Säätyvaltiopäivät 1885 olivat sääntömääräiset Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät. Niiden kauaskantoisin saavutus oli hyväksytty esitys säätyjen esitysoikeudesta. Seuraavilla valtiopäivillä säätyjen edustajat saivat tehdä varsinaisia lakialoitteita "armollisten anomusten" lisäksi.[2]
| Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät 1885 | |
|---|---|
| Kesto | 14.1.1885–23.5.1885[1] |
| Aatelissääty | Samuel Werner von Troil, Ritarihuone |
| Pappissääty | Torsten Thure Renvall, tyttökoulun juhlasali (Bulevardi 8) |
| Porvarissääty | Anders Joachim Kurtén, Nylands Nationin juhlasali, Ylioppilastalon juhlasali |
| Talonpoikaissääty | Carl Johan Slotte, Saksalainen tyttökoulu |
| Keskeisiä päätöksiä | |
| valtiosääntö | säätyjen esitysoikeus |
Edustajat
Aatelissääty
Aatelissäädyn puhemies eli maamarsalkka oli Samuel Werner von Troil. Aatelissäädyn valtiopäiväedustajia olivat hän mukaan luettuna seuraavat henkilöt:[3]
Pappissääty
Alkuvuonna 1885 Porvoon piispaksi nimitettiin tuomiorovasti Carl Henrik Alopaeus, joka tuli säätyyn vasta 23. huhtikuuta. Siksi säädyn varapuhemieheksi oli määrätty Kuopion piispa Gustaf Johansson. Pappissäädyn edustajat valtiopäivillä olivat seuraavat:[4]
Piispat:
- Arkkipiispa Torsten Thure Renvall (säädyn puhemies), Porvoon piispa Carl Henrik Alopaeus, Kuopion piispa Gustaf Johansson.
Papiston edustajat:
- Turun arkkihiippakunnan papiston puolesta: Maarian kirkkoherra Frans Wilhelm Gustaf Hjelt, Sääksmäen kirkkoherra Gustaf Dahlberg, Ulvilan kirkkoherra Karl Emil Stenbäck, Lapuan kirkkoherra Anders Oskar Törnudd, vankilansaarnaaja Gustaf Robert Böök, Messukylän kirkkoherra Josef Grönberg, Alavuden kirkkoherra Johan Frans Sahlberg, Jurvan kirkkoherra Jakob Cederberg, Kaustisen kirkkoherra Gustaf Gideon Forsman, Ilmajoen kirkkoherra Elias Malakias Rosengren, Vaasan kirkkoherra Abel Nyholm ja Mouhijärven kirkkoherra Josua Johansson.
- Porvoon hiippakunnan papiston puolesta: Helsingin kirkkoherra Alexander Wilhelm Lyra, Jyväskylän kirkkoherra Nestor Järvinen, Hauhon kirkkoherra Johan August Lindelöf, Kerimäen kappalainen Anders Gustaf Westerlund, Saarijärven kappalainen Anton Lilius, Asikkalan kirkkoherra Erik Viktor Petterson, Sipoon kirkkoherra Fredrik Vilhelm Fredrikson, Lapveden kirkkoherra Gustaf Oskar Teodor Nordström, Uukuniemen kirkkoherra Alexander Gustaf Walle ja Pihtiputaan kirkkoherra Aleksanteri Gummerus.
- Kuopion hiippakunnan papiston valitsemat: Suonenjoen kirkkoherra Henrik Edvard Schroderus, lakitieteen professori Jaakko Forsman, vankilansaarnaaja Johan Viktor Calamnius, Piippolan kirkkoherra Josef Österbladh, Lapinlahden kirkkoherra Wilhelm Lindstedt ja Kontiolahden kirkkoherra Klas Erik Järnefelt.
- Yliopiston puolesta: lääketieteen professori Johan Wilhelm Runeberg ja yleisen historian professori Johan Richard Danielson (sairauden takia säätyyn vasta 6. helmikuuta).
- Turun hiippakunnan koulunopettajien valitsemina: professori Otto Donner ja yliopettaja Johan Gabriel Geitlin.
- Kuopion hiippakunnan koulunopettajien puolesta: kasvatusopin professori Johan Julius Frithiof Perander.
Piispat mukaan lukien oli säädyssä oli yhteensä 38 edustajaa, joista jo aiemmin valtiopäiväedustajina toimineita oli 24 ja uusia 14. Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen ei ollut enää vaalikelpoinen pappissäätyyn ja Torsten Thure Renvall siirtyi säädyn puhemieheksi.[5]
Porvarissääty
Porvarissäädyn puhemies oli Anders Joachim Kurtén ja sihteeri Anders Mauritz Hornborg. Säädyn jäsenet olivat puhemies mukaan luettuna seuraavat:[6]
Talonpoikaissääty
Talonpoikaissäädyssä valtiopäiville osallistuivat, puhemies Carl Johan Slotte mukaan luettuna, seuraavat edustajat, tulkkina Anton Almberg ja sihteerinä Johan Gustaf Sohlman:[7]
Lähteet
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
