Turunmaanruotsi

Turunmaanruotsi (ruotsiksi åboländska) on yksi ruotsin kielen murreryhmistä. Sitä puhutaan Turunmaalla eli Turun saariston ruotsinkielisissä kunnissa Varsinais-Suomessa. Turunmaanruotsi on suomenruotsin murre. Se jaetaan usein vielä Itä- ja Länsi-Turunmaan murteisiin. Itäisiä murteita puhutaan nykyisen Kemiönsaaren ja Saloon kuuluvan Särkisalon alueilla, kun taas läntisten murteiden alueen muodostaa nykyinen Parainen.^[1][2] Turussa puhutaan suomenruotsin yleiskieltä lähempänä olevaa kaupunkilaismurretta.^[3]

Suomenruotsin murteet. Turunmaanruotsi punaisella.

Joitain turunmaanruotsin piirteitä:^[4]

• Lyhyt ⟨u⟩ äännetään [o]: hundra /hondra/
• Kaksoiskonsonanttien lyhentyminen: komma /kåma/
• Äänteessä [ŋ] on kuultavissa oleva [g] äänne vanhempien puhujien kohdalla, mutta nuoremmilta se puuttuu

Turunmaanruotsilla on perinteisesti ollut yhteyksiä uudenmaanruotsiin, mutta tutkija Therese Leinosen mukaan murteissa on havaittavissa siirtymä kohti pohjanmaan murteita. Turunmaanruotsin murteissa sisäistä vaihtelua on niin ikäryhmien kuin kunnankin mukaan, mutta erot ovat suurimmillaan saaristossa (Nauvo, Parainen ja Kemiönsaari) ja pienimmillään Turussa.^[5]

Ääninäyte

Nauvon murre nauhoitettu vuonna 1958 Kurt Zilliacuksen toimesta: (tiedoston tiedoissa transkriptio) ^[6]

Korppoon murre (Nauvon naapurialue) nauhoitettu vuonna 1959 Kurt Zilliacuksen toimesta.^[7]