lintulaji From Wikipedia, the free encyclopedia
Silkkikerttunen (Cettia cetti) on silkkikerttusten heimoon kuuluva pieni varpuslintu. Laji on nimetty italialaisen eläintieteilijän Francesco Cettin kunniaksi.
Silkkikerttunen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Luokka: | Linnut Aves |
Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
Heimo: | Silkkikerttuset Scotocercidae |
Suku: | Silkkikerttuset Cettia |
Laji: | cetti |
Kaksiosainen nimi | |
Alalajit | |
|
|
Katso myös | |
Linnun pituus on noin 13,5 cm, siipien kärkiväli 15–19 cm ja paino 10–16 g. Koiras on selkeästi naarasta kookkaampi ja on keskimäärin noin 3 g painavampi. Höyhenpuvultaan ja kooltaan muistuttaa rytikerttusta mutta siivet ovat lyhyemmät ja pyrstö pitempi ja pyöreäkärkinen sekä nokka hieman hennompi. Pyrstö sojottaa usein pystyssä. Sukupuolet ovat samanvärisiä. Nuori lintu on maastossa mahdoton erottaa vanhasta. Koiraan laulu on hyvin voimakasta.[2]
Vanhin eurooppalainen rengastettu silkkikerttunen on ollut 7 vuotta 7 kuukautta vanha espanjalainen lintu.[3]
Vanhoilla silkkikerttusilla on täydellinen sulkasato kesällä pesinnän jälkeen.[4]
Silkkikerttunen esiintyy Etelä-Euroopassa Ranskasta Välimerenmaihin, Luoteis-Afrikassa, Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa Kazakstaniin, Turkmeniaan ja Afganistaniin. Laji on laajentanut elinaluettaan ja pesii jo paikoin Englannissa. Esiintymisalueen länsiosissa se on paikkalintu, itäiset linnut muuttavat talvehtimaan Luoteis-Intiaan ja Pakistaniin.[2] Euroopassa elää 1,2–3,3 miljoonaa yksilöä ja lajin kanta on elinvoimainen.[1] Sitä ei ole tavattu Suomessa.[5]
Koiraalla saattaa olla 2 naarasta. Ruohonkorsista ja lehdistä rakennettu pesä on matalalla pensaassa tai kasvillisuuden varassa, joskus risukasassa tms. Vain naaras rakentaa pesää. Naaras munii tavallisesti 4 tai 5 munaa, joita se hautoo noin 16 päivää (13–17 päivää). Naaras myös ruokkii poikasia enimmäkseen yksin. Poikaset lähtevät pesästä 14–16 päivän ikäisinä ja molemmat emot huolehtivat niistä vielä pari viikkoa, naaraan hoitaessa ruokinnan. Sukukypsä 1-vuotiaana.[2]
Silkkikerttunen syö hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, joita se etsii enimmäkseen maasta ja kasvillisuudesta.[2]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.