vanha valtiopäivätalo Helsingissä From Wikipedia, the free encyclopedia
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
Ritarihuone (ruots. Riddarhuset) on Helsingin Kruununhaassa sijaitseva uusgoottilainen valtiopäivärakennus, joka on Suomen ritaristoa ja aatelia edustavan Riddarhusets Understödsstiftelse -säätiön käytössä. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti G. T. Chiewitz, ja se valmistui vuonna 1862 tontille, jonka ritari- ja aatelisääty oli ostanut vuonna 1857. Ritarihuoneella tarkoitetaan myös aatelistoa valtiosäätynä tai korporaationa.[1]
| Ritarihuone | |
|---|---|
 Ritarihuone |
|
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1862 |
| Suunnittelija | Theodor von Chiewitz |
| Runkorakenne | tiili |
 |
|
Ritarihuoneen ja Aleksanterinkadun välissä sijaitsee pieni Ritarihuoneenpuistikko.
Ritarihuone toimi vuosina 1863–1906 Suomen säätyvaltiopäivillä aatelissäädyn kokoontumispaikkana. Tilojen puutteen vuoksi siellä kokoontuivat vuosien 1863–1864 ja 1867 valtiopäivillä kaikki muutkin säädyt, 1872 porvaris- ja pappissäädyt ja pappissääty vielä vuosina 1877–1878.[2]
Ritarihuonetta pidetään Suomen tärkeimpänä uusgotiikkaa edustavana rakennuksena. Chiewitzin arkkitehtuurille ominaisesti talo rakennettiin tiilestä peittämättä julkisivuja rappauksella. Ikkunat on sijoitettu venetsialaisen ikkunajaon mukaisesti. Taloon ostettiin Saksasta muun muassa kymmenen kaakeliuunia, parkettilattia ja täysistuntosalin vaakunakilvet.[3] Rakennuksessa on myös pommisuoja sekä talonmiehen asunto.[4]
Nykyään Ritarihuoneessa toimii arkisto ja kirjasto, jotka ovat avoinna arkisin. Rakennuksen ylläpito- ja korjauskustannusten kattamiseksi rakennuksesta noin puolet on vuokrattuna ulkopuolisille lyhyt- ja pitkäaikaiseen käyttöön, ja merkittävin pysyvä vuokralainen on Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.[4]
 |
Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä Ritarihuone (instituutio). Lisätietoja saattaa olla artikkelin keskustelusivulla. Syy: Kaksi täysin eri asiaa |
Ritarihuoneen toimintaa säätelee ritarihuonejärjestys.[5] Ruotsin vuonna 1626 säädetty ritarihuonejärjestys oli voimassa myös Suomen suuriruhtinaskunnassa, kunnes se korvattiin vuonna 1869 omalla ritarihuonejärjestyksellä. Vaikka ritarihuone lakkasi olemasta osa Suomen lainsäädäntökoneistoa vuonna 1906, ritarihuonejärjestys jäi edelleen Suomen lainsäädäntöön, sillä se sääteli ritarihuoneen toimintaa myös muuten kuin valtiopäivien osalta. Säädyt hyväksyivät viimeisillä valtiopäivillä 1906 uuden ritarihuonejärjestyksen, jonka mukaan aatelisto kokoontuisi edelleen joka kolmas vuosi aateliskokoukseen, mutta keisari Nikolai II ei koskaan vahvistanut uutta ritarihuonejärjestystä eikä kutsunut Suomen aatelia koolle. Lopulta valtionhoitaja P. E. Svinhufvud vahvisti 12 vuotta aiemmin valtiopäivillä hyväksytyn ritarihuonejärjestyksen marraskuussa 1918. Vuoden 1918 ritarihuonejärjestys on edelleen voimassa, ja aateliskokoukset ovat kokoontuneet sen mukaisesti vuodesta 1919.[6]
