suomalainen taiteilija ja professori From Wikipedia, the free encyclopedia
Timo Tapani Sarpaneva (31. lokakuuta 1926 Helsinki – 6. lokakuuta 2006 Helsinki) oli kansainvälisesti arvostettu suomalainen taiteilija ja professori.[1] Hänet tunnetaan erityisesti taideteollisesta muotoilusta. Sarpaneva toimi myös taideteollisuusnäyttelyjen suunnittelijana.[2] Hänen mielimateriaalejaan olivat lasi ja metalli, mutta käytössä olivat myös muun muassa posliini, puu ja tekstiili.
| Timo Sarpaneva | |
|---|---|
 Timo Sarpaneva vuonna 1964. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. lokakuuta 1926 Helsinki |
| Kuollut | 6. lokakuuta 2006 (79 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Ala | taideteollinen muotoilu |
| Palkinnot | |
|
Lunning-palkinto 1956 |
|
Timo Sarpaneva syntyi Helsingissä 1926. Hänen vanhempansa olivat Martta ja Akseli Sarpaneva.
Timo Sarpaneva opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa, mistä hän valmistui 1948 graafikoksi. Hänen töitään oli esillä seuraavana vuonna Helsingin Taidehallissa pidetyssä nuortennäyttelyssä. Sarpaneva alkoi kokeilla monia erilaisia materiaaleja, kuten terästä, villaa ja puuvillaa. Mainetta hän sai Milanon triennaalissa vuonna 1951, kun hänen kukkoaiheinen pannumyssynsä palkittiin hopeamitalilla.[3]
Sarpanevan ura lasitaiteilijana alkoi 1949, jolloin hän voitti toisen palkinnon Riihimäen lasitehtaan järjestämässä Pohjoismaisessa kilpailussa. Hänen ensimmäiset lasityönsä edustivat surrealismia, mutta pian hän siirtyi abstraktiin muotokieleen.[3]
Sarpeneva loi vuosina 1952–1954 muun muassa Lansetti-sarjan, Orkidean ja Kajakin. Hänen lasimaljakkonsa voitti Milanon triennaalin Grand Prix’n 1954, ja yhdysvaltalainen House Beautiful -lehti valitsi sen 1956 maailman kauneimmaksi esineeksi.[3]
Sarpaneva teki Iittalan lasitehtaalle 1950-luvulta lähtien lukuisia lasitöitä.[3] suunnittelema i-lasi-sarja kuuluu suomalaisille tutuimpiin tuotteisiin, ja se on säilynyt vuosikymmenten ajan yleisenä käyttöesineenä. Myös Iittalan logo, i-kirjain punaisessa pallossa, on hänen suunnittelemansa.
Porin Puuvillatehtaat valitsi 1955 Sarpanevan taiteelliseksi johtajakseen. Hän suunnitteli monia värikkäitä kankaita, joista tunnetumpia ovat Ambiente-tuotenimeä tottelevat kankaat. Sarpaneva loi 1960–1961 Winterin väritehtaalle värisävystöt ja suunnitteli 1960–1962 Villayhtymälle sarjan paksuja Pohjanlahti-ryijyjä.[3]
Suomalaisen taideteollisuuden kärkinimet saivat myös kritiikkiä estetismistään. Sarpanevakin muutti tyyliään 1960-luvulla ja siirtyi suunnittelemaan entistä arkisempia tuotteita. Hän suunnitteli muun muassa punaisia emalipintaisia paistinpannuja, kalapatoja ja mustia valurautapatoja.[3]
Sarpanevan lasista tehty Finlandia-kokoelma, johon kuului maljoja, laseja ja kulhoja, kertoo myös vähemmän ylevästä ja karkeahkosta muotokielestä. Opa Oy:lle Sarpaneva suunnitteli 1970 teräksestä valmistettuja käyttöesineitä. Samana vuonna hän aloitti yhteistyön saksalaisen Rosenthalin kanssa. Sille Sarpaneva toteutti muun muassa lähes sataosaisen posliinista valmistetun Suomi-kokoelman.[3]
Suomi-sarjan jatkumoa edustaa 1970-luvun lopussa valmistunut Jurmo-sarja, johon kuuluu monet Sarpanovan pelkistetyimmistä käyttöesineistä. Ne esiteltiin vuonna 1979 Arkipelago-veistosten kanssa. Sarpanevan 1980-luvun onnistuneimmat työnsä olivat Iittalan lasitehtaassa 1984 valmistetut Claritas-taidelasiesineet.[3]
Sarpaneva siirtyi 1997 tekemään lasia Venetsian Muranoon. Suomesta muuttoon vaikuttivat vaikeudet Hackman-Iittalan kanssa.[3]
Sarpaneva sai lukuisia palkintoja ja kansainvälisiä tunnustuksia ja palkintoja, muun muassa Lunning-palkinnon 1956.[2] Hänelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali vuonna 1958. Sarpaneva sai professorin arvonimen vuonna 1976.[5] Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtoriksi hänet nimettiin 1993.[6]
Timo Sarpaneva solmi vuonna 1954 avioliiton sisustusarkkitehti Pi Sarpanevan (o.s. Holmberg) kanssa, ja he saivat kaksi lasta, Tom ja Polo Sarpanevan. Timo Sarpaneva tutustui kuitenkin vuonna 1960 teini-ikäiseen Marjatta Svennevigiin, jonka kanssa seurusteli noin 10 vuotta asuen edelleen vaimonsa luona. Sarpaneva ja Svennevig saivat lapsen vuonna 1968, minkä jälkeen Sarpaneva muutti Svennevigin kanssa yhteen ja erosi vaimostaan vuonna 1970. Tämän jälkeen hän sai Svennevigin kanssa vielä toisen lapsen. Sarpaneva ja Svennevig menivät naimisiin vuonna 1997.[3][7][8][9][10].
Muotoilija Pentti Sarpaneva oli Timo Sarpanevan veli.
Sarpaneva on haudattu Hietaniemen hautausmaan Taiteilijainmäelle.[11]
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
