Salpausselän hyppyrimäet
mäkihyppystadion Lahdessa From Wikipedia, the free encyclopedia
Salpausselän hyppyrimäet on kolmen hyppyrimäen muodostama mäkihyppystadion Lahdessa, Lahden urheilukeskuksessa.
| Salpausselän hyppyrimäet | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | |
| Paikkakunta |
 Lahti, Suomi |
| Katsomopaikat | 80 000 |
| Koordinaatit | |
| Avattu | 1922 |
| Remontoitu | 1925, 1931, 1937, 1938, 1948, 1957, 1964, 1967, 1970–1977, 1987, 1991, 1997, 1999, 2013, 2015 |
| Muut mäet |
Karpalon hyppyrimäet K38, K25, K15, K8, K6 |
| Seura | Lahden Hiihtoseura |
| Lahden suurmäki ”Betoni”[1] | |
 |
|
| K-piste | 116 metriä |
| Mäkikoko | 130 metriä |
| Mäkiennätys |
138,0 metriä Johann André Forfang(4.3.2017) |
| Naisten mäkiennätys |
131,5 metriä Nika Križnar(1.3.2024) |
| Kesämäkiennätys |
130,0 metriä Andreas Widhölzl(6.9.2002) |
| Avattu | 1972 |
| Remontoitu | 1987, 1997, 2015 |
| Muovitus | Kyllä |
| Tornin korkeus | 80 metriä[2] |
| Vauhtimäen pituus | 89,9 metriä |
| Vauhtimäen kulma | 38,6° |
| Keulan pituus | 6,45 metriä |
| Keulan korkeus | 3,41 metriä |
| Keulan kulma | 10,5° |
| Alastulorinteen kulma | 34,7° |
| Lahden normaalimäki | |
| K-piste | 90 metriä |
| Mäkikoko | 100 metriä |
| Mäkiennätys |
103,5 metriä Kamil Stoch(24.2.2017) |
| Naisten mäkiennätys |
99,5 metriä Sara Takanashi Maren Lundby(19.2.2016, 24.2.2017) |
| Kesämäkiennätys |
101,5 metriä Niko Kytösaho (2.8.2014) |
| Naisten kesämäkiennätys |
95,5 metriä Jenny Rautionaho (10.9.2022)[3] |
| Avattu | 1976 |
| Remontoitu | 1987, 1999, 2013, 2015 |
| Muovitus | Kyllä |
| Vauhtimäen pituus | 83,25 metriä |
| Vauhtimäen kulma | 37,5° |
| Keulan pituus | 6,1 metriä |
| Keulan korkeus | 2,8 metriä |
| Keulan kulma | 10,8° |
| Alastulorinteen kulma | 33° |
| Lahden keskimäki | |
| K-piste | 64 metriä |
| Mäkikoko | 70 metriä |
| Mäkiennätys |
72,5 metriä Jarkko Määttä (1.3.2008) |
| Naisten mäkiennätys |
67,5 metriä Emilia Vidgren Julia Äikiä (15.1.2022, 16.1.2022) |
| Kesämäkiennätys |
73,0 metriä Jere Kukkonen (7.8.2022)[4] |
| Naisten kesämäkiennätys |
70,5 metriä Sofia Mattila (6.6.2021)[5] |
| Avattu | 1977 |
| Remontoitu | 1987, 2015 |
| Muovitus | Kyllä |
| Vauhtimäen pituus | 61 metriä |
| Vauhtimäen kulma | 37° |
| Keulan pituus | 5,5 metriä |
| Keulan korkeus | 2,1 metriä |
| Keulan kulma | 10,5° |
| Alastulorinteen kulma | 34° |
| Vanha Salpausselkä | |
|---|---|
 Kuva otettu ennen 9. maaliskuuta 1958. |
|
| Sijainti | |
| Paikkakunta |
Lahti, Suomi |
| Avattu | 1922 |
| Remontoitu | 1925, 1931, 1937, 1957, 1964, 1971 |
| Purettu | 1976 |
| Rakenne | |
| K-piste | 73 metriä |
| Mäkikoko | 84 metriä |
| Mäkiennätys |
83,5 metriä Hans Schmid(4.3.1973) |
| Muovitus | Ei |
| Tornin korkeus | 37,5 metriä |
| Vauhtimäen pituus | 79,5 metriä |
| Vauhtimäen kulma | 36,4° |
| Keulan pituus | 5 metriä |
| Keulan kulma | 8° |
| Alastulorinteen kulma | 36° |
Hyppyrimäkien kriittiset pisteet ovat nykyään K116 metriä HS130 metriä, K90 metriä HS100 metriä ja K64 metriä HS70 metriä. Lisäksi Lahden urheilukeskuksen alueella sijaitsevat Karpalon hyppyrimäet, joiden kriittiset pisteet ovat K38 metriä, K25 metriä, K15 metriä, K8 metriä ja K6 metriä.
