Belgian lippu
From Wikipedia, the free encyclopedia
From Wikipedia, the free encyclopedia
Belgian lippu koostuu kolmesta pystysuorasta raidasta, jotka ovat vasemmalta oikealle musta, keltainen ja punainen. Lipun suunnittelussa on otettu mallia Ranskan lipusta, mutta värit ovat Brabantin herttuakunnasta. Kun belgien kapina Alankomaiden hallintoa vastaan alkoi, kansallinen kaarti otti Brabantin maakunnan värit käyttöönsä.
.svg)
.svg)
Lippu otettiin käyttöön 23. tammikuuta 1831, pian sen jälkeen kun Belgia sai itsenäisyytensä Alankomailta vuonna 1830.[1] Alkuperäisessä lipussa oli vaakasuorat raidat, mutta se muistutti liikaa Alankomaiden lippua, joten raidat vaihdettiin pystysuoriksi. Lipun mittasuhteet ovat 13:15, joten se on lähes neliön muotoinen.
Belgian perustuslain 193. artikla määrittelee maan kansallislipun väreiksi punaisen, keltaisen ja mustan.
Belgian lähes neliönmuotoisen valtiolipun lisäksi maassa on liittovaltion tasolla käytössä myös muita lippuja. Siviili- ja kauppa-aluksiin asennetaan samoin värein varustettu lippu kuin kansallislippu, mutta sen suhteet ovat 2:3, jolloin lippu muodostuu selvästi suorakaiteen muotoiseksi.
Sotalaivaston lipussa on Andreaksen risti, jossa on kansallislipun värit. Lisäksi keskellä alhaalla on ankkuri ja ylhäällä kaksi kanuunaa kannattelemassa umpikruunua. Lipun suhteet ovat samat 2:3 kuin kauppalipunkin.
Hallituksen lipussa ovat samat mittasuhteet 2:3 kuin kauppalipussa, mutta siinä on keltaisella pohjalla, keskelle sijoitettuna, musta pystyyn noussut leijona, jonka varusteet ovat punaiset. Leijonan yläpuolella on kuninkaan umpikruunu, jonka ääriviivat ovat mustat.
Kansallinen lippu esitti merkittävää osaa kapinoiden aikana, ja varsinkin kun Itävallan Alankomaiden vastainen Brabantin kapina oli käynnissä ennen Ranskan suurta vallankumousta.
