From Wikipedia, the free encyclopedia
Albert ”Ritari” Räsänen (3. marraskuuta 1895 Kaavi – 1. huhtikuuta 1963 Kaavi) oli suomalainen jääkärikapteeni ja Mannerheim-ristin ritari n:o 40.[2] Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Heikki Räsänen ja Juliana Koponen. Hänen puolisonsa oli Aino Järveläinen.[3][4]
| Albert Räsänen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. marraskuuta 1895 Kaavi |
| Kuollut | 1. huhtikuuta 1963 (67 vuotta) Kaavi |
| Jääkäri | |
| Liittymispäivämäärä | 2.3.1916 |
| Komppania | 4. komppania |
| Taistelut jääkäriaikana |
Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella[1] |
| Korkein sotilasarvo | jääkärikapteeni |
Räsänen kävi kansakoulun ja Reserviupseerikoulun vuonna 1926 sekä Taistelukoulun kanta-aliupseerikurssin vuosina 1933–1934.[3][4]
Maanviljelijänä Kaavilla toiminut Räsänen liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:ään 2. maaliskuuta 1916 ja sijoitettiin pataljoonan 4. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella.[3][4] Albert Räsäsen jääkäriaikaa luonnehtii Joppe Karhunen kirjassaan: tämä pohjimmiltaan tavallinen maanviljelijä niin sisäisesti kuin ulkoisestikin, silti mitä suurin soturi ja ryhmänsä tavallista loistavampi edustaja, joka oli aina palvelualttiina, tyynenrauhallisena ja henkilökohtaisesti mitä hurjapäisimpänä taistelijana sai ansioistaan Preussin 2. lk. rautaristin.[2]
Albert Räsänen astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 vääpeliksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan vääpeliksi 3. Jääkärirykmentin 5.Jääkäripataljoonan 2. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Tampereella ja Viipurissa.[3][4]
Sisällissodan jälkeen Räsänen palveli edelleen 3. Jääkärirykmentissä, jonka nimi ensin muuttui Savon jääkärirykmentti n:o 3:ksi ja myöhemmin Uudenmaan rykmentiksi. Hän toimi koulutusaliupseerina 2. komppaniassa, josta hänet siirrettiin 1. lokakuuta 1921 koulutusaliupseeriksi Hyökkäysvaunurykmenttiin, jonka nimi muutettiin ensin Hyökkäysvaunupataljoonaksi ja myöhemmin Erilliseksi hyökkäysvaunukomppaniaksi. Sotaisaa luontoaan tyydyttääkseen hän liittyi 14. joulukuuta 1921 Vienan Karjalan retkikuntaan, jossa hän toimi ensin joukkueenjohtajana ja 1. tammikuuta 1922 alkaen komppanianpäällikkönä Repolan pataljoonan 1. komppaniassa ja otti osaa Kuutamalahden ja Porajärven taisteluihin. Hän palasi myöhemmin uudelleen palvelukseen Erilliseen hyökkäysvaunukomppaniaan, jossa toimi sen jälkeen koulutusaliupseerina ja asentajana.[3][4]
Suomen Valkoisen Kaartin aliupseerikoulussa Räsänen toimi vuosina 1935 – 1937 sekä Erillisen Hyökkäysvaunukomppanian aliupseerikoulussa vuonna 1937. Välirauhan aikana hän toimi opettajana Panssaripataljoonan Panssarintorjunta komppaniassa. Hänen opetukseensa luotettiin ja häntä kunnioitettiin, koska hänestä sanottiin, että hän tietää kaiken tekniikasta ja taktiikasta panssarisodankäynnissä.[3][4]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
.svg){kind=small}