Suurmäen tornissa on kesäisin yleisölle avoin näköalapaikka[6] ja alastulorinteen notkossa toimii kesäisin Lahden maauimala. Lahden Salpausselkä sijaitsee uloimmalla kolmesta geologisesta salpausselkämuodostelmasta.
Vuonna 1922 ensimmäisiä Salpausselän kisoja varten rakennettiin K40-hyppyrimäki hyödyntäen mäenrinteen viereistä suppaa [7][8]. Siitä hyppyrimäestä hypättiin vuoden 1926 MM-kilpailut. Hyppyrimäkeä suurennettiin vuonna 1931 mahdollistamaan 50 metrin hypyt.
Seuraavia vuoden 1938 MM-kilpailuita varten rakennettiin uusi K62,5-hyppyrimäki, katsomo suurennettiin ja mäkihyppykilpailua seurasi 60 000 katsojaa. Seuraava remontti oli vuonna 1957 vuoden 1958 MM-kilpailuita varten.
Vuonna 1964 Salpausselän kisojen yhteydessä järjestettiin ensimmäinen mäkihypyn joukkuekilpailu, jonka voitti Itä-Saksan joukkue. Samana vuonna rakennettiin uusi K73-suurmäki, jota remontoitiin vielä vuonna 1971. Tämä puinen Vanha Salpausselkä -hyppyrimäki purettiin vuonna 1976.
Vuonna 1970 alkoi kokonaan uuden kolmen hyppyrimäen muodostaman mäkihyppystadionin rakentaminen nykyiselle paikalleen. Ensimmäisenä niistä rakennettiin korkein, Lahden suurmäki, korvaamaan entistä hiihtostadionille ulottunutta puista suurmäkeä. Betoninen suurmäki valmistui vuonna 1972. Se sai Vuoden betonirakenteen palkinnon 1971. Suurmäen suunnittelivat arkkitehdit Sulo Järvinen ja Erik Liljeblad,[9] sekä DI Pertti Piirta.[10] Keskimmäinen, Lahden normaalimäki, rakennettiin vuonna 1976 ja keskimäki rakennettiin vuonna 1977.
Uuden mäkihyppystadionin avajaisia vietettiin vuonna 1977 ja seuraavana vuonna järjestettiin MM-kilpailut. MM-kilpailuissa K-pisteet sijaitsivat 113 metrissä ja 88 metrissä. Mäkihypyn maailmancupin alusta alkaen Salpausselällä on hypätty vuosittain maailmancupin osakilpailuita, poikkeuksena MM-kilpailu vuodet. Vuonna 1987 hyppyrimäet remontoitiin vuoden 1989 MM-kilpailuita varten K114 ja K90 kokoisiksi ja keskimäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus. Vuoden 2001 MM-kilpailuita silmälläpitäen vuonna 1997 suurmäen alastulorinteeseen asennettiin muovitus ja K-piste siirrettiin 116 metriin ja vuonna 1999 myös normaalimäkeä remontoitiin.
Vuoden 2017 MM-kilpailuita varten suur- ja normaalimäki remontoitiin nykyajan vaatimuksien tasolle. Keskimmäisen hyppyrimäen, eli normaalimäen, saneeraus alkoi keväällä 2013 ja ensimmäiset hypyt hypättiin 4. joulukuuta 2013.[11] Saneerauksen yhteydessä muun muassa rakennettiin nykyvaatimuksien mukaisesti torniin hissi ja hyppääjälämpiö, sekä loivennettiin vauhtimäkeä ja alastulorinnettä, jonka seurauksena HS-piste siirtyi 97 metristä 100 metriin.[12] Suurmäen saneeraus alkoi toukokuussa 2015 ja se valmistui joulukuussa 2015, myös tuomaritorni uusittiin saneerauksen yhteydessä.[13] Saneerauksien yhteydessä rakennettiin myös jäädytettävät jäälatu-urat ja uusittiin alastulorinteiden muovitukset.[12][13] Lahdessa järjestettiin vuonna 2019 hiihdon nuorten MM-kilpailut ja 2022 Euroopan nuorten talviolympiafestivaalit, joiden mäkihyppykilpailut järjestettiin normaalimäessä.
