Reuterholm
From Wikipedia, the free encyclopedia
Reuterholm oli ruotsalainen vapaaherrallinen aatelissuku, joka vaikutti myös Suomessa – aina siihen saakka kun Suomi Haminan rauhassa siirtyi Venäjälle.
Suvun vanhin tunnettu jäsen lienee Per Gisselsson joka toimi 1600-luvulla kalastajana Mälaren-järvellä.[1] Hänen pojanpoikansa Nils Esbjörnsson Reuterholm aateloitiin vuonna 1708 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen aatelisena sukuna numero 1440, nimellä von Reuterholm. Hänet korotettiin vapaaherraksi vuonna 1735 ja introdusoitiin vapaaherrallisena sukuna numero 217, nyt yksinkertaistetulla nimellä Reuterholm.[1] Suku sammui vuonna 1864 Axel Reuterholm nuoremman kuollessa.[1][2]
Suku omisti Suomessa, Siuntiossa Pikkalan (Pickala) ja Suitian kartanot. Gustaf Adolf Reuterholmin kuollessa lapsettomana vuonna 1813 hän määräsi testamentissaan omaisuutensa veljenpojalleen Axel Reuterholmille, ehdolla, että tämä myy kaiken omaisuuden Suomessa, muuttaa Ruotsiin, jonne siirtää myös kaikkien Suomeen haudattujen Reuterholmien arkut.[3][4][5] Reuterholmin sukua ei siten introdusoitu Suomen ritarihuoneeseen sen järjestäytyessä vuonna 1818.[6]
Reuterholm-suvun hautaholvina toimii Strängnäsin tuomiokirkon entinen Olivecrantz-suvun hautaholvi, jonne suvun Suomessa kuolleiden ja haudattujen jäsenten arkut Haminan rauhan jälkeen siirrettiin turvaan.[7]