From Wikipedia, the free encyclopedia
Tiibetin kuningaskunta oli de facto itsenäinen valtio, joka oli olemassa virallisesti vuosina 1912–1951. Kiinan kansantasavalta miehitti Tiibetin lokakuussa 1950, mikä vahvistettiin "17. kohdan ohjelma Tiibetin rauhanomaisesta vapauttamisesta" -nimisellä sopimuksella puolisen vuotta myöhemmin johtaen maan annektointiin osaksi Kiinan kansantasavaltaa. Vuonna 1959 epäonnistuneen kansannousun jälkeen Tiibetin hallitsija ja hengellinen johtaja 14. dalai-lama pakeni tukijoineen Intian puolelle Dharamsalaan, jonne perustettiin kuningaskuntaa edustava Tiibetin pakolaishallitus. Vuonna 1965 Kiina vastaavasti perusti Tiibetin autonomisen alueen.
Tiibetin kuningaskunta བོད་ (Bod) |
|||
---|---|---|---|
1912–1951 |
|||
|
|||
Valtiomuoto | Buddhalainen teokraattinen vaalimonarkia | ||
osa | de facto itsenäinen valtio, johon Kiinan tasavalta ja Kiinan kansantasavalta tehnyt aluevaatimuksia | ||
Dalai Lama |
Thubten Gyatso (1912–1933) Tenzin Gyatso (1937–1951) |
||
Pääkaupunki | Lhasa | ||
Uskonnot | tiibetiläinen buddhalaisuus | ||
Historia | |||
– Perustettu | 1912 | ||
– Osaksi Kiinaa | 1951 | ||
Viralliset kielet | tiibet | ||
Valuutta |
Tiibetin skar Tiibetin srang Tiibetin tangka |
||
Kansallislaulu | Gyallu | ||
Edeltäjä(t) | Qing-dynastia | ||
Seuraaja(t) |
Tiibetin autonominen alue (osa Kiinan kansantasavaltaa) Tiibetin pakolaishallitus (maanpaossa Intiassa) |
Xinhai-vallankumouksen tapahduttua vuonna 1911 ja Qing-dynastian kaaduttua tiibetiläinen aseellinen kaarti hyökkäsi paikallista keisarillista varuskuntaa vastaan. Keisarikunnan viranomaiset pakotettiin allekirjoittamaan kolmen kohdan ohjelma, joka pakotti kiinalaisjoukot antautumaan ja karkotti ne pois Keski-Tiibetistä.
Kiinan väliaikainen presidentti Yuan Shikai lähetti 13. dalai-lamalle sähkeen, jossa palautti tälle tämän aiemmat arvonimet. Dalai-lama torjui nämä vastaten "aikovansa käyttää sekä väliaikaista että uskonnollista valtaa Tiibetissä"."[1] Dalai-lama oli paennut Tiibetistä Intiaan vuonna 1910 Kiinan keisarikunnan yritettyä sotilaallisesti ottaa alue suoraan hallintaansa.[2] Vuonna 1913 dalai-lama palasi Lhasaan ja antoi julistuksen ("Hänen Pyhyytensä Dalai Lama XIII:n julistus"), jossa ilmoitettiin, että Kiinan keisarin ja Tiibetin suhde "oli ollut lähinnä suojelijan ja papin välinen suhde eikä toisen osapuolen alistumiseen perustuva". "Me olemme pieni, uskonnollinen ja itsenäinen kansakunta", julistus totesi.[3][4]
Tammikuussa 1913 Agvan Dorzhiev ja kolme muuta tiibetiläisedustajaa[5] allekirjoittivat Urgassa Tiibetin ja Mongolian välisen sopimuksen, jolla nämä tunnustivat toisensa sekä vahvistivat itsenäisyytensä Kiinasta.
Brittidiplomaatti sir Charles Bell kirjoitti, että 13. dalai-lama oli sanonut hänelle, ettei tämä ollut valtuuttanut Agvan Dorzhievia solmimaan minkäänlaisia sopimuksia Tiibetin puolesta.[6][7] Koska asiakirjaa ei julkaistu, jotkut epäilivät koko sopimuksen olemassaoloa[8], mutta Mongolian tiedeakatemia julkaisi mongolialaisen sopimusosapuolen tekstin vuonna 1982.[5][9]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.