Voikkaan paperitehdas
From Wikipedia, the free encyclopedia
Voikkaan paperitehdas oli paperitehdas Kouvolan Voikkaalla, silloisessa Kuusankosken kaupungissa Pohjois-Kymenlaaksossa. Se oli toiminnassa lähes 110 vuoden ajan (1897–2006).
Monien vuosikymmenien ajan tehdas oli Kymmene-konsernin lippulaiva, mutta Yhtyneiden Paperitehtaiden ja Kymmenen vuonna 1996 tapahtuneen fuusion jälkeen tehtaaseen ei enää panostettu. Tehtaan lopullisesta alasajosta ilmoitettiin maaliskuussa 2006. Jo tätä ennen tehtaalta oli vähennetty lähes 500 työpaikkaa vuosikymmenen aikana. Tehdas tuotti pääasiassa aikakaus- ja sanomalehtipaperia.
Sellun valmistus tehtaalla lopetettiin jo 1964. Viimeisin hiomo, painehiomo (PGW), rakennettiin vuonna 1991. Uuden hiomon valmistumisen myötä tehtaan prosessijärjestelmiin jouduttiin tekemään huomattavia muutoksia. Suunnittelijana toimi muun muassa jyväskyläläinen insinööritoimisto Jyplan Oy. Uuden hiomon ohella tehtaalle oli suunnitteilla myös uusi paperikone (PK19), jonka suunnitelmat oli viety jo pitkälle. PK19 olisi sijainnut PK18:n hallin vieressä. Suunnitelmat uudesta paperikonelinjasta romutettiin lopullisesti vuonna 1996 Yhtyneiden paperitehtaiden sekä Kymmenen fuusion jälkeen ja Voikkaalle kaavailtu paperikonelinja päädyttiin lopulta sijoittamaan Raumalle.
Tehdas ajettiin alas lopullisesti syyskuun 2006 loppuun mennessä. Lopettaminen johti tehtaalla 670 henkilön irtisanomisiin.[1] Suurin osa tehtaan työntekijöistä kuului Paperiliiton Voikkaan osastoon n:o 36. Tehtaan viimeinen pääluottamusmies oli Kari Haaraoja.
Voikkaan paperitehtaan viimeiset paperitonnit tuotettiin juuri ennen juhannusta 2006. PK16 myytiin Filippiineille, PK11 ja PK18 Turkkiin ja PK17 romutettiin.
YLE teki tehtaasta TV-dokumentin Kone 17, joka kertoi paperitehtaan paperikone seitsemäntoista alasajosta. Dokumentin jatko-osa Voikkaa sai ensi-iltansa lokakuussa 2007 ja kertoo ajasta, jolloin toiminta pysähtyi ja ihmiset alkoivat etsiä uutta työtä.
Kymiyhtiön satavuotisjuhlavuonna 1972 Voikkaan tehtaan paperivarastossa järjestettiin Suomen kaikkien aikojen suurin lounastapahtuma. Siihen osallistui 7 200 kutsuvierasta. Tapahtuman suunnitteli ja organisoi yhtiön klubiravintola Koskelan johtaja Paula Lehtovirta.[2]
Paperikoneet
Voikkaan tehtaalla on toiminut kaikkiaan 11 paperikonetta. Parhaimmillaan 1960- ja 1970-luvuilla koneita oli yhtä aikaa käynnissä seitsemän. Kahden uusimman paperikoneen kapasiteetti oli yhteensä 410 000 tonnia vuodessa MFC- ja LWC-paperia. Tehtaalla ehdittiin valmistaa 108 vuoden aikana yhteensä 18,5 miljoonaa tonnia paperia, josta suurin osa oli sanomalehtipaperia. Paperikoneiden numerointia muutettiin 1960-luvun alussa PK11-koneen valmistumisen myötä, jotta Kymiyhtiön eri koneet eivät sekoittuisi keskenään.
