Aku Räty

August "Aku" Räty (19. kesäkuuta 1897 Kiuruvesi – 1. joulukuuta 1965 Kuopio) oli heränneisiin eli körttiläisiin kuulunut merkittävä maallikkosaarnaaja. Ammatiltaan hän oli maanviljelijä, kiertokoulun opettaja ja matkapuhuja.

Tämä artikkeli käsittelee uskonnollista vaikuttajaa August "Aku" Rätyä. Jääkiekkoilijasta kertoo artikkeli Aku Räty (jääkiekkoilija).

Aku Räty
August Räty
Henkilötiedot
Syntynyt	19. kesäkuuta 1897 Kiuruvesi
Kuollut	1. joulukuuta 1965 (68 vuotta) Kuopio
Ammatti	maanviljelijä, kiertokoulun opettaja, matkapuhuja
Vanhemmat	Matti Juhonpoika Räty ja Anna-Liisa Räty o.s. Pennanen
Puoliso	Helmi Vilhelmiina ”Miina” Räty o.s. Väisänen, kuollut 1939
Lapset	Anna-Liisa 1930, Kaisa Lyydia 1933, Tyyne Vilhelmiina 1935
Kirjailija
Aikakausi	1913—1945
Tyylilajit	hartauskirjat
Aiheet	hengellinen elämä, saarnat
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Lapsuus

Aku Räty syntyi seitsemäntenä lapsena Kiuruveden Heinäkylän Yläpihan tilalla. Hänen isänsä oli Matti Juhonpoika Räty ja äitinsä Anna Liisa Pennanen. Vuokraviljelijöinä aloittaneet vanhemmat olivat tarmokkaita ja vuoteen 1930 mennessä heidän omalla tilallaan oli 21 lehmää ja neljä hevosta, peltohehtaareja oli 47, muuta maata ja metsää yhteensä 276 hehtaaria.^[1] Kymmenen lasta synnyttänyt äiti Anna-Liisa kuoli 46-vuotiaana. Vuoden kuluttua isä meni naimisiin Anna-Liisan nuoremman sisaren Batseba Pennasen kanssa. Aku sisaruksineen sai Batseba-tädistä hyvän ja lempeän äitipuolen.

Rädyn vanhemmat eivät olleet kovin uskonnollisia, vaikka hänen äidillään olikin herännäisyyttä kotitaustallaan. Sen sijaan hänen äidinäitinsä Saara Kärkkäisen ja enonsa Robert Pennasen esimerkki sekä pyhäkoulussa saatu opetus olivat luomassa pohjaa Aku Rädyn vakaumukselle, kiitos vakaitten pyhäkoulunopettajien Olli Hyvösen ja Antti Kärkkäisen. Vanhemman veljen äkillinen kuolema sai tuolloin seitsemänvuotiaan Akun pohtimaan uskonkysymyksiä. Helluntain jumalanpalvelus Kiuruveden kirkossa vuonna 1907 kuuluu myös hänen varhaisiin peruskokemuksiinsa.^[2] Jo ennen rippikouluikää aktiivisen Raamatun tutkiskelun aloittaneesta pojasta tuli 16-vuotiaana pyhäkoulunopettaja. Pian hän tutustui myöhemmin keskeisen aseman elämässään saaneeseen Väinö Malmivaaraan.

Opinnot

Väinö Malmivaara johti Lapualla toimivaa Karhunmäen kristillistä kansanopistoa ja Aku Räty halusi palavasti päästä opiskelemaan sinne. Opiston juuri käynyt Olli Lämsä kannusti Rätyä lähtemään Lapualle. Sekä isä-Matti että Rädyn vanhempi veli Jafet vastustivat herännäisopistoon menoa.

Lukuvuoden 1921–1922 Aku Räty opiskeli kansanopistossa. Hänelle merkitsi paljon se, että hänet oli hyväksytty lähes perheenjäseneksi Väinö Malmivaaran perheeseen. Rädystä tuli puhujamatkoja tekevän Malmivaaran kyytipoika. Kansanopistossa oppilaat harjoittelivat myös puheiden pitämistä. Syksyllä 1922 Räty pukeutui körttipukuun näin tehden uskostaan myös ulkoisesti näkyvän.

