Suolahden keskustaajama

Suolahden keskustaajama on entinen taajama Äänekosken kaupungin Suolahdessa Keski-Suomen maakunnan keskivaiheilla. Suolahden keskustaajama sijaitsee Ala-Keiteleen lounaisosassa sijaitsevan Suolahden etelärannan ja Suojärven välissä.^{[2][3][4][5][6]} Suolahden keskustaajamasta on maanteitse 9 kilometriä Äänekosken keskustaan (luoteessa) ja runsas 40 kilometriä maakuntakeskus Jyväskylään (etelässä).^[5][3]

Suolahden keskustaajama
Suolahden keskustaajama
Koordinaatit: 62.5641°N, 25.8524°E
Valtio	Suomi
Maakunta	Keski-Suomi
Kunta	Äänekoski
Entinen kunta	Suolahti
Hallinto
– Asutustyyppi	taajama (2020- osa Äänekosken keskustaajamaa)
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	8,93 km²
Väkiluku (2019)	4 042
– Väestötiheys	452,6 as./km²
Tilastotiedot koskevat taajamaa ja niiden lähteenä on Tilastokeskus. Väkiluku ja maapinta-ala ovat ajankohdan 31.12.2021 mukaiset.[1]
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Tilastokeskuksen taajama-aluerajauksen mukaan vuoden 2019 lopussa Suolahden keskustaajaman pinta-ala oli 8,93 neliökilometriä ja väkiluku 4 042. Vuodesta 2020 lähtien Tilastokeskus on katsonut Suolahden keskustaajaman yhdistyneen rakentamisen tiivistymisen myötä osaksi Äänekosken keskustaajamaa, jonka pinta-ala kasvoi vuoden 2021 taajamatilastoissa 23,73 neliökilometriin (2019: 10,72 km²) ja väkiluku vastaavasti 12 899 asukkaaseen (2019: 8 477 as.).^[1] On huomattava, että tämä tilastollinen taajamarajaus voi poiketa Äänekosken kaupungin virallisesta kunnanosien rajauksesta.

Ensimmäiset kirjalliset viittaukset Suolahteen ovat olleet asiakirjoissa muodossa Solax Keijttele (1552), Solax bij (1559), Suo Lax (1752). Paikannimi on kuulunut alkujaan kuulunut Ala-Keiteleen lounaisosan lahdelle, jonka perukkaan Suojärvi laskee. Suomaasto antoi nimen lahdelle ja ympäröivä asutus sai myöhemmin nimensä lahden mukaan.^[2][3][5]

Suolahden keskustaajaman asutuksen pohjana oli vuodesta 1593 lähtien Laukaan pitäjään ja vuodesta 1906 lähtien Äänekosken kuntaan kuulunut Paadentaipaleen kylä. Siellä oli vuoden 1635 veroluettelon mukaan vain kaksi taloa. 1800-luvun lopulla taloja oli 20 ja asukkaita runsas sata.^[3] Asutus kehittyi erityisesti 1800-luvun lopulta lähtien teollisuustoiminnan - erityisesti metsäteollisuuden - ja rakentamisen seurauksena.^[2][3] Kasvu mahdollistui liikenneyhteyksien kehittymisen myötä. Keiteleelle ruopattiin höyrylaivaliikenteelle sopivaa väylästöä 1890-luvulla ja rautatieyhteys Suolahdesta Jyväskylään valmistui 1898.^[3] Rautatieaseman nimeksi valittiin Suolahti, joka nopeasti yleistyi koko alueen asutuksen nimenä. Keitelettä pitkin uitettu puutavara lastattiin Suolahdessa rautatievaunuihin.^[3] Vuonna 1898 perustettiin Suolahden ensimmäinen teollisuuslaitos (B. F. Johanssonin kaksiraaminen höyrysaha ja -mylly). Tätä seurasi useiden muiden teollisuuslaitosten sekä asutuksen rakentaminen. Myös Äänekoski hyötyi liikenneyhteyksien paranemisesta, koska vuodesta 1904 lähtien sieltä johti yksityisomisteinen henkilö- ja tavaraliikenteen kapearaiteinen rautatie Suolahteen.^[3]

Vuonna 1930 tehtiin anomus Äänekosken kunnan jakamisesta, jonka seurauksena vuonna 1932 muodostettiin Suolahden ja Äänekosken kauppalat sekä Äänekosken maalaiskunta. Suolahden asukasluku oli tällöin noussut 3 103:een. Omaksi seurakunnakseen Suolahti erosi vuonna 1947 Äänekoskesta. Kaupungiksi Suolahti tuli vuonna 1977.^[3] Äänekoskeen se liittyi vuonna 2007.

