Retretti
taidekeskus Savonlinnan Punkaharjulla From Wikipedia, the free encyclopedia
Retretti oli Punkaharjun Tuunaansaaressa toimiva taidekeskus, jossa järjestettiin laajoja kuvataide- ja taideteollisuusnäyttelyjä sekä konsertteja. Se toimii 1980-luvulla louhitussa luolastossa.[1] Vuonna 2018 aloitettiin alueen ja luolaston noin 11–13 miljoonaa euroa maksava saneerausvaihe, joka jatkui vuoden 2022 puolelle. Toimintaa on tarkoitus jatkaa Saimaan Taideluola Retretti -nimellä. Toistaiseksi projekti on kuitenkin lykkääntynyt tulevaisuuteen rahoituksen puutteen vuoksi.[2][3][4][5]
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: konkurssi 2023 |
Retretin perusti ja nimesi näyttelytuottaja Pekka Hyvärinen. Retretti-tuotenimen omisti taidekeskuksen ensimmäisenä toiminta-aikana Campus Artis -säätiö ja Retretin kiinteistön omistivat Leevi Hakola ja sijoittaja Kai Mäkelä.[1]
Kooltaan Retretti oli valmistuttuaan Pohjoismaiden suurimpia taidekeskuksia. Vuosina 1983–1987 rakennettuja näyttely- ja muita sisätiloja oli 7 300 neliötä, ja vuonna 1985 valmistui Hyvärisen peruskallioon suunnittelema ja rakennuttama konserttisali.[6] Ympärivuotisia työntekijöitä oli vuonna 2009 viisi ja kausityöntekijöitä 70–90.[6] Luolaston laajuus oli noin 5 500 neliömetriä.[7] Vuonna 2012 Retretti asetettiin konkurssiin.[8] Näyttelytoimintaa jatkettiin vielä vuonna 2015, mutta vuonna 2016 varoja näyttelytoimintaan ei enää ollut.[9][10]
Aluksi Retretti-näyttelyjä järjestettiin viitenä kesänä Punkaharjun keskustaajamassa sijaitsevalla Punkasalmen ala-asteen koululla Puruveden rannassa 1978–1982. Siellä Retretillä oli käytössään noin 1 600 neliömetriä sisätilaa ja koulun avara rantapiha ulkoveistoksia varten.
Ennen nykyisen taidekeskuksen rakentamista Punkasalmen niin sanotussa ”vanhassa Retretissä” esiteltiin etupäässä uutta suomalaista taidetta. Lisäksi Punkasalmen ”vanhassa Retretissä” oli 1970- ja 1980-lukujen taitteessa esillä laajat Salvador Dalin ja virolaisen taidegrafiikan näyttelyt sekä kesällä 1982 lähes sadasta teoksesta koostunut Suomen taiteen kultakauden mestari Pekka Halosen maalausten näyttely.
Nykyisen taidekeskuksen ensimmäisen rakennusvaiheen noin 900 neliön suuruiset, mutta vain kesäkäyttöön tarkoitetut näyttelyhallit ja kahvila avattiin vuonna 1983 Albert Edelfeltin taiteen suurnäyttelyllä.[6]
Avausnäyttelyyn koottiin yhteensä 301 Albert Edelfeltin teosta ja 51 Veikko Haukkavaaran veistosta. Niitä kävivät ihailemassa elokuussa 1983 virallisella Suomen valtiovierailullaan muun muassa Ruotsin kuningaspari Kaarle XVI Kustaa ja kuningatar Silvia yhdessä presidenttipari Mauno ja Tellervo Koiviston kanssa.
Samalla kun Retretin uusista näyttelytiloista 3 700 m² rakennettiin vuosina 1984–1986 maan alle louhittuun luolaan, sinne valmistui myös 1 000 istuinpaikan Kalliosali omalla sisäänkäynnillään ja luolaravintolallaan. Kesäksi 1986 myös Retretin kahvilatila laajeni nykyiseksi kaksikerroksiseksi taidekeskuksen ravintolaksi avarine toimisto- ja keittiötiloineen.
Vuosina 1985–1987, jolloin Retretin konserttisalia käytettiin aktiivisesti, Retretissä järjestettiin Savonlinnan Oopperajuhlien ja Retretin oman ohjelmiston ooppera- ja balettiesityksiä sekä sinfonia-, kamari-, viihde- ja jazzmusiikin konsertteja.