| Kone | Valmistaja | Toiminnassa vuosina | Viiraosa | Viiraleveys | Puristinosa | Nopeus | Kapasiteetti | Muuta |
| Paperikone PKI | Banning & Setz | 1898–1906 | Tasoviira | 81" (2 057 mm) | ? | 50 m/min | ? | Tuhoutui tulipalossa vuonna 1906. Poistettu. |
| Paperikone PKII | Banning & Setz | 1899–1906 | Tasoviira | ? | ? | ? | ? | Tuhoutui tulipalossa vuonna 1906. Poistettu. |
| Paperikone PKIII / PK13 | Banning & Setz | 1901–1962 | Tasoviira | ? | ? | ? | ? | Poistettu. |
| Paperikone PKIV / PK14 | Banning & Setz | 1903–1979 | Tasoviira | ? | ? | ? | ? | Poistettu. |
| Paperikone PKV | Golzerner Maschinenfabrik | (1882) 1905–1906 | Tasoviira | 80" (2 032 mm) | ? | 50 m/min | ? | Entinen Kymintehtaan PK II, 1882–1905. Tuhoutui tulipalossa vuonna 1906. Poistettu. |
| Paperikone PK2 / PK12 | Voith | 1907–1978 | Tasoviira | 108" (2 743 mm) | ? | 120 m/min | Kiiltävät SC-laadut | Poistettu. |
| Paperikone PK5 / PK15 | Banning & Setz | 1907–1977 | Tasoviira | 113" (2 870 mm) | ? | 120 m/min | 7 900 t/a, Kiiltävät SC-laadut (Suurin paperikone Suomessa vuoteen 1921 saakka) | Poistettu. |
| Paperikone PK6 / PK16 | Walmsley & Co | 1935–2002 | Tasoviira | 5 330 mm | ? | 450 m/min (alkuper.) | 75 000 t/a, Erikoissanomalehtipaperi (alkuper. 40 000 t/a) | Myyty Filippiineille, Purku-urakoitsija Umacon Oy |
| Paperikone PK7 / PK17 | Walmsley & Co | 1936–2004 | Tasoviira | 5 330 mm | ? | 450 m/min (alkuper.) | 100 000 t/a, MFS-paperi (kirjapaperi) (alkuper. 40 000 t/a) | Romutettu kesällä 2007. |
| Paperikone PK11 | Valmet | 1961–2006 (Uusittu 1986, puretaan 2010) | Sym-former R (1985), modernisoitu tasoviira | 5 160 mm | Sym-press II (1989) | 1 250 m/min (alkuper. 800 m/min) | 150 000 t/a, mattapintainen, päällystetty MFC-paperi (alkuper. 80 000 t/a) | 33 kuivaussylinteriä. Purettu 2010–2011. Myyty Turkkiin voimapaperin valmistukseen. Päällystysyksikkö ja kalanterit eivät sisältyneet kauppaan. |
| Paperikone PK18 | Valmet | 1968–2006 (uusittu vuosina 1984 ja 1988, purettu vuonna 2010) | Sym-former R (1984), modernisoitu tasoviira | 7 270 mm | Sym-press II (1988) | 1 330 m/min | 250 000 t/a, Päällystetty LWC-paperi (Aiemmin SC-paperi) | 38 kuivaussylinteriä. Purettu 2010–2011. Myyty Turkkiin voimapaperin valmistukseen. Päällystysyksikkö ja kalanterit eivät sisältyneet kauppaan. |
Hiomot
- Voith-hiomo (1927–1991)
- Tampella-hiomo (SGW), 5 kpl Tampella hiomokonelinjaa (1972–2004), purettu vuonna 2009
- Painehiomo (PGW) (1991–2006), myyty Kanadan Miramichiin
Voimalaitos
Viimeiset jäljellä olevat kattilat (K13, K16 ja K17) purettiin lokakuun 2009 loppuun mennessä.