Opettajana ja matkapuhujana

Opistosta tultuaan Aku Rätyä ilahdutti, että kotikylällä seuroihin alkoi tulla uutta väkeä. Rädyn pyhäkoulussa kävi myös varttuneempaa väkeä. Nuoresta iästään huolimatta Rädystä tuli seudun heränneiden keskeinen hahmo. Hän vaikutti siihen, että kesäkuussa 1923 Väinö Malmivaara saapui Rädyn lapsuuskotiin pitämään Karhunmäen kansanopiston kursseja ja seuroja. Kursseille tuli runsaasti osanottajia. Rovasti Niilo Iisak Simelius pyysi Akua Kiuruveden pohjoispiirin kiertokoulun opettajaksi. Opettajavuosina 1924–1928 hänellä oli pitkälti toistatuhatta oppilasta. Opetusvälineinä oli virsikirja, Raamattu ja rihvelitaulu.

Loppiaisena 1928 hänet asetettiin vastustelustaan huolimatta Herättäjä-Yhdistyksen erityisesti Savon alueella toimivaksi matkapuhujaksi. Aku Räty avioitui opettaja Helmi Vilhelmiina, "Miina", Väisäsen kanssa 30. syyskuuta 1928. Heidät vihki Väinö Malmivaara. Nuoripari asettui Kiuruvedelle, Miinan kotitilalle. Perheeseen syntyi kolme tyttöä, vuosina 1930, 1933 ja 1935.

Aku Räty oli jo saavuttanut laajan maineen puhujana. Hän kulki matkoillaan körttipuvussa, jalassaan lapikkaat ja mukanaan tuohesta punottu tuohikontti.

Rädyllä saattoi olla 3–4 puhetilaisuutta päivässä. Vuoden 1936 aikana hän oli puhujana 305 seuratilaisuudessa, piti lisäksi 11 saarnaa ja osallistui 35 muuhun tilaisuuteen. Vierailupaikkakuntia oli tuona vuonna 64^[3], lähes koko Suomi. Rädyn puhujamatkat ylsivät myös ulkomaille. Vuonna 1930 hän suuntasi Viroon, 1932 Inkeriin, 1937 Unkariin suomalais-ugrilaiseen pappeinkokoukseen sekä 1953 Yhdysvaltoihin Tatu Malmivaaran kanssa. Vuosina 1955 ja 1956 Räty kävi tapaamassa Ruotsissa suomalaisia ja inkeriläisiä. Almanakkaansa hän saattoi kirjoittaa kuvaavan kommentin: "Kävin kotona".^[4]

Keväällä 1939 Aku Rädyn puoliso Miina kuoli ja lapset jäivät isovanhempien hoitoon isän puhujamatkojen jatkuessa.

Sotien aika

Sotien aikana Räty suoritti useita "kotiseutuvierailuja" (oikeastaan siis kotiseutulaisten vierailuja) rintamalle pitäen hartauksia ja seuroja korsuissa ja teltoissa sekä tavaten sotilaita jopa juoksuhaudoissa. Kotirintamalla puolestaan pidettiin muistoseuroja kaatuneiden kodeissa. Saarnamies ja muusikko löysivät toisensa, kun Räty tapasi rintamalla Joonas Kokkosen ja he alkoivat esiintyä yhdessä, Räty puhuen ja Kokkonen soittaen.^[5]

Sotien jälkeen

Rädyn aktiivinen toiminta seurapuhujana kesti 1950-luvun lopulle. Vuonna 1955 hän oli saanut sydäninfarktin. Syksyllä 1959 hän jäi sairauslomalle ja vuoden 1960 alusta eläkkeelle, mutta jatkoi puhujamatkojaan voimiensa mukaan. "Terveyteni on lakastuneen kukan kaltaista, liikun kun jaksan, soperran sen verran kuin voin", Räty kirjoitti vuoden 1960 lopulla.^[6] Rädyn viimeisen julkisen puheen paikkana oli Kiuruveden kirkko pyhäinpäivänä 1965. Hänen elämänsä päättyi 1. joulukuuta samana vuonna.^[7]

Puhujan roolissa ja ystävien apu

Aku Räty toimi puhujana 37 vuotta. Hengellinen julistus tapahtui puheina, saarnoina ja raamattutunteina. Esityksiä oli useita tuhansia. Seurapuhujan tapaan hän ei kirjoittanut puheitaan kuin vasta terveydeltään heikentyneenä. Saarnojen valmistuksesta Räty on kertonut: ”Luen ahkerasti Raamattua. Katson sitä useista eri käännöksistä ja jätän sanat sydämeeni Jumalan muokattavaksi.” Parhaiten puheista muistettiin niiden voima, aitous ja lämpö.

