Quảng Ninh
From Wikipedia, the free encyclopedia
Quảng Ninh on maakunta Vietnamin koillisosassa Đông Bắcin alueella Kiinan rajalla. Maakunnassa on 1 144 381 asukasta (vuonna 2009) ja sen pinta-ala on 6 099 neliökilometriä.[1] Maakunnan väestötiheys on siten 187,6 asukasta neliökilometrillä. Quảng Ninhin pääkaupunki on Hạ Long, joka sijaitsee Etelä-Kiinan mereen kuuluvan Hạ Longin lahden rannikolla. Luonnonkaunis lahti on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1994.[2]
| Quảng Ninh | |
|---|---|
 Džonkki Hạ Longin lahdella |
|
 Quảng Ninhin sijainti Vietnamissa |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Vietnam |
| Alue | Đông Bắc |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Hạ Long |
| Pinta-ala | 6 099 km² |
| Väkiluku (2009) | 1 144 381 |
| – väestötiheys | 187,6 as./km² |
| Maakunnan internetsivut | |
Quảng Ninhin maakunta sijaitsee aivan Vietnamin koillisosassa Kiinan rajalla Etelä-Kiinan meren rannikolla maan pääkaupungin Hanoin itäpuolella. Quảng Ninh on osa epävirallista Đông Bắcin hallintoaluetta. Maakunnan muoto on pitkänomainen: idässä se rajautuu Kiinaan, etelässä Tonkininlahteen, lännessä Hải Dươngin maakuntaan ja Hải Phòngin kaupunkiin sekä pohjoisessa Bắc Giangin ja Lạng Sơnin maakuntiin. Maakunnan rannikko on rikkonainen ja sen edustalla on yhteensä 2 000 erikokoista saarta. Rajaa Kiinan kanssa on yhteensä 132,8 kilometriä.[3]
Yli 80 prosenttia maakunnan alueesta on kukkulaa tai vuoristoa. Vuorialueet voidaan jakaa itäiseen ja läntiseen osaan, joista edellinen on pääosin Kiinassa sijaitsevan Shiwan dashan -vuorijonon (vietn. Thâp Van Ðai Son) jatke. Vuoret kohoavat yli tuhannen metrin korkeuteen. Rannikkotasangolla ja maakunnan keskiosassa on eroosion kuluttamia matalia kukkuloita, joilla on peltoja ja jokilaaksoja. Rannikolla on estuaareja, joihin on muodostunut maan kulkeutumisen kautta vuorovesialankoja. Rannikon tuhansista saarista suurimmat ovat Cái Bâu ja Bản Sen, pienimmät ainoastaan kivenlohkareita. Kaksi kolmasosaa Vietnamin saarista sijaitsee Quảng Ninhin maakunnassa. Osa ainutlaatuisesta saaristomaisemasta, Hạ Longin lahti, on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon. Vân Ðônin ja Cô Tôn piirikunnat sijaitsevat saaristoalueella.[4]
Maakunnan alueella virtaa lukuisia jokia, joista suurin osa on kuitenkin pieniä. Neljä suurinta jokea ovat Thái Binh, Ka Long, Tiên Yên ja Ba Chẽ. Yksitoista jokea on 15–35 kilometrin pituisia. Valtaosa pienistä joista kuivuu talvella, mutta kesällä vettä on runsaasti ja virtaama jopa 1 500 kuutiometriä sekunnissa. Maakunnan edustan merialue on Vietnamin kylmin, ja sen lämpötila saattaa talvisin pudota 13 celsiusasteen alapuolelle.[5]
Ilmasto
Quảng Ninhissä on Pohjois-Vietnamille tyypillinen ilmasto, johon vaikuttavat sekä meri että vuoret. Vuoden keskimääräinen lämpötila on yli 21 astetta ja vuodessa sataa keskimäärin jopa 1 700–2 400 millimetriä. Sateet keskittyvät erityisesti heinä- ja elokuulle: talvella sataa vähän. Maakunta on talvisin koillismonsuunien vaikutuksen alla. Monsuuni tuo Kiinasta kylmää ilmaa, ja lämpötila saattaa vuoristoalueilla pudota nollan alapuolelle. Kesällä vuorostaan erityisesti rannikko- ja saaristoalueet kärsivät rajuistakin myrskyistä.[6]
Maakunnan sisällä on ilmastollisia eroja. Kiinan rajalla ilmasto on kylmempi ja sateisempi – vuodessa sataa keskimäärin 2 751 millimetriä – kun taas etelässä on lämpimämpää ja kuivempaa. Korkealla vuoristossa (Ba Chẽn ja Hoành Bồn piirikunnat) sateita on vähän ja pakkasta keskimäärin 20 päivää vuodessa.[6]
|
Hạ Longin ilmastotilastoa
Lähde: Halong Weather VN-Tours. Viitattu 1. helmikuuta 2010. | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Quảng Ninhin maakunta jakautuu kymmeneen piirikuntaan (vietn. huyện), kahteen kaupunkipiirikuntaan (vietn. thị xã) ja kahteen kaupunkiin (vietn. thành phố):[7]
| Alue | Tyyppi | Asukasluku | Pinta-ala |
|---|---|---|---|
| Ba Chẽ | piirikunta | 18 123 | 605,6 |
| Bình Liêu | piirikunta | 27 890 | 473,1 |
| Cẩm Phả | kaupunkipiirikunta | 160 745 | 339,0 |