Arvokilpailuvoittajat
Mäkihypyn maailmanmestaruuden vuonna 1926 voitti norjalainen Jacob Tullin Thams, vuonna 1938 norjalainen Asbjørn Ruud ja vuonna 1958 suomalainen Juhani Kärkinen.
MM-kilpailuissa 1978 suurmäen maailmanmestaruuden voitti suomalainen Tapio Räisänen ja normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itäsaksalainen Matthias Buse.
MM-kilpailuissa 1989 suurmäen maailmanmestaruuden voitti suomalainen Jari Puikkonen, suurmäen joukkuekilpailun voitti Suomi joukkueella Ari-Pekka Nikkola, Jari Puikkonen, Matti Nykänen ja Risto Laakkonen ja normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itäsaksalainen Jens Weißflog.
MM-kilpailuissa 2001 suurmäen maailmanmestaruuden voitti saksalainen Martin Schmitt, suurmäen joukkuekilpailun voitti Saksa joukkueella Sven Hannawald, Michael Uhrmann, Alexander Herr ja Martin Schmitt, normaalimäen maailmanmestaruuden voitti puolalainen Adam Małysz ja normaalimäen joukkuekilpailun voitti Itävalta joukkueella Wolfgang Loitzl, Andreas Goldberger, Stefan Horngacher ja Martin Höllwarth.
MM-kilpailuissa 2017 suurmäen maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Stefan Kraft, suurmäen joukkuekilpailun voitti Puola joukkueella Piotr Żyła, Dawid Kubacki, Maciej Kot ja Kamil Stoch, miesten normaalimäen maailmanmestaruuden voitti itävaltalainen Stefan Kraft, naisten normaalimäen maailmanmestaruuden voitti saksalainen Carina Vogt ja normaalimäen sekajoukkuekilpailun voitti Saksa joukkueella Carina Vogt, Markus Eisenbichler, Svenja Würth ja Andreas Wellinger.
Nuorten MM-kilpailuissa 2019 miesten kilpailun voitti norjalainen Thomas Aasen Markeng, naisten kilpailun voitti venäläinen Anna Špineva, miesten joukkuemäen voitti Saksa joukkueella Luca Roth, Kilian Märkl, Philipp Raimund ja Constantin Schmid, naisten joukkuemäen voitti Venäjä joukkueella Marija Jakovleva, Aleksandra Barantseva, Anna Špineva ja Lidija Jakovleva ja sekajoukkuemäen voitti Venäjä joukkueella Anna Špineva, Mihail Purtov, Lidija Jakovleva ja Maksim Sergejev.
Euroopan nuorten talviolympiafestivaaleissa 2022 miesten kilpailun voitti itävaltalainen Jonas Schuster ja naisten kilpailun voitti slovenialainen Nika Prevc.
