suomalainen poliitikko From Wikipedia, the free encyclopedia
Aarno Maurits Niini (vuoteen 1926 Lind; 13. tammikuuta 1905 Pori – 20. kesäkuuta 1972 Helsinki) oli suomalainen fyysikko.[1] Niini työskenteli ammattikasvatushallituksen pääjohtajana sekä hoiti fysiikan dosentuuria. Hän toimi Lehdon virkamieshallituksen ammattiministerinä kauppa- ja teollisuusministeriössä 18. joulukuuta 1963 – 12. syyskuuta 1964.
Aarno Niini valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1929 ja väitteli tohtoriksi vuonna 1937. Hän toimi assistenttina Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella vuosina 1929–1937, fysiikan ja mekaniikan yliopettajana Tampereen teknillisessä opistossa vuosina 1937–1942, kauppa- ja teollisuusministeriön ammattikasvatusosaston päällikkönä vuosina 1942–1966 sekä ammattikasvatushallituksen pääjohtajana vuosina 1966–1968. Tämän ohella hän oli fysiikan dosentti Helsingin yliopistossa vuosina 1938–1956.
Aarno Niini tutki muun muassa geologiaa ja julkaisi oman teoriansa Maan ja Kuun synnystä 1950-luvulla kahdessa kirjassa.
Näissä teoksissa esitettyjen teorioiden mukaan Kuu olisi aikoinaan ollut Aurinkoa kiertävä asteroidi, joka noin 70 miljoonaa vuotta sitten joutui nykyiselle Maata kiertävälle radalleen. Tällöin se olisi kaksi kertaa joutunut niin lähelle Maata, että sen vetovoima olisi aiheuttanut valtavia luonnonmullistuksia. Ensin se olisi sivuuttanut Maan itä-länsisuunnassa neljän Maan säteen etäisyydeltä, jolloin sen vetovoima olisi saanut kallioperän venymään sitä kohti niin, että sivuamiskohtaan syntyi Euraasian poikki Alpeilta Himalajalle saakka ulottuva vuoristoketju. Toisella kerralla se olisi joutunut vain kahden Maan säteen päähän, jolloin se olisi irrottanut suuren määrän maa-ainesta nykyisen Tyynenmeren kohdalta, ja myös sen ympärillä maankuori olisi vyörynyt kohti asteroidia niin, että syntyivät tätä merta ympäröivät vuoristot kuten Kalliovuoret ja Andit. Maasta irronneet ainekset olisivat osuneet Kuuhun saaden aikaan Kuun kraatterit. Vasta tämän jälkeen Kuu olisi asettunut nykyiselle vakaalle radalleen.
Niinin teoriat ovat nykyään vanhentuneita. Vielä 1970-luvun alussa niitä kuitenkin pidettiin mahdollisina, joskin todistamattomina, sillä mannerliikuntoteoria oli vielä kiistanalainen.[2]
Aarno Niini sai professorin arvonimen vuonna 1959, Suomen Kulttuurirahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1965 sekä Jenny ja Antti Wihurin rahaston tunnustuspalkinnon vuonna 1968.
Yleisurheilijana Niini edusti Porin Tarmoa.[3] Hän saavutti 400 metrin juoksussa SM-hopeaa vuonna 1929.[4] Hänen paras tuloksensa 400 metrillä oli 50,0 s.[3] Hän saavutti vuoden 1929 SM-viesteissä Porin Tarmon joukkueessa 4 × 800 metrin viestissä SM-pronssia.[5]
Aarno Niinin veljiä olivat teollisuustalouden professori Eino Niini ja fyysikko Risto Niini.[6]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