| Cô Tô | piirikunta | 5 195 | 47,3 |
| Đầm Hà | piirikunta | 32 765 | 309,3 |
| Đông Triều | piirikunta | 154 566 | 396,6 |
| Hạ Long | kaupunki | 200 774 | 271,5 |
| Hải Hà | piirikunta | 52 061 | 512,5 |
| Hoành Bồ | piirikunta | 42 566 | 843,7 |
| Móng Cái | kaupunki | 75 852 | 516,6 |
| Tiên Yên | piirikunta | 44 591 | 645,4 |
| Uông Bí | kaupunkipiirikunta | 99 985 | 243,5 |
| Vân Đồn | piirikunta | 41 081 | 551,5 |
| Yên Hưng | piirikunta | 131 026 | 331,9 |
Vuonna 2009 maakunnassa oli yhteensä 1 144 381 asukasta.[1] Maakunnan väestötiheys on siten yli 180 asukasta neliökilometrillä. Väestö ei ole kuitenkaan tasaisesti jakautunut: maakunnan länsiosassa, jossa pääkaupunki Hạ Long sijaitsee, asutaan tiheämmin. Esimerkiksi Yên Hưngin piirikunnan väestötiheys on 415 asukasta neliökilometrillä, kun taas itäosien piirikuntien väestötiheys on paljon alhaisempi, Ba Chẽn piirikunnassa vain 30 asukasta neliökilometrillä ja Vân Đồnin piirikunnassa 74 asukasta neliökilometrillä. Quảng Ninhin väestö on huomattavan nuorta. Alle 15-vuotiaita on 37,5 prosenttia, yli 55-vuotiaita naisia ja 60-vuotiaita miehiä vain 7,1 prosenttia. Erityisen nuorta väestö on vuoristoseuduilla, jossa lasten osuus on jopa 45 prosenttia väestöstä, ja näillä alueilla myös väestönkasvu on keskimääräistä voimakkaampaa. Maakunnan väestönkasvu on 1,66 prosenttia vuodessa, alhaisempi kuin koko Vietnamin 2,14 prosenttia.[8]
Quảng Ninhin maakunnan alueella asuu yhteensä 22 etnistä ryhmää, joista kuitenkin vain kuuden väkiluku ylittää tuhannen henkilön rajan. Suurin ryhmä on vietnamilaiset, joita on 89,23 prosenttia maakunnan väestöstä. Muita merkittäviä kansanryhmiä ovat yaot, tàyt, sán dìut, sán chayt ja hoat. Yli sadan henkilön rajan ylittävät nùngit ja mườngit, muita etnisiä ryhmiä asuu maakunnassa alle sata henkeä. Tàyt, sán dìut ja sán chayt asuvat matalilla vuorilla ja harjoittavat pääasiassa riisinviljelyä; hoat ovat vuorostaan Quảng Ninhiin muuttaneiden kiinalaisten jälkeläisiä.[9]
Nähtävyydet
Quảng Ninhin maakunnan tärkein nähtävyys lienee Hạ Longin lahti, joka on otettu Unescon maailmanperintöluetteloon. Lahdessa on lähes kaksi tuhatta kalkkikivisaarta, joita peittää viidakkomainen kasvillisuus. Useissa saarissa on valtavia luolia, joista suurin on Hang Đầu Gỗn luola. Ranskalaisia turisteja alkoi käydä lahdella jo 1800-luvulla. Matkailijoita houkuttelee myös Bái Tử Longin lahti, ja maakunnan rannikolla onkin lukuisia uimarantoja ja lomakohteita.[10] Quảng Ninhissä on kuitenkin myös monia historiallisia nähtävyyksiä:
- Trần-dynastian temppeli ja kuninkaalliset haudat An Sinhissä Đông Triềun piirikunnassa. Alueella on kahdeksan kuninkaan haudat.[10]
- Bạch Đằngin taistelun yhteydessä pystytetyt seipäät Yên Hưngin piirikunnassa. Vietnamilaiset voittivat vuonna 1288 käydyssä taistelussa mongoliarmeijan. Kansallissankari Trần Hưng Đạo käski miehiään pystyttämään Bạch Đằng -jokeen teräskärkisiä puuseipäitä puolustusvarustukseksi. Lähellä on Trần Hưng Đạon temppeli.[10]
- Yên Tử -vuoren historialliseen alueeseen kuuluu pagodeja, erakkomajoja, torneja ja metsiä. Vuori on yksi Vietnamin kuuluisimmista. Trần-dynastian kuninkaat harjoittivat vuorella buddhalaisuutta ja perustivat Trúc Lâm -lahkon.[11]
- Bài Thơ -vuori, kirjaimellisesti ”runo”, sijaitsee Hạ Longin lahden rannikolla. Vuori sai nimensä, kun kuningas Lê Thánh Tông pysähtyi paikalla vuonna 1468, sai inspiraation paikan kauneudesta ja kaiverrutti runon vuoren seinään. Vuoren juurella Hạ Longin kaupungissa sijaitsevat Trần Quốc Nghiễnin temppeli ja Long Tiênin pagodi.[10]
- Cửa Ôngin temppeli sijaitsee Cẩm Phản kaupungissa. Se on rakennettu 1800-luvun alussa.[10]
Wikiwand in your browser!
Seamless Wikipedia browsing. On steroids.
Every time you click a link to Wikipedia, Wiktionary or Wikiquote in your browser's search results, it will show the modern Wikiwand interface.
Wikiwand extension is a five stars, simple, with minimum permission required to keep your browsing private, safe and transparent.
