Tero Aittokallio
suomalainen soveltava matemaatikko (FT), tutkimusryhmän johtaja, systeemisen laskennallisen lääketieteen professori / From Wikipedia, the free encyclopedia
Tero Antero Aittokallio (11. kesäkuuta 1974 Naantali[1]) on suomalainen soveltava matemaatikko, joka työskentelee lääketieteellisen matematiikan tutkimusryhmän johtajana Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) sekä syövän systeemisen laskennallisen lääketieteen professorina (2019-) Oslon yliopistossa syöpägenetiikan laitoksella ja Oslon yliopistollisessa keskussairaalassa Norjassa.[1][2] Hän on Turun yliopiston biomatematiikan dosentti, joka työskenteli Turun yliopiston tilastotieteen ja sovelletun matematiikan professorina vuosina 2015-2020 sekä jälleen vierailevana professorina loppuvuodesta 2022 lähtien.[1][3][4]
Tero Aittokallio | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. kesäkuuta 1974 (ikä 50) Naantali |
Ammatti | systeemisen laskennallisen lääketieteen professori |
Koulutus ja ura | |
Tutkinnot | Turun yliopisto (M.Sc. 1997, Ph.D. 2001) |
Väitöstyön ohjaaja | Mats Gyllenberg |
Instituutti | Oslon yliopisto, Turun yliopisto, Helsingin yliopisto |
Palkinnot | paras matematiikan väitöskirja Suomessa (2001); Suomalainen Tiedeakatemia (jäsen 2023-); Highly Cited Researchers (Clarivate, 2023) |
Aiheesta muualla | |
Kotisivu | |
Infobox OK |
Aittokallio valmistui soveltavaksi matemaatikoksi Turun yliopistosta (FM 1997, FT 2001).[1] Hänen väitöskirjansa (2001) liittyi hengitysteiden toiminnan luonnehdintaan ja matemaattiseen mallintamiseen unihäiriöissä. Työ oli otsikoitu Characterization and modelling of the cardiorespiratory system in sleep-disordered breathing.[1][5] Tutkimus palkittiin vuoden 2001 parhaana matematiikan väitöskirjana Suomessa.[1]
Työurallaan Aittokallio toimi post-doc tutkijana Pasteur-instituutin systeemisen biologian laboratoriossa (2006-2007) tohtori Benno Schwikowskin kanssa, ja tutustui muun muassa biotieteellisiin analyysi- ja visualisointityökaluihin kuten Cytoscapeen.[6][7] Tämä ohjelmistoalusta oli ennestään tuttu Schwikowskille.[8] Vuonna 2007 tohtori Aittokallio sai Suomen Akatemian viiden vuoden tutkimusapurahan (2007-2012) ja aloitti itsenäisen tutkimustyön Turun biomatematiikan tutkimusryhmän johtajana. Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) ryhmänjohtajana Aittokallio aloitti vuonna 2011.[6]
Tutkimusryhmien johtajana Aittokallio on ohjannut monien tutkijoiden väitöskirjatöitä.[6]
Aittokallio valittiin Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi huhtikuussa 2023.[9] Hän nousi maailman viitatuimpien tutkijoiden joukkoon marraskuussa 2023 julkistetussa Clarivaten vuotuisessa katsauksessa. Vuonna 2023 listaus sisälsi yhteensä 7 125 tutkijaa maailmasta, joista 16:n päätoimipaikka listattiin sijaitsevan Suomessa. Aittokallion sijoitus tuli poikkitieteellisen tutkimuksen alalta.[10][11]