Suomen saamelaiskäräjät From Wikipedia, the free encyclopedia
Saamelaiskäräjät (pohjoissaameksi Sámediggi, koltansaameksi Sääʹmteʹǧǧ ja inarinsaameksi Sämitigge) on saamelaisten edustuksellinen kulttuuri-itsehallintoelin, joka on perustettu vuonna 1996. Käräjien tehtävänä on toteuttaa kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen kulttuurin säilyminen ja kehittyminen. Saamelaiskäräjiä edelsi Saamelaisvaltuuskunta, joka perustettiin 1973. Saamelaisvaltuuskunnan ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Reidar Suomenrinne. Saamelaisvaltuuskunta oli Pohjoismaiden ensimmäinen saamelaisten poliittinen elin.[1]
| Saamelaiskäräjät | |
|---|---|
 | |
| Historia | |
| Perustettu | 1996 |
| Edeltäjä | Saamelaisvaltuuskunta |
| Johto | |
| puheenjohtaja | Pirita Näkkäläjärvi |
| I varapuheenjohtaja | Leo Aikio |
| II varapuheenjohtaja | Tuomas Aslak Juuso |
| Edustajia | 21 |
| Vaalit | |
| Viimeisimmät vaalit | 2023 |
| Seuraavat vaalit | 2027 |
| Kokouspaikka | |
 Kuva Saamelaiskäräjien istuntosalista. | |
| Sajos, Inari | |
| Kotisivut | |
| https://samediggi.fi/ | |
Saamelaiskäräjät on Suomen saamelaisten korkein poliittinen elin. Käräjien tehtävänä on hoitaa saamelaisten omaa kieltä ja kulttuuria sekä heidän asemaansa alkuperäiskansana koskevat asiat.[2] Käräjät voi tehdä viranomaisille aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja tehtäviinsä kuuluvissa asioissa.[2] Saamelaiskäräjät on Suomessa ainoa elin, joka voi ilmaista saamelaisten virallisen näkemyksen heitä koskevissa asioissa. Saamelaiskäräjät päättää kulttuuri-, oppimateriaali- sekä sosiaali- ja terveysmäärärahoista noin miljoonan euron arvosta.
Saamelaiskäräjillä on 21 jäsentä ja neljä varajäsentä, jotka valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi.[2] Saamelaiskäräjien puheenjohtaja johtaa käräjien poliittista toimintaa ja edustaa Suomen saamelaisia kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Käräjien nykyinen puheenjohtaja on Pirita Näkkäläjärvi. Ensimmäisenä ja toisena varapuheenjohtajina toimivat Leo Aikio sekä Tuomas Aslak Juuso.
| Vuodet | Puheenjohtaja |
|---|---|
| 1996-2007 | Pekka Aikio |
| 2008-2015 | Klemetti Näkkäläjärvi |
| 2015-2020 | Tiina Sanila-Aikio |
| 2020-2023 | Tuomas Aslak Juuso |
| 2024- | Pirita Näkkäläjärvi |
Saamelaiskäräjillä toimii yhteensä seitsemän lautakuntaa: elinkeino- ja oikeuslautakunta, koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, kulttuurilautakunta, saamen kielineuvosto, sosiaali- ja terveyslautakunta, nuorisoneuvosto sekä vaalilautakunta.