Martti Talvela ja Aku Räty tapasivat ensi kerran Savonlinnan asemalla 1950-luvulla. Palavasieluiset kohtasivat. Talvela kuuli hankkeesta, että Rädyn puheita julkaistaisiin kirjana. Syksyllä 1960 Talvela puhui kirja-aikeesta WSOY:n pääjohtaja Jäntille. Talvela halusi avustaa puhtaaksikirjoittamisessa. Kuitenkin nuoren laulajan kiireet rajoittivat kirjoittamisen kymmenkuntaan puheeseen. Vuonna 1971 Martti Talvela lauloi levylle kymmenen Aku Rädyn rakkainta virttä, joukossa oli Rädyn saarnavirsi "Käy köyhään sydämeeni".

Aku Rädyn ystävien Olavi ja Inga Kaukolan sekä Jussi Kuoppalan toimesta nyt jälkeenpäinkin on luettavissa Aku Rädyn puheita, saarnoja ja raamattutunteja, kirjeitä sekä sattuvia sanoja.

Keskusteleva ja kirjoittava sielunhoitaja sekä lasten ystävä

Kaikenlaisten ihmisten oli helppo lähestyä Aku Rätyä. Seurojen ja tilaisuuksien pitopaikoissa monet tulivat häntä tapaamaan, keskustelemaan pidempäänkin. Lukemattomat olivat Rädyn käymät seurojen jälkeiset kamarikeskustelut ja yöpaikkojen juttelut.

Aku Rädyn kirjeiden ja muiden asiakirjojen jäämistö on runsas. Tämä aineisto lahjoitettiin Suomen kirkkohistorialliselle seuralle ja sitä säilytetään Helsingissä Kansallisarkistossa. Järjestettynä materiaali käsittää kuusitoista suurta pahvikansiota ja vie tilaa toista hyllymetriä. Kirjeitä on noin 2700 eri henkilöltä. Kirjeiden lukeminen ja niihin vataaminen vei suuren osan hänen ajastaan. Kansanmieheen oli monien helpompaa ottaa yhteyttä kuin pappeihin. Kirjeistä pursui hengellisen hädän lisäksi perheiden sisäiset ongelmat, ihmissuhteet, terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen hätä. Ihmiset luottivat Rätyyn.

Aku Rädyn aikana oli tavallista, että aikuiset eivät erityisesti huomioineet lapsia. Räty oli poikkeus. Hän huomasi lapset, kujeili ja leikki heidän kanssaan ja puhutteli heitä. Lasten kirkkaita silmiä hän vertasi taivaan tähtiin.

Vuosisadan kiuruvetinen

Kiuruvesi-lehden yleisöäänestyksessä Aku Räty valittiin vuonna 1999 vuosisadan kiuruvetiseksi.

Mikäli suinkin ennätti, hän osallistui seuratoimintaan ja perhejuhliin Kiuruvedellä. Kiuruveden kirkkovaltuuston jäsenenä hän toimi 1930-luvun alusta kuolemaansa saakka, vaikka matkojensa takia kovin usein ei ollut sen kokouksissa läsnä. Vuosina 1954–1965 hän kirjoitti hartauskirjoituksia Kiuruvesi-lehteen.

Räty osallistui myös kotipitäjänsä kansanperinteen tallentamiseen. Vuonna 1962 hän lähetti kiuruvetisiä sananparsia Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran perinnearkistoon.

Aku Rädyn kirjallista tuotantoa

• Rakkaus on aina velassa. Herättäjä-yhdistys, 1948.
• Vähän on tarpeen. Herättäjä-yhdistys, 1958.
• Kädenlyönti : saarnoja, raamattutunteja, seurapuheita. Toimittanut Olavi Kaukola. Herättäjä-yhdistys, 1966.
• Naulan kantaan : Aku Rädyn sattuvia sanoja. Toimittanut Jussi Kuoppala ; piirrokset: Heikki Aurell. Herättäjä-yhdistys, 1973.
• Taivaassa on toisenlaista : kirjeitä ystäville. Toimittanut Inga Kaukola. Herättäjä-yhdistys, 1975.

Lähteet

• Kettunen, Minna: Aku Räty: maan ja taivaan matkamies. Helsinki: Kirjapaja, 2003. ISBN 951-625-905-7

Viitteet

1. Kettunen 2003, 15
2. Kettunen 2003, 16–17
3. Kettunen 2003, 46–47
4. Kettunen 2003, 51
5. Kettunen 2003, 66–69
6. Kettunen 2003, 146
7. Kettunen 2003, 147-148