From Wikipedia, the free encyclopedia
Ruanda-Urundi oli Belgian vuosina 1916–1962 hallinnoima alue Keski-Afrikassa. Vuodesta 1916 vuoteen 1924 alue oli Belgian suoran sotilashallinnon alla. Vuonna 1924 alueesta muodostettiin Kansainliiton mandaattialue ja vuonna 1946 Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalue. Vuonna 1962 alue jakautui itsenäistyneisiin Ruandan ja Burundin tasavaltoihin.[1]
Ruanda-Urundi |
|||
---|---|---|---|
1922–1962 |
|||
|
|||
|
|||
Valtiomuoto |
Kansainliiton mandaattialue Belgian hallintoalue |
||
Pääkaupunki | Bujumbura | ||
Historia | |||
– perustettiin | 1. marraskuuta 1922 | ||
– itsenäisyys | 1. heinäkuuta 1962 | ||
Viralliset kielet | ranska (virallinen) | ||
Kielet | kirundi | ||
Valuutta |
Belgian Kongon frangi (1916–1960) Ruanda-Urundin frangi (1960–1962) |
||
Edeltäjä | Saksan Itä-Afrikka | ||
Seuraajat |
Burundi Ruanda |
Saksan keisarikunta liitti aikaisemmin itsenäiset Ruandan ja Burundin kuningaskunnat omiin siirtomaihinsa vuosina 1890 ja 1899. Virallisesti kuningashuoneet säilyttivät asemansa ja alueet suhteellisen itsenäisyytensä, ja niistä muodostettiin Saksan protektoraatteja eli suojelualueita (saks. Schutzgebiet). Alueita hallinnoitiin osana Saksan Itä-Afrikkaa. Käytännössä alueella oleskelevien saksalaisten määrä oli hyvin vähäinen, eikä saksalaisten vaikutusvalta kasvanut missään vaiheessa kovin suureksi.
Ensimmäisessä maailmansodassa Belgian Kongosta hyökänneet belgialaiset joukot valloittivat vuoristoisen Ruanda-Urundin alueen vuonna 1916. Versailles’n rauhansopimuksen mukaan Saksan Itä-Afrikan pääosa liitettiin Tanganjika-nimisenä Brittiläiseen imperiumiin. Belgian joukkojen hallussa ollut alue, josta käytettiin nimitystä Belgian miehittämät Itä-Afrikan alueet, jätettiin Belgian sotilashallinnon alaisuuteen. Vuonna 1924 alueesta muodostettiin Kansainliiton mandaattialue Ruanda-Urundin nimellä. Mandaattialueen hallinnointi uskottiin Belgialle.
Belgialaiset nojasivat saksalaisten lailla alueen hallinnossa paikallisiin rakenteisiin. He tukeutuivat maata jo ennen eurooppalaisten aikaa hallinneeseen tutsivähemmistöön, joka hallitsi enemmistönä olleita hutuja. Tuohon aikaan vallinneiden rotuteorioiden mukaisesti belgialaiset pyrkivät osoittamaan, että tutsit olivat rotuominaisuuksiltaan sekä fyysisesti että henkisesti hutujen yläpuolella, joten maan hallitseminen tuli luonnollisesti heidän osakseen. Belgialaiset myös jakoivat alueen väestön väestönlaskennat yhteydessä rotuominaisuuksien perusteella, ja kunkin asukkaan henkilötietoihin merkittiin heidän rotunsa.
Kansainliiton hajoamisen jälkeen alueesta tuli Yhdistyneiden kansakuntien huoltohallintoalue vuonna 1946. Alue uskottiin edelleen Belgian hallintaan. YK:n peruskirjan mukaisesti Belgian olisi tullut kehittää aluetta poliittisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kohti itsenäisyyttä. Belgia kuitenkin katsoi, että alueen itsenäistyminen veisi vielä vuosikymmeniä. Käytännössä alueen kehittäminen jäi puolitiehen, ja sitä kehitettiin myös tavalla, joka ennen muuta vastasi Belgian etua.
1950-luvulla itsenäisyysvaatimukset alkoivat kuitenkin kasvaa Belgian Kongossa, ja Belgia joutui myöntämään, ettei pienellä maalla ollut riittävästi voimavaroja niin laajojen alueiden pitämiseksi hallinnassaan. Belgian Kongo itsenäistyi Kongon demokraattiseksi tasavallaksi vuonna 1960. Kaksi vuotta myöhemmin, 1. tammikuuta 1962 myös huoltohallintoalue saavutti itsenäisyytensä. Se jaettiin vanhojen kuningaskuntien rajojen perusteella kahteen osaan, jotka itsenäistyivät nimillä Ruanda ja Burundi.
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.