L-39 Albatros on suurtehoinen suihkuharjoituskone, joka suunniteltiin 1960-luvulla korvaamaan laajassa käytössä olleen Aero L-29 Delfin -koulukoneen, joka oli ominaisuuksiltaa vanhentunu. Koneen ensilento tapahtui 4. marraskuuta 1968. Kone oli lähes kaikkien Varsovan liiton maiden hävittäjälentäjien koulukoneena, mutta sitä myytiin myös useille vientiasiakkaille ympäri maailmaa. Lukumääräisesti eniten sitä myytiin Neuvostoliiton ilmavoimille. Varsovan liiton ulkopuolisista käyttäjistä Libyan ilmavoimat oli Muammar Gaddafin aikan merkittävin vientiasiakas, jolla oli parhaimmillaan 180 L-39ZO-mallista konetta. [1] Konetyyppi oli mahdollista aseistaa harjoituskäyttöön, minkä takia Varsovan liitossa voitiin luopua hävittäjiksi tarkoitettujen koneiden käyttö lentäjäkoulutuksessa. L-39:n aseistamismahdollisuus on johtanut siihen, että sitä on käytetty harjoituskäytön lisäksi rynnäkkökoneena sodissa ympäri maailmaa, kuten Syyrian sisällissodassa ja Vuoristo-Karabahin sodassa.[2][3]
Konetyypin alkuperäistä versioita valmistettiin vuosina 1973-1996.[4]Kylmän sodan päätyttyä sen kysyntä väheni, mutta alkuperäisestä mallista on sittemmin kehitetty useita paranneltuja versioita, joiden myynti on ollut kuitenkin vähäistä verrattuna Konetyypin seuraavaa versioita L-59 Super Albatrosia valmistettiin vuosina 1986-1996. Sittemmin kehitettiin L-159 ALCA, joka suunniteltiin kevyeksi hävittäjäksi kehitettyneellä avioniikalla, kuten modernilla tutkalla, ja laajalla kirjoilla eri aseistuksella. Sitä valmistettiin vuosina 1997-2003 ja 2016-2017 72 kappaletta lähinnä Tšekin ilmavoimien käyttöön. Alkuperäisestä L-39-mallista on kehitetty uuden moottorin ja nykyaikaisen avioniikan omaava L-39ng, jonka tuotanto on aloitettu 2020-luvulla..[5] '
L-39 Albatrosilla on alhaiset ylläpitokustannukset ja sillä on harjoituskäyttöön edulliset lento-ominaisuudet. Konetyypin varhaisimmat versiot olivat myyntihinnaltaan edullisia, minkä mahdollisti konetyypin yksinkertainen rakenne ja avionikkka. Konetyypillä on mahdollista lentää heikkokuntoisiltakin kiitoradalta, joita saatettin rakentaa jopa jäälle.
.
L-39X-01 – X-07
Viisi protyyppiä ja kaksi. staattista konetta..
L-39C (Cvičná – harjoitus)
Perusmalli, jota tuotettiin itäblokin maiden lisäksi vientiin. Alun perin tunnuksella L-39,, mutta nimettiin uudestaan L-39C:kiksi, tuotanto laajeni. Kaksi kiinnikettä aseille. Valmistettin 2,260 kappalett
Ukrainan ilmavoimien päivitettuy malli C versiosta, jossa käytetään AI-25TLSh moottoria. Muunnos on tehty vain kuudelle koneelle
L-39V ( Vlečná – hinaaja)
Yksipaikkainen malli maalinhinaukseen. Konetta valmistettiin vain 8 kappaletta.
L-39ZO (Zbraně – aseet)
Vientimarkkinoille tarkoittu malli, johon kuului valmisus taistelukäyttöön. Ensilento 25.5.1975, käyttöön vuonna 2017. Valmistettu 337 kappaletta..
L-39ZA
Huomattavasti paranneltu L-39ZO aseistettuun harjoitteluun ja rynnäkkökoneeksi. Version laskutelineitä vahvistettiin, kantokykyä lisättiim (total 1,290 kg (2,844 lb) ja kone varusteltiin tykillä. Lisäksi koneen varustukseen voitiin yhdistää ilmataisteluohjuksia. Ensileento 29.9.1976. Valmistettiin 208 kappaletta.