Korkein hallinto-oikeus hyväksyi vuonna 2015 93 uutta äänestäjää saamelaisiksi Saamelaiskäräjien tahdon vastaisesti. Saamelaiskäräjät oli hylännyt 182 henkeä vaaliluetteloista, ja he olivat valittaneet päätöksestä.[3] Saamelaiskäräjien hallitus protestoi uusia äänioikeutettuja vastaan ja päätti järjestää uudet vaalit ilman heitä,[4] Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi päätöksen.[5] Kaksi käräjille valittua edustajaa osoitti asian vuoksi mieltään vuoden 2016 käräjien järjestäytymiskokouksessa.[6]
Saamelaiskäräjävaalien äänikuningatar Anu Avaskarin mukaan käräjillä eräät saamelaiset syrjivät toisia saamelaisia epäämällä näiltä saamelaisen statuksen. Esimerkiksi vaaleissa kolmanneksi eniten ääniä saanut Kari Kyrö pääsi vaaliluetteloon vain korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätöksellä. Klemetti Näkkäläjärvi erosi käräjiltä ja sanoi KHO:n pilanneen käräjät päästämällä sen jäseniksi lantalaisia. Hän sanoi päätöksen olevan rasismia. Toisaalta KHO on evännyt saamelaisstatuksen joiltain valittajilta.[7] Vuonna 2019 saamelaiskäräjien hallitus vaati kolmen korkeimman hallinto-oikeuden antaman saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ottamista koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamista sillä perusteella, että tulkinta päätöksissä ei olisi "perustunut kohtuullisiin ja objektiivisiin perusteisiin erityisesti siltä osin kuin päätöksissä oli turvauduttu objektiivisten kriteerien sijaan kokonaisarviointiin". Korkein hallinto-oikeus katsoi, "että se ei ollut kokonaisarviointia tehdessään syrjäyttänyt laissa mainittuja objektiivisia kriteerejä". KHO piti esitettyä käsitystä myös "varsin yksioikoisena".[8]
YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan korkein hallinto-oikeus loukkasi saamelaisten itsemääräämisoikeutta, kun se hyväksyi vuonna 2015 Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon 93 sellaista henkilöä, jotka Saamelaiskäräjät oli hylännyt aiemmin. Komitea painotti ratkaisuissaan saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Ihmisoikeuskomitea suositteli, että Suomi muuttaa saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Lisäksi komitea suosittelee, että Suomen valtio ryhtyy toimiin, joilla estetään vastaavat oikeudenloukkaukset jatkossa.[9] Korkein hallinto-oikeus huomautti päätöksessään, että "Ihmisoikeuskomitea toteaa, että sen näkemykset perustuvat pelkästään siihen informaatioon, mitä asianosaiset ovat asiassa esittäneet. Tämä informaatio on ollut yksipuolista ja monissa tapauksissa tosiasioita vastaamatonta."[8]
Vuonna 2023 Saamelaiskäräjien vaalilautakunta poisti käräjien vaaliluettelosta 86 henkilöä, jotka korkein hallinto-oikeus oli käsitellessään katsonut äänioikeutetuiksi.[10]
Vuonna 2013 oikeusministeriön asettama työryhmä tutki saamelaiskäräjistä annetun, lähes 20 vuotta vanhan lain muutostarpeita. Se esitti saamelaiskäräjien äänioikeuden yhteydessä saamelaisen määritelmän muuttamista.[11] Tämä kohta lakiehdotuksessa on herättänyt runsaasti keskustelua.[12]
Lakiuudistus velvoittaisi viranomaiset neuvottelemaan saamelaiskäräjien kanssa entistä enemmän. Muita työryhmän ehdottamia uudistuksia ovat käräjien jäsenmäärän nostaminen sekä hallituksen puheenjohtajan ja käräjien puheenjohtajan tehtävien eriyttäminen.[11] Lakimuutosehdotus kaatui eduskunnassa keväällä 2015.
Helmikuussa 2023 perustuslakivaliokunta ilmoitti, että saamelaiskäräjälakia ei ehditä käsitellä ennen vaaleja. Iltalehden mukaan vastuu oli Sanna Marinin hallituksella, koska se lähetti lain eduskuntaan liian myöhään ja poikkeuksellisesti riitaisena. Valiokunta oli hallituspuolueita myöten yksimielinen siitä, että hallitus teki esityksen liian myöhään.[13][14]
Valiokunnan asiantuntijoiden mukaan esitys oli ongelmallinen. Esimerkiksi professori Kaarlo Tuori ja Veli-Pekka Viljanen totesivat lausunnoissaan, että heikentämiskiellon tulkinnanvaraisuus voi heikentää saamelaisten oikeuksia tai viivästyttää alueen hankkeita. Myöskään saamelaismääritelmästä, maankäyttöoikeudesta ja käräjien vaaliluettelosta ei ollut sopua.[14]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
