvun kauppiastaloja, joita on modernisoitu eri tarkoituksiin: Helsingin kaupunginjohtajan virka-asuntona toimiva Brummerin talo, kantakaupungin vanhin rakennus Sederholmin talo (1757), jossa on kaupunginmuseon näyttelytiloja, Vanha raatihuone sekä Kiseleffin talo, jossa Stockmannin tavaratalo toimi 1930-luvulle asti.
Vilkas liikekatu
Aleksanterinkadun osuus Senaatintorilta Mannerheimintielle on Helsingin vilkkain liikekatu. Toria sivuavan Unioninkadun sekä Fabianinkadun välissä on kadun pohjoispuolella Helsingin yliopiston päärakennus (C. L. Engel 1832 – J. S. Sirén 1937), jonka pääjulkisivu on Senaatintorin puolella. Kadun eteläpuolella samalla kohdalla on entinen Suomen Yhdyspankin pääkonttori (1936), jossa nykyään toimii sen seuraaja, Nordea-pankki. Kluuvikadun kulmassa kadun pohjoispuolella on entinen Elannon tavaratalo, nykyinen kauppakeskus Kluuvi. Mikonkadun kulmassa on vastakkain kaksi huomattavaa liikerakennusta: pohjoiskulmassa tavaratalo Aleksi 13:n rakennus eli niin sanottu Lundqvistin liiketalo (Selim A. Lindqvist, 1900), joka edustaa englantilaistyylistä tiiliarkkitehtuuria, eteläkulmassa vakuutusyhtiö Pohjolan toimitalo (Gesellius-Lindgren-Saarinen, 1906), joka on kansallisromanttisen arkkitehtuurimme helmiin kuuluva, Hilda Flodinin kiviveistoksilla koristeltu graniittilinna. Myös Helsingin World Trade Center -rakennus on kyseisellä kadulla.
Remove ads
Aleksanterinkadulla on oma ruutu suomenkielisessä Monopoly-lautapelissä.
Aleksanterinkatu on tapahtumaympäristönä Helsingin Sanomien pitkäaikaisen pilapiirtäjän Kari Suomalaisen tunnetuimpiin kuuluvassa piirroksessa Joulukatu vuodelta 1954. Piirroksessa jouluisessa ihmisvilinässä pakettejaan kantavat ohikulkijat eivät kiinnitä huomiotaan joulun kuokkavieraaseen, porraskäytävässä seisovaan Jeesukseen.[8]
Remove ads
Aleksanterinkadun ja Senaatintorin julkiset taideteokset lännestä itään
.jpg) |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
 |
_monument_in_Helsinki,_Finland.jpg) |
| Robert Stigell, Ilmarinen 1888 | Robert Stigell, Väinämöinen, 1888 | Walter Runeberg, Kleobis ja Biton, 1878 | Felix Nylund, Kolme seppää, 1932 | Tuula Närhinen, Kluuvinlahden fossiilit, 2003 | Hilda Flodin, Vuolukivinaamiot, 1901 | Robert Stigell, Kehruu ja metsästys, 1900 | Aimo Tukiainen, Kuluttajaperhe, 1950 | Felix Nylund, Wuorion talon julkisivuveistokset, 1928 | Walter Runeberg ja Johannes Takanen, Aleksanteri II, 1894 |
Remove ads
Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!
Kauppakeskus Kluuvi vuonna 1999.
muokkaa
.jpg)
Remove ads
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Remove ads