Kattilat:
- K13 (192x–2006) maakaasu, polttoaineteho 85 MW
- K16 (1953–2006) kivihiili, maakaasu, (öljy), polttoaineteho 70 MW
- K17 (1962–2006) kivihiili, puu, turve, maakaasu, (öljy), polttoaineteho 103 MW
Turbiinit: Kaksi turbiinia. Höyryturbiini on vuodelta 1956 ja sen tilavuus on lähes 26 000 kuutiota.
Vanhempi kattilahuone on arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema ja rakennettu 1930-luvulla, uudempi kattilalaitos on vuodelta 1959. Vanhempaa laitosta on rakentamisen jälkeen laajennettu monessa eri vaiheessa, joten alkuperäisestä, Lindqvistin suunnittelemasta ulkonäöstä on jäljellä vain kaksi julkisivua. Voimalaitoksen tiilinen piippu räjäytettiin kesäkuussa 2005. Kattilalaitoksen kolme rakennusta puretaan todennäköisesti vuonna 2010.[3]
Muita tehdasalueen tuotanto-osastoja
- Sampo-hiomakivitehdas
- Karbiditehdas
- Happitehdas
- Self-Copy itsejäljentävä paperi
- Finnish Peroxides (1970-), yhteisyritys (Laporte, Solvay, Kymi) nyk. Solvay, valmistaa vetyperoksidia
Päällystetty aikakauslehtipaperi (LWC)
- UPM Ultra
- UPM Ultra Silk
- UPM Cote
- UPM Cote Silk
Mattapäällystetty hiokepitoinen aikakauslehtipaperi (MFC) PK11
- UPM Satin
- Kym Tech
- Voc
- Saimatech
Superkalanteroitu SC-aikakauslehtipaperit (PK12 ja PK15)
- Kiiltävät laadut
Painopaperit (PK16 ja PK17)
- Kym Press
Noin 60 hehtaarin laajuisella tehdasalueella on yli 60 rakennusta. Vanhimmat säilyneet tuotantorakennukset ovat vuodelta 1896, jolloin tehdas perustettiin. Suurin osa vanhoista rakennuksista on punatiilisiä. Alueella on lisäksi lukuisia perinteiseen teollisuusyhdyskuntaan kuuluvia rakennuksia.
- Vanhempi paperitehdas (Gesellius–Lindgren–Saarinen, 1902). Tulipalo tuhosi suuren osan tehtaasta 1906, ja jäljelle jäi ainoastaan itäinen julkisivu pyöreine kulmatorneineen.
- Voikkaan selluloosatehdas (1901–1902) (puretaan vuosien 2010–2011 aikana)
- Voikkaan sulfiittispriitehdas (S. A. Lindqvist, 1919)
- Voikkaan vesivoimalaitos (B. Federley, 1922)
- Kuorimo (vanha osa rakennettu 1930–31, uusi osa 1961) (kumpikin puretaan todennäköisesti vuonna 2010)[3]
- Virkamiesklubi (S. A. Lindqvist, 1919)
- Ruiskumestarintalo (S. A. Lindqvist, 1918)
- Entinen pääkonttori (Mestarikerho) (1899)
- Työläiskasarmi Rauhala (1899) (purettu)
- Paloasema (Valter Thomé, 1913) (nykyisin Kuusankosken VPK:n asemapaikkana)
- Myllytien varren kerrostaloalue (B. Liljequist ja A. Helander, 1950-luvun alku)
- 1897 Tehdas perustetaan
- 1898 PKI käynnistyy
- 1899 PKII käynnistyy
- 1901 PKIII käynnistyy
- 1902 Sulfiittiselluloosatehdas käynnistyy
- 1903 PKIV käynnistyy
- 1905 PKV käynnistyy
- 1906 PKI, PKII ja PKV tuhoutuvat tulipalossa
- 1907 Uusia paperikoneita rakennetaan palaneiden tilalle
- 1921 Uusi voimalaitos
- 1927 Uusi Voith-hiomo
- 1935 Uusi paperikone PK6 (PK16)