Miehet
Virallisen mäkiennätyksen 138,0 metriä on hypännyt Johann André Forfang Lahden MM-kilpailuissa 2017.[14]
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 4.3.1973 | Hans Schmid |
83,5 m | Salpausselän kisat | Puisen suurmäen mäkiennätys |
| 3.3.1973 | Walter Steiner |
114,0 m | ||
| 6.3.1976 |  Alfred Grosche |
|||
| Reinhold Bachler |
115,0 m | |||
| 26.2.1978 | Alois Lipburger |
112,5 m | MM-kilpailut 1978 | |
 Falko Weißpflog |
114,5 m | |||
| 9.3.1980 |  Steve Collins |
124,0 m | Maailmancup | K113-mäen mäkiennätys |
| 1.3.1992 | Toni Nieminen |
125,0 m | Maailmancup | |
| 2.3.1996 | Adam Małysz |
125,5 m | Maailmancup | |
| Primož Peterka |
127,0 m | K114-mäen mäkiennätys | ||
| 3.3.1996 | Masahiko Harada | |||
| 7.3.1998 | Primož Peterka |
129,0 m | Maailmancup | |
| 17.2.2001 | Adam Małysz |
130,5 m | MM-kilpailut 2001 | |
| 19.2.2001 | Martin Schmitt |
131,0 m | ||
| 24.2.2001 | Ville Kantee |
132,0 m | ||
| 1.3.2002 | Ronny Ackermann |
133,0 m | Yhdistetyn maailmancup | Epävirallinen |
| 15.3.2003 | Adam Małysz |
132,0 m | Maailmancup | |
| 5.2.2005 | Tami Kiuru |
133,5 m | SM-kilpailut 2005 | Epävirallinen |
| 4.3.2005 | Adam Małysz |
132,0 m | Maailmancup | |
| 6.3.2005 | Stephan Hocke |
134,0 m | Epävirallinen | |
| 4.3.2006 | Andreas Widhölzl |
132,0 m | Maailmancup | |
| 135,5 m | ||||
| 29.2.2008 | Eric Frenzel |
135,5 m | Yhdistetyn maailmancup | Epävirallinen |
| 4.3.2017 | Johann André Forfang |
138,0 m | MM-kilpailut 2017 | [14][15] |
Naiset
Naisten virallisen mäkiennätyksen 131,5 metriä on hypännyt Nika Križnar mäkihypyn maailmancupissa vuonna 2024.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 16.1.2022 | Jenny Rautionaho |
103,5 m | SM-kilpailut 2022 | [16] |
| 115,5 m | ||||
| 17.3.2023 | Ringo Miyajima |
119,0 m | Continental Cup | |
| Katarina Pirnovar |
||||
| Ringo Miyajima |
121,0 m | |||
| 23.3.2023 | Ema Klinec |
126,5 m | Maailmancup | |
| 24.3.2023 | Sofia Mattila |
78,5 m | ||
| Julia Kykkänen |
104,5 m | |||
| Maja Vtič |
106,0 m | |||
| Eirin Maria Kvandal |
120,0 m | |||
| Katharina Althaus |
123,0 m | |||
| Anna Odine Strøm |
123,5 m | |||
| 29.2.2024 | Eirin Maria Kvandal |
125,5 m | Maailmancup | |
| 1.3.2024 | Nika Križnar |
127,0 m | ||
| Eva Pinkelnig |
128,5 m | |||
| Nika Križnar |
131,5 m |
Virallisen kesämäkiennätyksen 130,0 metriä on hypännyt Andreas Widhölzl, epävirallisen kesämäkiennätyksen 131,0 metriä on hypännyt Antti Aalto.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 5.9.2002 | Jani Moisander |
86,0 m | Kesä-GP | |
| Lauri Hakola |
90,0 m | |||
| Pasi Ahonen |
92,0 m | |||
| Lassi Huuskonen |
100,0 m | |||
| Jussi Hautamäki |
||||
| Tami Kiuru |
106,0 m | |||
| Arttu Lappi |
112,5 m | |||
| Sigurd Pettersen |
115,5 m | |||
| Simon Ammann |
119,0 m | |||
| Bjørn Einar Romøren |
||||
| Martin Koch |
120,5 m | |||
| Janne Ahonen |
123,0 m | |||
| Andreas Widhölzl |
126,5 m | |||
| 6.9.2002 | 130,0 m | |||
| 16.9.2007 | Janne Ahonen |
133,0 m | Kesä SM-kilpailut 2007 | Kaatunut |
| 8.9.2013 | Jarkko Määttä |
130,5 m | Nuorten kesä SM-kilpailut 2013 | Epävirallinen[17] |
| 7.10.2018 | Antti Aalto |
131,0 m | Kesä SM-kilpailut 2018 | Epävirallinen[18] |
Miehet
Virallisen mäkiennätyksen 103,5 metriä on hypännyt Kamil Stoch.[19]
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 25.2.1977 | Matthias Buse |