Kesän 1986 tärkeimpinä orkesterivieraina Retretissä esiintyi lontoolainen Philharmonia-orkesteri Esa-Pekka Salosen johdolla. Muista vuoden 1986 esityksistä ja esiintyjistä mainittakoon Erik Bergmanin 75-vuotisjuhlakonsertti ja Kaija Saariahon ”elektroakustisten” sävellysten kantaesitys (solisteinaan Marjatta Airas, sopraano, ja Jukka Tiensuu, piano), sekä Finlandia-kvartetin, Helsingin Barokkiyhtyeen ja Raschèr-saksofonikvartetin konsertit sekä Oopperajuhlien 1986 Vuoden taiteilija Jorma Hynnisen juhlakonsertti.
Kesäksi 1986 Kalliosalissa tuli ensi-iltaan Jacques Offenbachin ooppera Orfeus manalassa.
Kesällä 1987 Kalliosali ja sen lämpiönä toiminut silloinen luolaravintola muutettiin Yöretretti-tapahtumien estradeiksi. Jazz-öiden pääesiintyjiä olivat kotimaisen ohjelmatarjonnan rinnalla Count Basie Orchestra (kaksi konserttia Frank Fosterin johdolla), The Modern Jazz Quartet sekä Gary Burton Quartet ja pianisti Makoto Ozone.
Kalliosalin vetovoimaisimpia esiintyjiä 1987 olivat Leonidas Kavakos (kaksi konserttia) sekä yhteiskonserteissaan Arto Noras ja Ralf Gothóni.
Retretin konsertti- ja muun esitystaiteen toiminta loppui syyskuussa 1987, kun taidekeskuksen luolatilat rakennuttanut ja Kalliosalin toiminnasta vastannut Helsingin Taidetalo Oy:n tytäryhtiö Retretti Oy ajautui konkurssiin vetäen emoyhtiönsäkin nurin.
Kesän 2009 päänäyttely esitteli Albert Edelfeltin teoksia. Luolastossa on Kim Simonssonin ja Vesa Varrelan näyttelyt. Lisäksi esillä on muun muassa lasitaidetta Kyösti Kakkosen kokoelmista.[11]
Retretin läheisyydessä Savonlinnan radan varrella sijaitsee Pekka Hyvärisen vuonna 1987 rakennuttama Retretin seisake. Sen ainoa rakennelma on yli 28 000 kilogrammaa painava Olavi Lanun betoniveistos – 6,5 metrin korkuinen, kohotetun polvensa päälle käsivarsiensa varaan ja junamatkustajien sadesuojaksi päänsä painanut istuva mieshahmo. Retretin konkurssin jälkeen paikalliset asukkaat ovat yleisesti kutsuneet tätä radanvarren veistosta "Itkeväksi Pekaksi"[12].
Taidekeskus Retretin uudeksi toimitusjohtajaksi valittiin tammikuussa 2009 Tampereen taidemuseon tutkija Tapani Pennanen. Hän toteutti Retretille aikaisemmin vuonna 2000 von Wrightin taiteilijaveljesten näyttelyn.[13] Viimeisemmäksi Retretin toimitusjohtajaksi valittiin syyskuussa 2011 Vaasan entinen museojohtaja Anne-Maj Salin.[14]
Retretin toiminta loppui, kun Retretti Oy meni konkurssiin syksyllä 2012, mutta konkurssi raukesi konkurssipesän varattomuuteen.[8] Campus Artis -säätiö suunnitteli sen jälkeen vuonna 2013 seuraavaa Retretin näyttelyä, Retretti Downtown -galleriaa, Savonlinnan maakuntamuseoon Riihisaareen[15]. Tämän jälkeen toimintaa käynnistettiin uudelleen kesällä 2015 Alvar Gullichsenin taidetta esittelevällä näyttelyllä.[9] Vuonna 2016 Campus Artis -säätiön uudelleen aloittamaa näyttelytoimintaa ei enää jatkettu.[10][16]
Uuteen kukoistukseen paikka heräsi vuonna 2018, kun Luola Events aloitti tapahtuma- ja ravintolatoiminnan luolastossa. Luola Events järjesti vuosien 2018-2020 aikana useita suurtilaisuuksia ja konsertteja, tuoden Punkaharjulle maan eturivin artistit ainutlaatuiselle maanalaiselle areenalle.