Lähteet

1. Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 (valitaan väkiluku 31.12. (2021) ja taajamaksi Äänekosken kt.) Tilastokeskuksen PxWeb-tietokannat. Tilastokeskus. Viitattu 10.6.2023.^{[vanhentunut linkki]}
2. Eeva Maria Närhi (EMN): Suolahti (s.428) Suomalainen paikannimikirja. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 11.6.2023.
3. Kalevi Rikkinen (toim.) ja Hannes Sihvo (toim.), Finlandia: Otavan iso maammekirja, Otava, 1985 (ISBN 951-1-08345-7, viitattu 11. kesäkuuta 2023), Suolahti (kirj. Ari Öysti) , s. 117-122 (Osa 5: Keski-Suomi, Etelä-Savo)
4. Suolahti (myös MML:n Nimistön tietokortti: Suolahti) Asutusnimihakemisto. Kotimaisten kielten keskus, kotus.fi. Viitattu 11.6.2023.
5. Suolahden kk. Kansalaisen karttapaikka, asiointi.maanmittauslaitos.fi. Viitattu 11.6.2023.
6. Keitele (yhd.) Järviwiki. Viitattu 11.6.2023.

Suomen entisten kuntien (ml. nykyisten kuntien aiemmat) hallinnolliset keskukset

Etelä-Karjala: Akonpohja (Saari) • Joutsenon kirkonkylä • Lauritsala • Miettilä (Rautjärvi vuoteen 1972) • Niukkala (Uukuniemi) • Nuijamaa • Vainikkala (Lappee) • Ylämaan kirkonkylä Etelä-Pohjanmaa: Alahärmän kirkonkylä • Jalasjärven kirkonkylä • Jurvan kirkonkylä • Kortesjärven kirkonkylä • Keskikylä (Lehtimäki) • Nurmon kirkonkylä • Peräseinäjoen kirkonkylä • Törnävä (Seinäjoen mlk) • Töysän kirkonkylä • Ylihärmän kirkonkylä • Ylistaron kirkonkylä Etelä-Savo: Anttolankylä • Haukivuoren asemanseutu • Jäppilän kirkonkylä • Kerimäen kirkonkylä • Naarajärvi (Pieksämäen mlk/Pieksänmaa) • Punkasalmi (Punkaharju) • Rantakylä (Mikkelin mlk) • Ristiinan kirkonkylä • Savonrannan kirkonkylä • Suomenniemen kirkonkylä • Virtasalmen kirkonkylä Kainuu: Teppana (Kajaanin mlk) • Vuolijoen kirkonkylä Kanta-Häme: Hattelmala* (Vanaja) • Hauhon kirkonkylä • Hätilä (Hämeenlinnan mlk) • Iittala (Kalvola) • Kojo (Koijärvi) • Lammin kirkonkylä • Rengon kirkonkylä • Suotaala (Tyrväntö) • Syrjäntaka (Tuulos) Keski-Pohjanmaa: Kirkonmäki (Kaarlela) • Knivsund (Öja) • Kälviän kirkonseutu • Lohtajan kirkonkylä • Ullavan kirkonkylä Keski-Suomi: Asemakylä (Pihlajavesi) • Halli (Kuorevesi) • Honkola (Äänekosken mlk) • Jämsänkosken keskustaajama • Konginkangas • Korpilahden kirkonkylä • Koskenpää • Leivonmäen kirkonkylä • Pylkönmäen kirkonkylä • Sumiaisten kirkonkylä • Suolahden keskustaajama • Säynätsalo • Vaajakoski* (Jyväskylän mlk) Kymenlaakso: Anjala • Elimäen kirkonkylä • Haapasaari • Helilä (Karhula ja Kymi) • Jaalan kirkonkylä • Keltakangas (Sippola vuodesta 1966/Anjalankoski) • Kuusaa (Kuusankoski) • Sippola • Summa* (Vehkalahti) • Valkealan kirkonkylä Lappi: Isokylä* (Kemijärven mlk) • Karunki • Kiviranta (Alatornio) • Saarenkylä* (Rovaniemen mlk) • Turtola Pirkanmaa: Eräjärvi • Huittula (Sääksmäki) • Karkku • Kiikka • Kiikoisten kirkonkylä • Kurun kirkonkylä • Kämmenniemi (Teisko) • Luopioisten kirkonkylä • Länkipohja (Längelmäki) • Messukylä • Pehula (Keikyä/Äetsä) • Pohja (Kuhmalahti) • Pohjakylä (Suodenniemi) • Sahalahden kirkonkylä • Siuro (Suoniemi) • Sorila (Aitolahti) • Tottijärvi • Uotsola (Mouhijärvi) • Viialan kirkonkylä • Viljakkalan kirkonkylä • Vilppulan asemanseutu Pohjanmaa: Alaveteli • Bergö • Björköby • Jepuan asemanseutu • Koivulahti • Lapväärtti • Lillby (Purmo) • Maksamaan kirkonkylä • Munsala • Oravaisten kirkonkylä • Petolahti • Pirttikylä • Raippaluoto • Siipyy • Teerijärvi • Tiukka • Vähänkyrön kirkonkylä • Ylimarkku • Ähtävä Pohjois-Karjala: Enon kirkonkylä • Hammaslahti (Pyhäselkä) • Kesälahden kirkonkylä • Kiihtelysvaaran kirkonkylä • Kuusjärvi • Pankakoski* (Pielisjärvi) • Porokylä (Nurmeksen mlk) • Tuupovaaran kirkonkylä • Uusikylä (Värtsilä) • Valtimon kirkonkylä Pohjois-Pohjanmaa: Asemakylä (Kuivaniemi) • Haukiputaan kirkonkylä • Himangan kirkonkylä • Kestilän kirkonkylä • Kiimingin kirkonkylä • Meijerinkylä (Temmes) • Oulunsalon kirkonkylä • Paavola • Pattijoen kirkonkylä • Piippolan kirkonkylä • Rantsilan kirkonkylä • Rautio • Revonlahti • Salonkylä (Saloinen) • Siikajoenkylä • Säräisniemi • Vihannin kirkonkylä • Yli-Iin kirkonseutu • Ylikiimingin kirkonkylä Pohjois-Savo: Juankosken kirkonseutu • Kangaslammin kirkonkylä • Karttulan kirkonkylä • Maaningan kirkonkylä • Muuruveden kirkonkylä • Melalahti (Riistavesi) • Nilsiän keskustaajama • Säyneinen • Varpaisjärven kirkonkylä • Vehmersalmen kirkonkylä Päijät-Häme: Artjärven kirkonkylä • Heinolan kirkonkylä (Heinolan mlk) • Hämeenkoski • Nastolan kirkonkylä Satakunta: Ahlainen • Eurakoski (Kiukainen) • Hinnerjoki • Honkajoen kirkonkylä • Kangas (Kullaa) • Kauvatsa • Kepola (Köyliö) • Kodisjoen kirkonkylä • Koskenkylä (Honkilahti) • Lapin kirkonkylä • Lavian kirkonkylä • Luvian kirkonkylä • Noormarkun kirkonkylä • Pihlava (Porin mlk) • Uotila* (Rauman mlk) • Vampulan kirkonkylä Uusimaa: Bromarv • Etelä-Haaga (Haagan kauppala) • Gammelbacka* (Porvoon mlk) • Hyvinkäänkylä (Hyvinkään mlk) • Karjaan keskustaajama • Karjalohjan kirkonkylä • Kulosaari • Liljendalin kirkonkylä • Malmi (Helsingin mlk vuoteen 1945) • Munkkiniemi (Huopalahti) • Nummen kirkonkylä (Nummi/Nummi-Pusula) • Patola (Oulunkylä) • Pernajan kirkonkylä • Pohjankuru • Pusula • Ruotsinpyhtään kirkonkylä • Sammatin kirkonkylä • Tenhola • Vihdin kirkonkylä • Virkkala* (Lohjan kunta) • Österby* (Tammisaaren mlk) Varsinais-Suomi: Alastaron kirkonkylä • Askaisten kirkonkylä • Halikon kirkonkylä • Hiittinen • Hirvikoski (Loimaan kunta) • Houtskarin kirkonkylä • Inkere (Pertteli) • Jakkula (Somerniemi) • Jäkärlä (Maaria) • Kaivola (Pertteli) • Kakskerta • Kalanti • Karppinen (Karjala) • Kiikalan kirkonkylä • Kitula (Suomusjärvi) • Kokkila (Angelniemi) • Korppoon kirkonkylä • Kuusisto • Kuusjoen kirkonkylä • Lammala (Västanfjärd) • Lemun kirkonkylä • Lokalahti • Mellilän asemanseutu • Merimaskun kirkonkylä • Metsämaa • Mietoisten kirkonkylä • Muurlan kirkonkylä • Nauvon kirkonkylä • Norrby (Iniö) • Paattinen • Palva (Velkua) • Perniön kirkonkylä • Piikkiön kirkonkylä • Pyhämaa • Rantola (Karuna) • Rymättylän kirkonkylä • Särkisalon kirkonkylä • Taalintehdas (Dragsfjärd) • Tarvasjoen kirkonkylä • Toija (Kisko) • Vahdon kirkonkylä • Yläneen kirkonkylä Luovutetut alueet: Kirkkoranta (Muolaa) • Kyyrölä • Parkkina (Petsamo) • Pölläkkälä (Äyräpää) • Salmi • Soanlahti • Suurkylä (Suursaari) • Säkkijärvi • Tenkalahti (Käkisalmen mlk) • Virkkilä (Vuoksela) Tähdellä (*) merkityt ovat olleet kuntien suurimpia asutuskeskuksia sellaisissa tapauksissa, että kunnantalo on sijainnut viereisessä kaupungissa tai kauppalassa.

Katso myös: Luettelo Suomen taajamista • Luettelo Suomen kunnista