85,5 m | Salpausselän kisat | Epävirallinen |
| 26.2.1977 | Walter Steiner |
85,0 m | ||
| 29.1.1978 | Rauno Miettinen |
85,5 m | SM-kilpailut 1978 | |
| 18.2.1978 | Matthias Buse |
86,0 m | MM-kilpailut 1978 | |
| 3.3.1979 | Hansjörg Sumi |
87,0 m | Salpausselän kisat | |
| 6.3.1981 | Jari Puikkonen |
Maailmancup | ||
| 1.3.1986 | Ernst Vettori |
88,0 m | Maailmancup | |
| Matti Nykänen |
89,0 m | |||
| 1.3.1987 | Pekka Suorsa |
91,5 m | Maailmancup | K88-mäen mäkiennätys |
| 29.2.1992 | Toni Nieminen |
Maailmancup | ||
| 4.3.1994 | Jens Weißflog |
93,0 m | Maailmancup | |
| 94,0 m | ||||
| 1.3.1996 | Masahiko Harada |
95,5 m | Maailmancup | K90-mäen mäkiennätys |
| 4.3.2000 | Andreas Widhölzl |
96,5 m | Maailmancup | |
| Martin Höllwarth |
||||
| Janne Ahonen |
98,5 m | |||
| 15.2.2001 | Jaakko Tallus |
99,0 m | MM-kilpailut 2001 | Epävirallinen |
| 22.2.2001 | Adam Małysz | |||
| 3.3.2012 | Jurij Tepeš |
101,0 m | Maailmancup | HS97-mäen mäkiennätys |
| 16.2.2014 | Niko Kytösaho |
102,0 m | Nuorten SM-kilpailut 2014 | Epävirallinen |
| 24.2.2017 | Johannes Rydzek |
MM-kilpailut 2017 | Epävirallinen[20] | |
| Kamil Stoch |
103,5 m | HS100-mäen mäkiennätys[19] |
Naiset
Naisten virallisen mäkiennätyksen 99,5 metriä ovat hypänneet Sara Takanashi ja Maren Lundby.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 15.2.2014 | Jenny Rautionaho |
80,0 m | Continental Cup | [21] |
| Anna Häfele |
83,5 m | |||
 Sofja Tihonova |
84,0 m | |||
| Juliane Seyfarth |
84,5 m | |||
| Ramona Straub |
87,5 m | |||
| 90,0 m | ||||
| Anna Häfele |
90,5 m | |||
| Ramona Straub |
94,5 m | |||
| Anna Häfele |
95,0 m | |||
| Juliane Seyfarth |
||||
| 16.2.2014 | Anna Häfele |
|||
| 19.2.2016 | Susanna Forsström |
78,0 m | Maailmancup | |
| Marija Jakovleva |
||||
| Luisa Görlich |
83,5 m | |||
| Silje Opseth |
86,0 m | |||
 Tara Geraghty-Moats |
87,0 m | |||
| Kaori Iwabuchi |
90,0 m | |||
| Yūki Itō |
93,5 m | |||
| Jacqueline Seifriedsberger |
94,5 m | |||
| Sara Takanashi |
96,5 m | |||
| Kaori Iwabuchi |
||||
| Sara Takanashi |
99,5 m | |||
| 24.2.2017 | Maren Lundby |
MM-kilpailut 2017 | [22] |
Miehet
Mäkiennätyksen 72,5 metriä on hypännyt Jarkko Määttä.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 13.1.2002 | Kari Nurmi |
42,0 m | Minisalpausselkä | [23] |
 Alar Asukull |
56,0 m | |||
| Illimar Pärn |
57,0 m | |||
| Janne Ryynänen |
61,0 m | |||
| Anssi Koivuranta |
66,0 m | |||
| Jere Kykkänen | ||||
| Anssi Koivuranta |
68,0 m | |||
| Olli Pekkala | ||||
| Ville Timonen |
69,5 m | |||
| 1.3.2008 | Klemens Murańka |
FIS Youth Ski Jumping | ||
| Sami Saapunki |
71,0 m | |||
| Jarkko Määttä |
72,5 m |
Naiset
Naisten mäkiennätyksen 67,5 metriä ovat hypänneet Emilia Vidgren ja Julia Äikiä.
| Päivämäärä | Hyppääjä | Pituus | Kilpailu | Kommentti |
|---|---|---|---|---|
| 13.1.2013 | Olga Tervahartiala |
36,0 m | Minisalpausselkä | [24] |
| Sanni Tuomisto |
52,0 m | |||
| Susanna Forsström |
56,5 m | |||
| Noora Heikkinen | ||||
| Jenny Rautionaho |
65,5 m | |||
| 15.1.2022 | Emilia Vidgren |
66,5 m | [25] | |
| 67,5 m | [25] | |||
| 16.1.2022 | Julia Äikiä |
Modeo Cup | [26] |
Karpalon hyppyrimäet (K38, K25, K15, K6 HS7) ovat junioreiden harjoitusmäkiä, kaikissa mäissä on muovitus. Lisäksi K15-mäen vieressä sijaitsi K8-luonnonmäki, joka on purettu.