Vanhan Retretin omistaa nykyään Tuunaansaaren Luola Oy, joka on käynnistänyt alueella ja tiloissa laajan kehitysprojektin. Talvikauden 2019–2020 aikana vanhan Retretin maanpäälliset rakennukset valtaosin purettiin, luolaston kunnostus ja nykyaikaistaminen aloitettiin ja piha-alueelle ryhdyttiin muokkaamaan laajaa kulttuuri- ja taidepuistoa. Taidetoiminta teki tontille paluun kesällä 2019 ensimmäisen Art Up -tapahtuman merkeissä.
Kesän 2020 Art Up -tapahtuma järjestettiin.–19.7.2020, ja esillä oli korkeatasoista kuvataidetta useilta taiteilijoilta. Kiinalais-suomalainen taiteilija Canal Cheong Jägerroos teki suuria ja ilmaisuvoimaisia teoksia. Etelä-savolaisten taiteilijoiden Ars Nova ry esitteli taiteilijoiden Marjo Eskosen, Anne-Mari Heiskasen, Kaija-Leena Hännisen, Annamari Kinnusen, Mari Liimataisen, Raija Marttisen, Outi Savolaisen, Juho Sihvosen, Esa Tuomirannan ja Hanna Vahvaselän tuoreita töitä. Maailmanlaajuisesti tunnetun kuvanveistäjän ja ympäristötaiteilijan Olavi Lanun (1925–2015) oivalluksissa luonto ja ihmisyys kohtaavat ja sulautuivat yhteen. Satu Kalliokuusen ja Birgitta Linhartin ympäristötaide kertoi luontosuhteesta, ilmastonmuutoksesta ja halusta löytää toivoa.
30.5.2021 Saimaan Taideluola Retretin kulttuuripuisto ja uudistuneet ravintola- ja kahvilapalvelut avautuivat. Kulttuuripuiston kokonaisuus: "Kalevalan kankahille, taiteen tyyssijoille" oli yksi Suomen laajimmista Kalevala-aiheisistä näyttelyistä. Siihen kuului muun muassa veistoksia, ympäristötaidetta ja ripustettua taidetta. Päätaiteilijana oli Pekka Pitkänen. 9.7. avautui luolastoon remontoitu uusi digitaalinen elämysalue. Sammon ryöstö-luolakierros oli audiovisuaalinen elämys, jossa kävijät pääsivät kulkemaan luolaston käytävillä tarinaa ja sen kohtauksia seuraten. Sisältö heijastettiin kymmenien videotykkien avulla luolan seinille. Näyttelyt ja luolakierros, sekä maksuttomalla alueella olleet ravintolapalvelut olivat avoinna päivittäin 31.8.2021 saakka. Syksyllä saneeraustyöt jatkuivat muun muassa Kalliosalin ja ravintolasalin osalta. Uusi, kokonaisuudessaan remontoitu luolasto avattiin vuonna 2022.
- Salvador Dali 1980 (83 Dalin grafiikkateosta suomalaisen nykytaiteen rinnalla)
- Pekka Halonen 1982 (lähes 100 Halosen ja 145 suomalaisen nykytaiteen teosta)
- Albert Edelfelt (301 teosta) ja Veikko Haukkavaara 1983
- Olavi Lanu, Seppo Similä, Arabian osastolla Birger Kaipiainen ja Heljä Liukko-Sundström ja Nuutajärven osastolla Oiva Toikka 1984
- Anita Snellman, Kari Juva ja Nina Terno sekä Pentikin osastolla Suku Park ja Simo Heikkilä 1985
- Eero Järnefelt (yli 300 teosta) ja Björn Weckström 1986
- "Surrealismi"-näyttelyssä 1987 mm. Agar, Arman, Baj, Chirico, Dali, Delvaux, Ensor, Ernst, Fini, Freddie, Lam, Maddox, Magritte, Man Ray, Masson, Matta, Miró, Oppenheim, Penrose, Toyen ja Wunderlich.
- Timo Sarpanevan lasiveistoksia ja taidelasiklassikkoja 1987
- Peter Paul Rubens 1991
- Marc Chagall 1993
- Pablo Picasso 1994
- Ilja Repin 1989 ja 1995
- von Wrightin taiteilijaveljekset 2000
- Salvador Dalí 2001
- Ivan Aivazovski 2003
- Anders Zorn ja Rembrandtin grafiikkaa 2004
- Pekka Halonen, A. ja R. Ratia 2005
- Jean Dubuffet, Hugo Simberg ja Anu Pentik 2006
- Eero Järnefelt ja Timo Sarpaneva 2007
- Ellen Thesleff ja Leonardo da Vincin koneita 2008
- Carl Barks 2011[17]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
