From Wikipedia, the free encyclopedia
Ruotsin murteet ovat ruotsin kielessä esiintyviä murteita. Niitä puhutaan ja on puhuttu Ruotsissa ja sen aikaisemmin hallitsemilla alueilla Itämeren ympärillä, kuten Suomessa ja Virossa.
Murre-erot eri kuntienkin välillä voi olla suuria. Ruotsin murteet jaetaan perinteisesti kuuteen murrealueeseen: itäisiin ruotsin murteisiin (östsvenska mål), norlanninruotsiin (norrländska mål), sveanmaanruotsiin (sveamål), götanmaanruotsiin (götamål), eteläisiin ruotsin murteisiin (sydsvenska mål) ja gutniskaan. Ruotsissa murreryhmien nimissä esiintyy sana mål, joka tarkoittaa puhetyyliä.
Joidenkin murteiden juuret ovat muinaisnorjassa, joidenkin ruotsin kielessä ja joidenkin tanskan tai norjan kielessä. Tanskan ja norjan kielistä pohjautuvia murteita kutsutaan usein ruotsin murteiksi, koska niitä puhutaan Ruotsissa. Gotlannissa puhuttava gutniska on kehittynyt muinaisgutniskasta, mutta sitä pidetään ruotsin murteena siksi, että Gotlanti kuuluu Ruotsiin ja se on saanut vaikutteita ruotsista.
Ruotsilla on monia murteita, jotka eroavat toisistaan paljon ääntämisen ja jopa kieliopin suhteen: joissakin murteissa verbeillä näkyy monikkomuotoja tai nomineilla sijamuotoja. Tosin kirja- ja yleiskielessäkin verbien monikkomuotoja käytettiin 1900-luvulle asti, vaikka ne olivat kaupunkipuhekielestä ja useimmista murteista jo silloin lähes kuolleet ja vieläkin niitä esiintyy murteiden lisäksi muun muassa uskonnollisessa kielessä (esimerkiksi vara (suomeksi ”olla”) -verbin preesensmuoto on nykyisin yleensä myös monikossa yksikön muoto är (”on”), mutta poikkeustapauksissa esiintyy myös monikkomuoto äro). Monet murteet ovatkin muunmurteisille ruotsalaisille vaikeita ymmärtää, mutta nykyisin lähes kaikki ruotsalaiset osaavat yleiskieltä.
Murteet on perinteisesti jaettu kuuteen suureen murrealueeseen, joilla on keskenään samanlaisia piirteitä kieliopin, ääntämisen ja sanaston suhteen. Rajat näiden alueiden välillä eivät ole selkeitä. Murteita voi esiintyä niinkin pienillä alueilla, että eri pitäjillä saattaa olla omia murteita.[1]
Suomen ruotsinkielisten puhuma ruotsi eroaa Ruotsissa puhuttavasta varsinkin ääntämykseltään mutta myös sanastossa on eroja. Erot eivät johdu vain suomen kielen vaikutuksesta, vaan myös siitä, että suomenruotsissa on säilynyt sanoja ja ääntämyspiirteitä, jotka ovat Ruotsissa kadonneet tai harvinaistuneet. Pohjois-Ruotsissa puhuttava ruotsi muistuttaa suomalaisvaikutuksen vuoksi jonkin verran suomenruotsia. Samantapaisia ilmiöitä esiintyi myös vironruotsissa, joka luettiin yhdessä suomenruotsin kanssa itäruotsalaisten murteiden ryhmään. Vironruotsi on kuitenkin melkein kadonnut, sillä lähes kaikki vironruotsalaiset siirtyivät Ruotsiin Neuvostoliiton liitettyä Viron itseensä.
1. itäiset ruotsin murteet (östsvenska mål)
2. norlanninruotsi (norrländska mål)
3. sveanmaanruotsi (sveamål)
4. götanmaanruotsi (götamål)
5. eteläiset ruotsin murteet (sydsvenska mål) (piirteitä tanskasta)
6. gutniska (gotländska) (Lasketaan toisinaan omaksi kielekseen. Pohjautuu muinaisgutniskaan.)
Alla joka ryhmästä on annettu joitakin esimerkkejä:
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