Historia
Karpalon hyppyrimäki rakennettiin vuonna 1938, K-piste sijaitsi 40 metrissä. Sitä remontoitiin vuonna 1948 ja siihen tehtiin tuolloin kesäharjoittelun mahdollistava alastulorinne ja vauhtimäki, ensimmäiset hypyt suoritettiin 19. syyskuuta 1948, alastulorinteen muovitus keksittiin vasta vuonna 1954[27][28]. Helmikuussa 1949 siinä järjestettiin Salpausselän kisojen mäkihyppykilpailu, jolloin norjalainen Svein Lien hyppäsi mäkiennätykseksi 46,5 metriä.
Vuonna 1967 K40-hyppyrimäki purettiin uuden mäkihyppystadionin tieltä ja se korvattiin kahdella pienemmällä hyppyrimäellä, joiden K-pisteet sijaitsivat 35 ja 25 metrissä. Vuonna 1991 ne remontoitiin, jolloin rakennettiin myös K15- ja K8-hyppyrimäet.
Mäkiennätykset
K38-mäen mäkiennätyksen 39,5 metriä ovat hypänneet Sami Niemi 13. tammikuuta 2002 Minisalpausselkäkilpailussa[23] ja Aapo Komonen 4. maaliskuuta 2023 yhdistetyn Hopeasompa-kilpailussa.[29] Naisten mäkiennätyksen 38,0 metriä on hypännyt Alva Thors 20. tammikuuta 2018 Minisalpausselkäkilpailussa.[30] Kesämäkiennätyksen 40,5 metriä on hypännyt Aleksi Lappi 3. syyskuuta 2023 Leevi Mutru Cupissa.[31] Naisten kesämäkiennätyksen 38,0 metriä on hypännyt Emilia Vidgren 20. elokuuta 2022 Leevi Mutru Cupissa.[32]
K25-mäen mäkiennätyksen 24,5 metriä ovat hypänneet Tuomas Kinnunen 17. tammikuuta 2015 Minisalpausselkäkilpailussa[33] ja Aleksi Lappi 15. tammikuuta 2022 Junioricupissa.[34] Naisten mäkiennätyksen 23,5 metriä on hypännyt Alva Thors 14. tammikuuta 2017 Minisalpausselkäkilpailussa.[35] Kesämäkiennätyksen 26,0 metriä on hypännyt Aleksi Lappi 7. elokuuta 2022 Leevi Mutru Cupissa.[36] Naisten kesämäkiennätyksen 22,0 metriä ovat hypänneet Emilia Vidgren 22. heinäkuuta ja kaksi kertaa 19. elokuuta 2018 Karpalo Cupissa[37][38] ja Raakel Karhumaa kaksi kertaa 15. elokuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa[39] ja 9 lokakuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa.[40]
K15-mäen mäkiennätyksen 15,5 metriä ovat hypänneet Eetu-Pekka Heiskanen 13. tammikuuta 2002 Minisalpausselkäkilpailussa[23] ja Aleksi Lappi 15. tammikuuta 2022 Junioricupissa.[41] Naisten mäkiennätyksen 15,5 metriä on hypännyt Emilia Sorvisto 26. tammikuuta 2014 Kansallisessa kilpailussa.[42] Kesämäkiennätyksen 15,5 metriä on hypännyt Aleksi Lappi 12. syyskuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa.[43] Naisten kesämäkiennätyksen 14,0 metriä on hypännyt Julia Kykkänen 5. kesäkuuta 2004 Karnevaalikisassa.[44]
K6-mäen mäkiennätyksen 6,0 metriä on hypännyt Aleksanteri Purtsi kaksi kertaa 9. maaliskuuta 2019 Hopeasompakilpailussa.[45] Naisten mäkiennätyksen 5,5 metriä on hypännyt Iida Ylimäki 9. maaliskuuta 2019 Hopeasompakilpailussa.[45] Kesämäkiennätyksen 6,0 metriä on hypännyt Jani Mattila kaksi kertaa 2. heinäkuuta 2017 Leirikilpailussa.[46] Naisten kesämäkiennätyksen 5,0 metriä on hypännyt Neela Komonen 15. elokuuta 2021 Leevi Mutru Cupissa.[47]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
