From Wikipedia, the free encyclopedia
Wisława Szymborska, Maria Wisława Anna Szymborska (2. heinäkuuta 1923 Bnin – 1. helmikuuta 2012 Krakova) oli puolalainen runoilija, esseisti, kriitikko ja ranskalaisen kirjallisuuden kääntäjä.[1]
Wisława Szymborska | |
---|---|
Wisława Szymborska Krakovassa 23. lokakuuta 2009. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. heinäkuuta 1923 Bnin, Puola |
Kuollut | 1. helmikuuta 2012 (88 vuotta) Krakova, Puola |
Kansalaisuus | puolalainen |
Ammatti | runoilija |
Kirjailija | |
Äidinkieli | puola |
Tuotannon kieli | puola |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Goethe-palkinto (1991) |
|
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Szymborskalle myönnettiin Nobelin kirjallisuuspalkinto vuonna 1996. Hän sai myös useita muita kansainvälisiä palkintoja, kuten Goethe-palkinnon 1991.[2]
Szymborska syntyi Bninissä (nykyisin osa Kórnikia) lähellä Poznańia Länsi-Puolassa. Hän muutti Krakovaan vuonna 1931 ja opiskeli puolalaista kirjallisuutta ja sosiologiaa Jagellon yliopistossa 1945–1948. Szymborska julkaisi ensimmäisen runonsa sanomalehdessä vuonna 1945.[2] Nuorena Szymborska uskoi jonkin aikaa kommunismiin, mitä hän luonnehti myöhemmin "hairahdukseksi". Hän erosi Puolan kommunistisesta puolueesta (PZPR) vuonna 1966, mutta oli jo sitä ennen solminut suhteita moniin toisinajattelijoihin.[1]
Szymborska julkaisi ensimmäisen runokokoelmansa Dlatego żyjemy (”Siksi elämme”) vuonna 1952. Hänen uransa runoilijana sai alkusysäyksen sosialistisesta realismista ja stalinismin poliittisista dogmeista.[1] Szymborska työskenteli toimittajana kirjallisuuslehti Życie Literackie vuosina 1953–1981.[2] Kommunistiaikana hän julkaisi runojaan salanimellä ja kuului Puolan intellektuaalien muodostamaan oppositioon.[3]
1960-luvulla julkaistut runokokoelmat vakiinnuttivat Szymborskan aseman ja häntä alettiin pitää yhtenä sukupolvensa keskeisimmistä runoilijoista Zbigniew Herbertin ja Tadeusz Różewiczin rinnalla. Runojen lisäksi Szymborska kirjoitti myös esseitä ja arvosteluja.[1] Puolassa Szymborskan kirjat myivät yhtä lailla kuin merkittävien prosaistienkin teokset, vaikka hän totesikin runossaan Niektórzy lubią poezję (”Jotkut pitävät runoista”), että taiteesta piittaa vain kaksi tuhannesta[4].
Szymborskan maine perustuu melko suppeaan tuotantoon, sillä hän julkaisi elinaikanaan alle 300 runoa. Monien Szymborskan runojen aiheina ovat sota ja terrorismi ja hän käytti runoissaan usein ironiaa ja paradokseja.[1] Niiden lisäksi hän käytti ristiriitaisuuksia ja vähättelyä kuvatakseen filosofisia teemoja ja päähänpinttymiä. Szymborskan tiiviit, kiteytyneet runot – eräänlaiset runomuotoiset pienoistutkielmat – muodostavat usein laajoja eksistentialistisia palapelejä, koskettelevät eettisesti tärkeitä kysymyksiä ja heijastelevat ihmiselämää niin yksilöinä kuin yhteiskunnan jäseninäkin. Szymborskan tyyli on ytimekäs, ja sille on luonteenomaista tutkiva äly.
Vuonna 1996 Szymborskalle Nobelin kirjallisuuspalkinto "runoudesta, joka ironisen tarkasti sallii historiallisen ja biologisen kontekstin tulla ilmi inhimillisen todellisuuden sirpaleissa".[5] Hänen teoksiaan on käännetty paitsi useille eurooppalaisille kielille myös arabiaksi, hepreaksi, japaniksi ja kiinaksi.[2]
Yksityishenkilönä Szymborskaa on usein luonnehdittu vaatimattomaksi, jopa ujoksi. Puolalaiset aikalaiskirjailijat ovat arvostaneet häntä, muun muassa Czesław Miłosz; hänen runojaan on säveltänyt Zbigniew Preisner.
Szymborska kuoli 88-vuotiaana keuhkosyöpään kotonaan Krakovassa.[1]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.