Västernorrlandin lääni
Ruotsin lääni From Wikipedia, the free encyclopedia
Ruotsin lääni From Wikipedia, the free encyclopedia
Västernorrlandin lääni[3] (joskus myös Länsi-Norlannin lääni, ruots. Västernorrlands län) on lääni Selkämeren länsirannalla Norlannissa. Läänin pääkaupunki Härnösand sijaitsee rannikolla suunnilleen läänin maantieteellisessä puolivälissä. Härnösandia suurempia kaupunkitaajamia ovat etelässä Sundsvall ja pohjoisessa Örnsköldsvik. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Västernorrlandin läänin vaalipiirin.
| Västernorrlandin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Medelpad, Ångermanland, Hälsingland ja Jämtland |
| Maakäräjäkunta | Västernorrlandin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Härnösand |
| Perustamisvuosi | 1762 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Bo Källstrand |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 21 551,67 km² |
| Väkiluku | 242 155 |
| – Väestötiheys | 11,2 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | Y |
| – Läänikoodi | 22 |
Lääniin kuuluu kokonaan Medelpadin maakunta ja suurin osa Ångermanlandin maakunnasta. Lisäksi siihen kuuluu pieniä osia Hälsinglandista (pieni osa Attmarin pitäjää) ja Jämtlandista (alue Överturingenin ympärillä). Ångermanlandiin kuuluvat Tåsjö, Bodum ja Fjällsjö eivät kuulu Västernorrlandin lääniin, vaan Jämtlandin lääniin ja siellä Strömsundin kuntaan. Ångermanlandiin kuuluvat lisäksi Västerbottenin läänissä sijaitsevat Nordmalingin ja Bjurholmin kunnat sekä suuri osa Uumajan kuntaan kuuluvasta Hörneforsin entisestä kunnasta.
Vuonna 2007 läänissä oli 509,24 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 2,3 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Medelpad ja Ångermanland kuuluivat 1300-luvulle asti Hälsinglandin maakuntaan ja niissä sovellettiin Hälsinglandin maakuntalakia. Ruotsin historiallisista pääalueista Norlanti mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1434. Västernorrland (Wester Norlanden) eli Länsi-Norlanti kattoi 1500-luvulla norlantilaiset maakunnat ja lapit (ruots. lappmark) Pohjanlahden ruotsalaisella länsipuolella. Sen vastakohta Östernorrland eli Itä-Norlanti tarkoitti Suomen Pohjanmaata.[6]
Vuoden 1634 hallitusmuodon myötä perustettiin ensimmäinen Västernorrlandin lääni. Sen jälkeen on vuosia 1646–1654 lukuun ottamatta ollut koko ajan olemassa samanniminen lääni, vaikka läänin alue onkin vaihdellut. Seuraavassa luodaan katsaus Västernorrlandin läänin alueen kehitykseen eri aikoina. Hudiksvallin ollessa pääkaupunkina lääniä kutsuuttiin myös Hudiksvallin lääniksi ja Gävlen ollessa pääkaupunkina Gävleborgin lääniksi.[7][8]
Vaakunaselitys: Jaetun kilven vasemmassa kentässä Ångermanlandin vaakuna, oikeassa kentässä Medelpadin vaakuna. (Ruotsiksi Kluven sköld: I, Ångermanlands vapen, fält II Medelpads vapen.)
Nykyinen lääninvaakuna vahvistettiin vuonna 1941. Sitä ennen lääninhallitus käytti vaakunasta erilaisia versioita, kuten molempia maakuntavaakunoita erillisissä kilvissä.
Vuonna 2010 Västernorrlandin läänissä sijaitsi 76 taajamaa.[9] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[10]
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[11][12] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,8 | 2,8 | |
| jalostus | 21,8 | 21,6 | |
| palvelut | 74,1 | 74,4 | |
| tuntematon | 1,3 | 1,3 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 109 663 | 110 591 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 99,2 | ||
Västernorrlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västernorrlandin läänin vaalipiiriin.[13] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 8 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[14] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[15]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 9 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[16] |
Valittuja edustajia[17] | ||
| Maltillinen kokoomus | 21,60 | 2 | |
| Keskustapuolue | 6,99 | 1 | |
| Liberaalit | 5,16 | 0 | |
| Kristillisdemokraatit | 4,37 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 43,97 | 5 | |
| Vasemmistopuolue | 6,03 | 1 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,47 | 0 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,54 | 0 | |
| Muut | 1,88 | 0 | |
| Yhteensä | 9 | ||
Västernorrlandin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Västernorrlandin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Västernorrlandin lääni on jaettu seuraaviin 4 vaalipiiriin:[18]
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[19] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 77 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[20] |
Valittuja edustajia[21] | ||
| Maltillinen kokoomus | 21,64 | 18 | |
| Keskustapuolue | 7,15 | 6 | |
| Liberaalit | 5,46 | 4 | |
| Kristillisdemokraatit | 3,70 | 3 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 40,38 | 32 | |
| Vasemmistopuolue | 5,64 | 5 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 4,38 | 3 | |
| Ruotsidemokraatit | 2,96 | 0 | |
| Muut | 8,69 | 6 | |
| Yhteensä | 77 | ||
Muiden puolueiden äänistä Sjukvårdspartiet - Västernorrland sai 7,48 %, mikä oikeutti 6 paikkaan maakäräjäkunnan valtuustossa. Muut puolueet saivat 1,21 % äänistä, mikä ei oikeuttanut paikkoihin maakäräjäkunnan valtuustossa.[22]
Västernorrlandin lääniin kuuluu nykyään seitsemän kuntaa:
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[23] |
|---|---|---|---|
| 2260 |  Ången kunta |
Ånge | 9 839 |
| 2262 |  Timrån kunta |
Timrå | 18 026 |
| 2280 |  Härnösandin kunta |
Härnösand | 24 541 |
| 2281 |  Sundsvallin kunta |
Sundsvall | 96 113 |
| 2282 |  Kramforsin kunta |
Kramfors | 18 742 |
| 2283 |  Sollefteån kunta |
Sollefteå | 19 964 |
| 2284 |  Örnsköldsvikin kunta |
Örnsköldsvik | 54 930 |
Vuoden 2011 lopussa 9,2 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 7,6 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[25]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 3 757 Suomessa syntynyttä,[26] mikä vastasi 1,5 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 3,2 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 4 985 Suomessa syntynyttä,[27] mikä vastasi 1,9 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 183 810 kruunua.[28]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[29]
Västernorrlandin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 242 155 asukasta,[30] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[30] | % |
|---|---|---|
| Medelpad | 123 800 | 51,1 |
| Ångermanland | 118 176 | 48,8 |
| Jämtland | 179 | 0,1 |
Medelpadin maakunta kuuluu lääniin kokonaan, mutta muut maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