- 1936 Uusi paperikone PK7 (PK 17)
- 1953 Höyryvoimalaitoksella K16 käynnistyy
- 1961 Uusi paperikone PK11
- 1962 PK13 suljetaan, höyryvoimalaitoksella K17 käynnistyy
- 1964 Sulfiittiselluloosan valmistus lopetetaan
- 1968 Uusi paperikone PK18
- 1977 PK15 suljetaan
- 1978 PK12 suljetaan
- 1979 PK14 suljetaan
- 2002 PK16 myytiin
- 2004 PK17 suljetaan
- 2006 Tehdas lopetetaan (PK11 ja PK18 suljetaan)
- 2007 PK17 puretaan
- 2010 PK11 ja PK18 myytiin
- Rudolf Elving 1897–1908
- Johan Honauer 1901–1908
- J. W. Barrit 1908–1913
- Bertel O. Heikel 1913–1916
- Viljo Durchman 1917–1949
- T. Z. Wiklund 1950–1962
- Olof Hixen 1963
- Magnus Wangel 1964–1972
- Anders Lund 1973–1985
- Pekka Holm, Pekka Suursalmi 1985–1986
- Pekka Holm 1986–1989
- Kari Kalliala 1990–1994
- Heikki Hassi 1995
- Pertti Asunmaa 1996–1998
- Juha Kääriäinen 1998
- Pertti Asunmaa 1998–2003
- Raimo Särkelä 2003–2006
- Aki Kohonen 2006–2007
Tehtaan tiloissa toimivat muun muassa energia- ja tietoliikennealan sekä teollisuuden palveluja tarjoava Empower, logistiikkayritys Kouvola Cargo Handling ja tavarankäsittely-yritys KCH, mutta kumpikin on jo muuttanut pois Voikkaalta. Alkuvuodesta 2008 kesään 2010 alueella toimi ABB:n generaattori- ja moottoritehdas.[4][5][1] Myös parikymmentä pienempää yritystä, kuten rautatiekalustoa huoltava Teräspyörä Oy, on saanut toimitilat entisistä tehtaan tiloista, ja ne työllistävät yhteensä noin 200 työntekijää[1]. Tehtaan tiloista kuitenkin kaksi kolmasosaa on vielä tyhjillään.[1]
Tehdasalueella toimi vuosina 1918–1960 Kuusankosken ja Voikkaan tehdasalueet yhdistänyt 5,5 km:n mittainen kapearaiteinen Kuusankosken–Voikan rautatie. Radasta on jäljellä suojeltu tallirakennus Voikkaan tehdasalueella sekä yksi moottoriveturi ja kaksi matkustajavaunua kunnostettuna ja käytössä Jokioisten museorautatiellä. Lisäksi säilyneenä ovat radalla liikennöineet kaksi umpitavaravaunua sekä kaivinkoneen kuljetusta varten oleva raskaskuljetuslavetti.
Tehdasalueelle rakennettiin myös leveäraiteinen Voikkaa–Haarankallio-rata vuonna 1902 Savon radalta, Harjun aseman pohjoispuolelta. Kuusanniemestä tuleva, vuonna 1964 valmistunut Kouvola–Kuusankoski-rata korvasi tämän yhteyden, joka purettiin lopulta vuonna 1981. Tehtaan vaihtotyöt hoidettiin Kymiyhtiön omilla vetureilla. Voikkaan rautatieaseman ratapiha on nykyään tehdasalueella toimivien yritysten, kuten Teräspyörä Oy:n, käytössä.
Voikkaalta oli lyhyen aikaa rautatieyhteys myös Korialle Voikkaan vanhan sillan yli kesäkuusta 1940 alkaen Koria–Voikkaa-rataa pitkin. Rauhan tultua tämän radan kiskot purettiin pois kuitenkin jo vuonna 1945 ja Kuusankosken taajaman länsireunaa halkova ratapenkka jäi kevyenliikenteen väyläksi.
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