L-39ZAM
Slovakian päivitetty versio L-39Za:sta.
L-39ZA/ART
Thaimaan version L-39ZA:sta israelilaisella avioniikalla, valmisettiin 40 kappaletta.
L-39MS/L-59
L-39MS on toisen sukupolven versio L-39:sta. Verrattuna edelliseen sen runkoa vahvistettin, ohjaamoon tehtiin merkittäviä muutoksia, ja siihen asennettiin tehokaampi (21.6 kN (4,850 lbf)) Lotarev DV-2 engine, joka mahdollisti suuremman kuorman (maksiminopeus 872 km/h (542 mph)). Ensilento syyskuussa 1986. Alun perin konetyypin nimi oli L-39MS, mutta se muutettiin myöhemmin L-59:ksi
L-139 Albatros 2000
Uudistettu version länsimaisella avioniikalla and 17.99 kN (4,045 lbf) Garrett TFE731-4-1T moottorills. Vain yksi prototyyppi valmistettin.
L-159
Huomattavasti kehitetty versio, joka suunniteltiin toimimaan myös ilmapuolutuksessa. Valmistettu 72 kappaletta
L-39NG
Modernisoitu ja päivitetty versio with Williams FJ44 engine, paranneltu polttoainejärjestelmä ja avioniika, tuotannossa.
Konetyyppi on iästään huolimatta edelleen käytössä lukuisilla eri ilmavoimilla etenkin entisen itäblokin ja kolmannen maailman maissa. Eri ilmavoimilta peräisin olevia käytettyjä koneita on lisäksi paljon harrastajakäytössä etenkin Yhdysvalloissa. Amerikkalaisessa Reno Air Races -kilpailussa on nykyään L-39 'Jet Unlimited' -kilpailuluokka.[6] Vuonna 2012 Yhdysvaltoihin oli rekisteröity jopa yksityiskäytössä olevaa. 255 L-39-konetta.[7] Sen on tehnyt suosituksi varsin edullinen myyntihinta verrattua muihin vastaaviin konetyyppeihin.[8]
Alla olevat tiedot kuvaavat vuoden 2024 tilannetta.
Aero L-39/L-39NG
Afganistan (aiempi käyttäjä)
Algeria (54 kpl.)
Armenia (6 kpl.)
Bangladesh (7 kpl.)
Bulgaria (6 kpl.)
Egypti (1 kpl.)
Etiopia (aiempi käyttäjä)
Georgia (8 kpl.)
Irak (aiempi käyttäjä))
Itä-Saksa (aiempi käyttäjä)
Jemen (28 kpl.)
Kazakstan (19 kpl.)
Keski-Afrikan tasavalta (6 kpl. )
Kuuba (26 kpl.)
Libya (alun perin jopa 181 kpl L-39ZO, nykyisen Libyan eri hallitusten tilanteen osalta epäselvä)
Liettuan ilmavoimat (1 kpl. Lahjoitti ainoan koneensa Ukrainalle vuonna 2024)[9]
Mali (12 kpl.)
Neuvostoliitto (aiempi käyttäjä, 2080 kpl L-39C)
Nigeria (10 kpl.)
Romania (aiempi käyttäjä)
Syyria (61 kpl.)
Slovakia (7 kpl.)
Syyria (55 kpl L-39ZO, 44 kpl L-39ZA)
Tadžikistan (4 kpl.)
Thaimaa (aiempi käyttäjä)
Tšekkoslovakia (aiempi käyttäjä)
Tšekki (aiempi käyttäjä)
Uganda (44 kpl.)
Ukraina (44 kpl, tilanne kuitenkin epäselvä Ukrainan sodan takia)
Unkari (aiempi käyttäjä, mutta tilannut 12 kappaletta L-39ng-mallia)
Draken International (21 kpl.)[10] Yritys käyttää L-159-kalustoaan Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian ilmavoimien lentäjien koulutukseen.[11]
Irak (9 kpl.)
Tšekki (24 kpl.) Tšekin ilmavoimilla oli alun perin 72 kappaleen laivasto, mutta se päätti taloudellisista syistä myydä osan kalustostaan, joita on sittemmin myyty muille käyttäjille.[12]
Jane's All The World's Aircraft 2003–2004,[13]Czech military web pages[14][15]